João 7
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH
1 Chaymanta Jesuska Galilea allpapi shuk llaktama shuk llaktama purishpa yachachishpa kawsarka. Judea allpama mana kutinayarkachu chaypi apunchikuna payta wañuchinata munahushkankunarayku.
1 Depois disso, Jesus começou a andar pela Galileia; ele não queria andar pela Judeia, pois os líderes judeus dali estavam querendo matá-lo.
2 — ausente —
2 Aconteceu que a festa dos judeus chamada Festa das Barracas estava perto.
3 — ausente —
3 Então os irmãos de Jesus disseram a ele: — Saia daqui e vá para a Judeia a fim de que os seus seguidores vejam o que você está fazendo.
4 Riksirishka runa kanayashpaykika ama kaypi pakallashina yachaykiwa rurashkaykita rikuchiychu. Ashwan Jerusalén llaktama riy tukuy runakunapa rikushkankunapi ruranaykipa.
4 Pois quem quer ser bem-conhecido não deve esconder o que está fazendo. Já que você faz essas coisas, deixe que todos o conheçam.
5 Chasna rimarkakuna paykunapas mana kirishpankuna Yaya Diospa Kachashkan Kishpichik kananta.
5 Até os irmãos de Jesus não criam nele.
6 Chaypi Jesuska rimarka:
6 Ele respondeu:
7 Kankunataka Yaya Diosta mana kasuk runakunaka mana chikninahunchu. Ñukata shuti chikniwanahun mana alita rurahushkankunata paykunata rikuchihushkaynirayku.
7 O mundo não pode ter ódio de vocês, mas tem ódio de mim porque eu afirmo que o que o mundo faz é mau.
8 Kankunaka riychi chayma. Ñukaka kankunawa manami rishanchu. Yaya Dios mana rimawahunrachu rinaynipa.
8 Vão vocês à festa, mas eu não vou porque a minha hora ainda não chegou.
9 Chasna rimashpan Jesuska Galilea allpapi kiparirka.
9 Jesus disse isso e ficou na Galileia.
10 Wawkinkuna tampu shutiyu punchakunarayku Jerusalén llaktama llukshishkankunawasha Jesuspas rirka ñukanchi runankunallawa. Mana rirkachu achka runakuna rikuhushkapi chayma rihushkanta mana yachanankunapa.
10 Depois que os seus irmãos foram à festa, Jesus também foi, mas fez isso em segredo e não publicamente.
11 Apunchikuna apinayashpankuna payta maskarkakuna. Nima pi paymanta yachashpan ¿maypita kahun chay runaka? nishpa payta maskarkakuna tantarinapi.
11 Os líderes judeus o procuravam na festa e perguntavam: — Onde é que está aquele homem?
12 Tukuy runakuna Jesusmanta pakalla kwintarkakuna paykunapura. Shukkunaka rimarkakuna: Chay runaka ali runami kan nishpa. Shukkunaka mana ali runachu, runakunata llullachikmi nishpa rimarkakuna.
12 Na multidão havia muita gente comentando sobre ele. Alguns diziam: — Ele é bom. — Não é não; ele engana o povo! — afirmavam outros.
13 Apunchikunata manchashpankuna nima maykan paymanta rimarkachu achka runakunapa uyashkankunapi.
13 Mas ninguém falava abertamente sobre ele porque todos tinham medo dos líderes judeus.
14 Chusku punchata Jerusalén llaktapi tantarishpa katihushkanchipi, chusku puncha pishihushpan tukurinanpa Jesuska Yaya Diospa wasinpi yaykurka yachachinanpa.
14 Quando a festa já estava no meio, Jesus foi ao Templo e começou a ensinar.
15 Yachachishkanta uyashpankuna apunchikuna mancharirkakuna paykunashina Yaya Diospa shiminta alita yachak kashkanrayku. Mana asirtashpankuna rimarkakuna paykunapura:
15 Os líderes judeus ficaram muito admirados e diziam: — Como é que ele sabe tanto sem ter estudado?
16 Jesuska paykunata aynirka:
16 Jesus disse:
17 Maykan runachari munan Yaya Diospa shiminta kasunata, paymi yachanka yachachishkaynika Yaya Diosmanta kananta, mana ñuka yuyaynimantachu.
17 Quem quiser fazer a vontade de Deus saberá se o meu ensino vem de Deus ou se falo em meu próprio nome.
18 Maykan runachari pay kikinpa yuyayninmanta yachachin, paymi munan runa masinkuna payta alita yachachinki nishpa kushichinankunapa. Maykanmi mana munanchu runa masinkuna pay kikinta kushichinankunapa, ashwan munanmi payta kachak Yaya Diosta kushichinankunapa, payllami shutipa kashkata yachachin, mana runa masinkunata llullachinchu.
18 Quem fala em seu próprio nome está procurando ser elogiado. Mas quem quer conseguir louvores para aquele que o enviou, esse é honesto, e não há falsidade nele.
