1 Coríntios 9
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH
1 Kunanka ¿tukuy runakunapa kamachinanshinachu kani? Manami chasnachu kani. Ashwan apostolmi kani, Jesukristupa kachashkan ñukanchita kishpichishkanmanta yachachinaynipa. Amunchi Jesukristuta rikushkani. Pay kamachiwashpanmi kankunata yachachishkani. Chayrayku kunan kankunaka payta kasushpa kawsahunkichi.
1 Será que eu não sou um homem livre? Por acaso não sou um apóstolo ? Será que eu não vi Jesus, o nosso Senhor? Por acaso vocês não são o resultado do trabalho que faço para o Senhor?
2 Shuk runakuna mana yachanayanahunchu Jesukristu yachachinaynipa kachawashkanta. Chay runakuna mana yachanayashpankunapas kankuna chayta alita yachankichi. Ñuka Yaya Diospa shiminta yachachishkayniraykumi kunanka payta kasushpa kawsahunkichi. Chasna kashpan shutipa Yaya Diospa kachashkan kanaynita rikuchinkichi.
2 Mesmo que outros não me aceitem como apóstolo, vocês me aceitam! Vocês mesmos, pelo fato de estarem unidos com o Senhor, são a prova de que sou um apóstolo.
3 — ausente —
3 Quando as pessoas me criticam, eu me defendo, dizendo assim:
4 — ausente —
4 Será que eu não tenho o direito de receber comida e bebida pelo meu trabalho?
5 ¿Manachu ñukapas Jesukristuta kirik warmiwa kasaraynimaka, chay warminiwa pakta purinata atipaynima? Pedropas, Jesuspa wawkinkunapas, chay shuk apostol masinikunapas warminkunawa pakta purinahun Yaya Diospa shiminta yachachinankunapa.
5 Será que nas minhas viagens eu não tenho o direito de levar comigo uma esposa cristã, como fazem os outros apóstolos, os irmãos do Senhor Jesus e também Pedro?
6 ¿Manachu ñukapas wawki Bernabepas atipanchima mana shukpi tarawashpa Yaya Diospa shiminta yachachihushkanchimantalla kawsanata imashnami shukkunapas ruranahun?
6 Ou será que Barnabé e eu somos os únicos que temos de trabalhar para nos sustentar?
7 Shuk runa suntalupi kahushpan ¿pay kikinllachu mikunataka rantin? Mana. Ashwan payta kamachikkunami kunahun. Shuk runapa chakranpi tarpukuna tiyashpanka ¿manachu chay tarpukunapa muyunkunata mikuma? Ari, mikumami. ¿Manachu chasnallatata shuk obehakunata kuyrak runa chay obehakunapa chuchun yakuta upyama? Ari, upyamami.
7 Quem já ouviu falar de algum soldado que pagou as suas próprias despesas no exército? Ou qual é o fazendeiro que não come das uvas da sua própria plantação? Ou qual é o pastor que não toma do leite do seu gado?
8 Chayta nishpayni mana runapa yuyayninllatachu kankunata yachachihuni. Ñawpa yachachik Moisés wañupas killkashkanpi chasnami yachachin.
8 Não pensem que eu me apoio somente nesses exemplos da vida diária, pois a lei diz a mesma coisa.
9 Chay killkashkanpi kasnami nin:
9 Na Lei de Moisés está escrito assim: “Não amarre a boca do boi quando ele estiver pisando o trigo.” Por acaso Deus está interessado nos bois?
10 Yaya Dioska ñukanchi paypa shiminta yachachikkunatami yuyarishpa chasna riman. Tarawananchimanta chapashpa kawsanchipa kasna yuyachin: Shuk chakrapi tarpuk runa allpata tuksishpan muyuta tarpun. Chaymanta chay tarpushkan alita pukushpan shuk runa pallashpan chay muyukunata apan wishkunanpa. Ishkanti tarawanahun chapashpa chay muyukunata chawpinakunankunata.
10 Ou foi a nosso respeito que ele disse isso? É claro que isso está escrito em nosso favor! Tanto a pessoa que planta como a que colhe fazem o seu trabalho na esperança de receber a sua parte da colheita.
11 Ñukanchi Yaya Diospa shiminta yachachikkunaka chay chakrapi tarawak runakunashinami kanchi. Kankunata Yaya Diospa shiminta yachachishkanchirayku shunkuykichipi mana tukurik kawsayta kuk muyuta tarpukshina kashpanchi ¿manachu atipanchima kankunata tapunata tukurik imakunata, maykantami munanchi kawsananchipa?