19 Ñawpa yachachik Moisés wañupa killkashkanpi kankunata yachachin imashnami Yaya Dios munan kawsanaykichipa. Chasna kashpanpas nima maykan kankunamanta yachachishkanta kasunkichichu. Chasna kankuna kikin mana kasukkuna kashpaykichi ¿imaraykutaya ñukata wañuchiwanayankichi?
19 Foi Moisés quem deu a
20 Chaypina payta aynirkakuna:
20 A multidão respondeu: — Você está dominado por um demônio! Quem é que está querendo matá-lo?
21 Jesuska paykunata rimarka:
21 Então Jesus disse:
22 Yuyariychi kankuna kikin ñawpamanta pacha rurahushkaykichita. Moisespa killkashkan kamachishkata kasushpaykichi kari wawaykichipa ishpanan kara puntastuta pitinkichi pusak puncha wawayarishkanwasha. Samana puncha kashpanpas chayta rurankichi. Manara Moisés wawayarishpanra yaya rukunchi Abraham wañu kawsashkanmanta pacha tukuy israel runakuna chasna ruranchi.
22 Vocês
23 Shuk kari wawa wawayarishkanwasha pusak puncha paktarishpan ishpanan kara puntastuta pitinkichilla samana puncha kashpanpas chasna pitinanchipa Moisespa killkashkan kamachishkata kasunaykichipa. Chasna rurashpaykichi samana puncha kashpanpas ¿imaraykuta ñukata piñariwankichi samana punchapi shuk runata ampishkaynirayku?
23 Para não deixarem de cumprir a Lei de Moisés, vocês circuncidam um menino, mesmo no sábado. Então por que ficam com raiva de mim quando eu curo completamente uma pessoa no sábado?
24 Ama yanka shuk runamanta millaypata yuyariychichu, ashwan yuyariychi imashnami Yaya Dios munan yuyarinaykichipa.
24 Parem de julgar pelas aparências e julguem com justiça.
25 Chaypi shukkuna Jerusalenpi kawsakkuna tapunakurkakuna:
25 Algumas pessoas que moravam em Jerusalém perguntavam: — Não é este o homem que estão querendo matar?
26 Chayka kaypi rimahun tukuy ñukanchikuna chawpinchipi. Nima maykan payta rimanchu. Apunchikunaka yuyarinahunchari shutipa chapahushkanchi Yaya Diospa Kachanan Kishpichik kananta.
26 Vejam! Ele está falando em público, e ninguém diz nada contra ele! Será que as autoridades sabem mesmo que ele é o Messias ?
27 Yachanchi Yaya Diospa Kachanan Kishpichik shamushpan nima pi yachankachu pikunami yayankunaka. Kay runamantaka yachanchi pikunami yayankunaka. Chasna kashpan ¿kay runa kamachu Yaya Diospa Kachashkan Kishpichik?
27 No entanto, quando o Messias vier, ninguém saberá de onde ele é; e nós sabemos de onde este homem vem.
28 Jesuska Yaya Diospa wasinpi yachachihushpan rimahushkankunata uyashpan sinchita rimarka:
28 Quando estava ensinando no pátio do Templo, Jesus disse bem alto:
29 Chasna Yaya Dios ñukata kachawashpan ñukallami payta alita riksini paymanta kashkaynirayku.
29 Mas eu o conheço porque venho dele e fui mandado por ele.
30 Chayta uyashpankuna apunchikunaka payta apinayarkakuna. Chasna kashpanpas mana atiparkakunachu payta apinata. Manara Yaya Dioska munashkachu chay uras wañunanpa.
30 Então quiseram prender Jesus, mas ninguém fez isso porque a sua hora ainda não tinha chegado.
31 Apunchikuna Jesusta wañuchinayashpankunapas achka runakuna paypi sinchikurkakuna. Alita rimarkakuna paykunapura:
31 Porém muitas pessoas que estavam na multidão creram nele e perguntavam: — Quando o Messias vier, será que vai fazer milagres maiores do que este homem tem feito?
32 Fariseokuna uyashpankuna Jesusmanta rimahushkankunata saserdotekunapa apunkunawa pakta kacharkakuna Yaya Diospa wasinta kuyrak runakunata paykuna Jesusta apinankunapa.
32 Os fariseus ouviram a multidão comentando essas coisas sobre Jesus, e por isso eles e os chefes dos sacerdotes mandaram guardas para o prenderem.
33 Chaypi Jesuska tukuy runakunata rimarka:
33 Jesus disse:
34 Chayma rishpaynimi kankunaka maskawankichi. Chasna maskawashpaykichipas manami tariwankichichu. Kankunaka mana atipankichichu rinata maytami ñukaka risha.
34 Vocês vão me procurar e não vão me achar, pois não podem ir para onde eu vou.
35 Chaypi apunchikuna tapunakurkakuna paykunapura:
35 Então os líderes judeus começaram a comentar: — Para onde será que ele vai que não o poderemos achar? Será que ele vai morar com os judeus que moram no estrangeiro? Será que vai ensinar os não judeus?
36 ¿Imatata rimanayan kasna nishpan maskawashpaykichipas manami tariwankichichu, chaymantapas maymami ñukaka risha manami atipankichichu rinata nishpa?
36 O que será que ele quis dizer quando afirmou: “Vocês vão me procurar e não vão me achar, pois não podem ir para onde eu vou”?
37 Chay tantarinanchi tukurinan punchami tukuy chay punchakunamanta ashwan ali kan. Chay punchapi Jesuska kutikashka runakunapa puntanpi shayarishpan sinchita rimarka:
37 O último dia da festa era o mais importante. Naquele dia Jesus se pôs de pé e disse bem alto:
38 Maykanmi ñukapi sinchikun, paymanta llukshin wiñaypa tukyarik shutipa kawsayta kuk yakushina imashnami Yaya Diospa killkachishkanpi riman.
38 Como dizem as
39 Chaywa payka rimanayarka Yaya Diospa Espiritunmanta, maykantami ñukanchi paypi sinchikukkunata chaymanta kunan karka. Chay uras Jesuska manara wañushkarachu karka nima kawsarimushkarachu karka Yayanma kutinanpa. Chayrayku Yaya Diospa Espiritunta manara kacharkachu ñukanchipi kawsananpa.
39 Jesus estava falando a respeito do Espírito Santo, que aqueles que criam nele iriam receber. Essas pessoas não tinham recebido o Espírito porque Jesus ainda não havia voltado para a presença gloriosa de Deus.
40 Jesuspa yachachishkanta uyashpankuna shuk runakunaka rimarkakuna:
40 Muitas pessoas que ouviram essas palavras afirmavam: — De fato, este homem é o
41 Shukkunaka rimarkakuna:
41 Outros diziam: — Ele é o E ainda outras pessoas perguntavam: — Mas será que o Messias virá da Galileia?
42 Yaya Diospa killkachishkanpi riman chay Kishpichik atun apunchi David wañupa miraymanta kananta. Chaymantapas riman Davidpa kawsashkan Belén llaktamanta kananta nishpa rimarkakuna mana alita Jesusmanta yachashpankuna.
42 As Escrituras Sagradas dizem que o Messias será descendente de Davi e vai nascer em Belém, onde Davi morou.
43 Chay runakuna Jesusmanta mana shuk yuyaywallachu karkakuna.
43 Então o povo se dividiu por causa dele.
44 Shukkunaka payta apinayarkakuna. Chasna kashpanpas mana atiparkakunachu apinata.
44 Alguns queriam prender Jesus, mas ninguém fez isso.
45 Chaymanta chay Yaya Diospa wasinta kuyrakkuna Jesusta mana apashpachu kutirkakuna fariseokunama saserdotekunapa apunkunamapas. Chaypi paykunata tapurkakuna:
45 Os guardas voltaram para o lugar onde estavam os chefes dos sacerdotes e os fariseus , e eles perguntaram: — Por que vocês não trouxeram aquele homem?
46 Chay kuyrakkunaka aynirkakuna:
46 Eles responderam: — Nunca ninguém falou como ele!
47 Chaymanta chay fariseokuna rimarkakuna:
47 Então os fariseus disseram aos guardas: — Será que vocês também foram enganados?
48 Tukuy apunchikunamanta ñukanchi fariseokunamantapas mana tiyanchu nima shuk payta kirik.
48 Por acaso alguma autoridade ou algum fariseu creu nele?
49 Chay mana yachak runakunalla Moisés wañupa killkashkanta mana asirtakkuna kirinahun. Paykunami Yaya Diospa kastiganan runakuna kanahun.
49 Essa gente que não conhece a Lei está amaldiçoada por Deus.
50 Chaypi shuk fariseo Nikodemo shutiyu shuk tuta Jesusma rishkanrayku paykunata rimarka:
50 Mas Nicodemos, que era um deles e que certa ocasião havia falado com Jesus, disse:
51 Moisespa killkashkanta kasushpanchi mana atipanchichu kastiganata shuk runata manara alita yachashpanchi imatami rurashka. Uchayu kananta alita yachashpanchirami payta kastiganchi.
51 — De acordo com a nossa Lei não podemos condenar um homem sem ouvi-lo primeiro e descobrir o que ele fez.
52 Chaypi Nikodemota aynirkakuna:
52 — Por acaso você também é da Galileia? — perguntaram eles. — Estude as Escrituras Sagradas e verá que da Galileia nunca surgiu nenhum profeta .
53 Chasna kwintashkankunawasha tukuy kutirkakuna wasinkunama.
53 — ausente —
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.