11 Se temos semeado entre vocês a semente espiritual, será demais se recebermos de vocês alguma recompensa material?
12 Chay shuk yachachikkuna kankunata tapunahun ima pishihushkanta kunaykichipa. Ñukapas chay yachachishpa purik masinikunashinami chasna kankunata tapunata munashpaynika tapuynima. Chasna ñukanchika tapunata atipashpanchitata mana kankunata tapushkanchichu. Ashwan achkata parisishpanchipas tarawashpa kawsanchi nima pi rimananpa, chay suma ali shimita Kristu runakunata kishpichinanmanta yachachinahun kullkita imatapas apinankunallapa nishpa.
12 Se outros têm o direito de esperar isso de vocês, será que nós não temos muito mais direito do que eles? No entanto, nós não temos usado esse direito. Pelo contrário, temos aguentado tudo para não atrapalhar o
13 Yuyariychi Jerusalén llaktapi Yaya Diospa wasinpi tarawak runakunata. Israel masinchikuna shuk wiwakunata Yaya Diosta kushichishpa kunahun. Chay wiwakunata wañuchinata yanapak Yaya Diospa wasinpi tuchpashinapi rupachik runakunaka chay wiwakunapa aychanmanta shuk partita mikunahun.
13 Certamente vocês sabem que os que trabalham no Templo é do Templo que recebem os seus alimentos. E sabem também que os que oferecem sacrifícios no altar recebem uma parte da carne dos animais que são sacrificados ali.
14 Chasnashinami Yaya Dioska munan chay suma ali shiminta Jesukristu runakunata kishpichinanmanta yachachikkunapas yachachishpa tarawashkankunamanta kankuna yanapashpaykichi kawsanankunapa.
14 Assim o Senhor mandou também que aqueles que anunciam o evangelho vivam do trabalho de anunciar o evangelho.
15 Kankunata yachachihushpayni munashkaynita kuwanaykichi kashpanpas ñukaka nima imata kankunamanta tapushkanichu. Kunallapas mana kay kartata kankunarayku killkahunichu ñukata imatapas kuwanaykichipa. Yarkaywa wañuhushpaynipas manami nima imata kankunata tapushkanichu nima pi atipananpa chasna yanka yachachishkaynirayku kushikunaynita kichuwanata.
15 Mas eu não tenho usado nenhum desses direitos, nem estou escrevendo isso agora para exigir esses direitos para mim mesmo. Eu preferiria morrer a fazer isso! E ninguém vai me tirar o orgulho que eu tenho de agir assim!
16 Yaya Diospa suma ali shiminta Jesukristu runakunata kishpichinanmanta yachachishpayni manami atipanichu rimanata yachachishkaynirayku yapa alimi kani nishpa. Yaya Diosmi kamachiwashka chayta yachachinaynipa. Chayrayku yachachinayni tiyan. Mana yachachinimaka, imashnashi tukuynima.
16 Eu não tenho o direito de ficar orgulhoso por anunciar o evangelho. Afinal de contas, fazer isso é minha obrigação. Ai de mim se não anunciar o evangelho!
17 Ñuka arí nishpa rimashkaynirayku yachachishpayni kushichiy tukuynimami. Mana arí nishpayni chasnalla yachachinayni tiyan Yaya Dios yachachinaynipa kamachiwashkanrayku.
17 Por isso, se eu faço o meu trabalho por minha própria vontade, então posso esperar algum pagamento. Porém, se faço como um dever, é porque é um trabalho que Deus me deu para fazer.
18 Chasna kashpanka ¿imawashi kushichiy tukuhuni? Kaymi kan kushikunaynika kankunata Yaya Diospa suma ali shiminta Jesukristu runakunata kishpichinanmanta yachachishpayni nima imata kankunamanta tapushpayni. Atipaynima karka kankunamanta imatapas tapunata. Chasna kashpanpas nima imata tapunichu. Chasnamanta pagay tukushkashina yapa kushikuni.
18 Nesse caso, qual é o pagamento que recebo? É a satisfação de anunciar o evangelho sem cobrar nada e sem exigir os direitos que tenho como pregador do evangelho.
19 Nima shuk runa ñukata kamachiwak kashpanpas shuk kamachina runashina tukuy runakunata yanapashpa kawsahuni ashwan achka runakuna Kristuta kasushpa kawsanankunapa.
19 Sou um homem livre; não sou escravo de ninguém. Mas eu me fiz escravo de todos a fim de ganhar para Cristo o maior número possível de pessoas.
20 Ñukanchi israel runakunamanta achka Moisés wañupa killkashkan kamachishkakunata kasushpa kawsanahun. Ñuka israel runa kashpaynipas yachani mana chay kamachishkakunata paktachishkanchiraykuchu kishpichirishka kananchita. Chasna yachashpaynipas ñukanchi israel runakunamanta Jesukristuta mana kirikkunawa parihu kawsashpayni paykunashinami chay kamachishkakunata kasushpa kawsani. Chasna kawsahushpaynimi munani paykunata yanapanata paykunapas Jesukristuta kasushpa kawsanankunapa.
20 Quando trabalho entre os judeus, vivo como judeu a fim de ganhá-los para Cristo. Não estou debaixo da Lei de Moisés; mas, quando trabalho entre os judeus, vivo como se estivesse debaixo dessa Lei para ganhar os judeus para Cristo.
21 Chaymanta tiyan kankuna mana Moisespa killkashkan kamachishkakunata kasushpa kawsak mana israel runakuna. Jesukristuta mana kirik mana israel masikichikunawa kahushpayni paykunashinallatatami kawsahuni. Chasna kawsahushpaynimi munani paykunata yanapanata paykunapas Jesukristuta kasushpa kawsanankunapa. Chasna paykunashina kawsahushpaynipas mana sakinichu Yaya Diospa kamachishkanta kasushpa kawsanata, Kristupa kamachishkankunata kasuk tukushkaynirayku.
21 Assim também, quando estou entre os não judeus, vivo fora da Lei de Moisés a fim de ganhar os não judeus para Cristo. Isso não quer dizer que eu não obedeço à lei de Deus, pois estou, de fato, debaixo da lei de Cristo.
22 Tiyan Yaya Diosta kirik masinchikuna, manara tukuy shunkunkunamanta pacha alita paypi sinchikunata yachakkuna. Paykunawa kahushpayni ñukapas paykunashinami kawsani. Maykankunawapas kahushpayni paykunashinami kani. Alita paykunata yuyashpami yachachini chay tukuymanta shukkunallapas Jesukristuta kirishpa kishpichiy tukunankunapa.
22 Quando estou entre os fracos na fé, eu me torno fraco também a fim de ganhá-los para Cristo. Assim eu me torno tudo para todos a fim de poder, de qualquer maneira possível, salvar alguns.
23 Ñukaka Yaya Diospa suma ali shiminta Jesukristu runakunata kishpichinanmanta yachachini ñukapas Yaya Dios chay shiminpi paktachinan rimashkankunata kuy tukunaynipa.
23 Faço tudo isso por causa do evangelho a fim de tomar parte nas suas bênçãos.
24 Tiyan shuk runakuna sinchita kallpashpa shuk pukllak masinkunata gananata munakkuna. Chay gananata munak runakunaka sinchita kallpanankuna tiyan. Shukllami puntiru paktan shuk suma llawtuta ganashpan apananpa. Akuychi ñukanchikunapas chay ganak runakunashina kashunchi. Chayrayku alikunallata rurashpa, Yaya Diosllata kasushpa kawsashunchi Yaya Dioswa wiñaypa kawsananchipa.
24 Vocês sabem que numa corrida, embora todos os corredores tomem parte, somente um ganha o prêmio. Portanto, corram de tal maneira que ganhem o prêmio.
25 Chasna pukllashpa gananata munak runakunaka shuk mikunata upyanata sasinahun chay pukllahushkan puncha mana sampayananpa. Chasnami sasinahun shuk ratu wañurik pankakunamanta rurashka llawtullata gananankunapa. Ashwan ñukanchikunaka akuychi chay gananata munak runakunashina kashunchi, tukuy mana alikunata sakishpa, yachashpanchi mana shuk wañurik llawtullatachu apinanchita, ashwan Yaya Dios ñukanchita wiñaypa kawsayta kunanta.
25 Todo atleta que está treinando aguenta exercícios duros porque quer receber uma coroa de folhas de louro, uma coroa que, aliás, não dura muito. Mas nós queremos receber uma coroa que dura para sempre.
26 Chayrayku ñukaka gananata munak kallpahuk runashina kawsani paktanaynipa maypimi munani paktanata. Chasnallatatami sinchita makanakuhuk kuntranta waktahukshina kawsani kuntraynita winsinaynipa. Mana kanichu shuk yanka wayrapi waktahuk runashina.
26 Por isso corro direto para a linha final. Também sou como um lutador de boxe que não perde nenhum golpe.
27 Ashwan ñukaka aychaynitami alita kuyrani tukuy uras alita ruranaynipa. Chayta rurani shukkunata yachachinaynipa imashnami alita rurashpa kawsanankuna tiyan. Ñuka kikin mana alita rurashpa kawsaynimaka ¿imashnata atipaynima shukkunata yachachinata alita rurashpa kawsanankunapa?
27 Eu trato o meu corpo duramente e o obrigo a ser completamente controlado para que, depois de ter chamado outros para entrarem na luta, eu mesmo não venha a ser eliminado dela.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.