1 Coríntios 15

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs BKJ

Sair da comparação
1 Wawkikuna panikuna, kunan munani kutikashka yuyarinaykichipa Jesukristu runakunata kishpichinanmanta yachachishkaynita. Chay yachachishkaynita kankunaka kasurkankichi. Chayraykumi Jesukristuta kirishpa, kunankama payta kasushpa kawsahunkichi.
1 Além disso, irmãos, eu vos declaro o evangelho que vos tenho pregado, o qual também recebestes, e no qual também estais firmes;
2 Tukuy chay yachachishkaynikunata kirishpa kawsahushpaykichimi Yaya Dioska kankunata mana ali rurashkaykichimanta llakichishka. Mana shutipa Yaya Diosta kasushpa kawsashpaykichika yankamantami rimankichi ñukapas Jesukristuta kirikmi kani nishpa.
2 pelo qual também sois salvos, se o guardardes na memória o que vos preguei, se não crestes em vão.
3 Kay tukuymanta ali shimita Yaya Dios yachachiwashkanta kankunata yachachishkani kasna: Kristumi wañurka ñukanchita kishpichinanpa uchanchikunamanta Yaya Dios kastiganan kashkanmanta nishpa. Chasnami Yaya Dioska ñawpa payta kasuk runakunata killkachirka ñukanchipas yachananchipa.
3 Porque eu vos entreguei primeiramente o que também recebi; como que Cristo morreu por nossos pecados, de acordo com as escrituras;
4 Wañushkanwasha Jesuspa aychanta allarishka urku uchkupi churashpa taparkakuna. Chaymanta kimsaynin punchapi Yaya Dioska payta kawsachirka, imashnami ñawpamanta pacha killkarishka karka.
4 e que foi sepultado, e que ele ressuscitou ao terceiro dia, de acordo com as escrituras;
5 Jesukristu wañushkanmanta kawsarimushpan paypa runan Pedrotara rikurirka. Chaywasha tukuy paypa runankunatana rikurirka.
5 e que ele foi visto por Cefas, e então pelos doze;
6 Chaymanta pichka pachak kirik masinchikunata rikurirka. Kunankamami chay payta rikuk runakunaka kawsahunkuna. Shukkunaka ñami wañushkakuna.
6 após isto, ele foi visto por cerca de quinhentos irmãos de uma vez, dos quais grande parte permanece até agora mas alguns já dormem.
7 Chaymanta paypa runan Santiagotapas rikurirka. Chaymanta rikurirka tukuy apostolkunatapas.
7 Após isto, ele foi visto por Tiago, então por todos os apóstolos.
8 Tukuy paykunata rikurishkanwasha ñukatapas rikuriwarka. Kunkaymanta nima yuyarihushkaynipi rikuriwashka kawsanaynipa mana valikshina kahushkaynipi.
8 E, por último de todos, ele também foi visto por mim, como a alguém nascido fora do tempo devido.
9 Tukuy Jesukristupa apostolninkunamanta mana valikshina kani. Manara Jesukristuta kirishpayni payta kirik runakunata chiknishpayni wañuchichirkani. Chayrayku mana valinichu Jesukristupa apostolnin kanki nishpa rimawanankunapa.
9 Porque eu sou o menor dos apóstolos, que não sou digno para ser chamado apóstolo, porque eu persegui a igreja de Deus.
10 Ashwan Yaya Dioska llakichiwashpan akllawashka apostol kanaynipa. Chasna akllawashkanta mana yanka usuchishkanichu. Ñukami tukuy Jesukristupa apostolninkunamanta yachachihushkaynipi ashwan sinchita tarawashpa kashkani. Mana ñuka kikin kashpaynipas ashwan Yaya Dios yanapawashpan chasna yachachishkani.
10 Mas pela graça de Deus, sou o que sou; e a sua graça que foi concedida a mim não foi em vão; mas eu trabalhei muito mais do que todos eles; todavia não eu, mas a graça de Deus que está comigo.
11 Chasna kashpanpas mana imananchu pimi kankunata yachachishka. Ñuka yachachishpayni shuk apostolkuna yachachishpankuna chasnallami tukuy yachachinanchika. Chay ali yachachishkanchita uyashpaykichimi Jesukristuta kirik tukushkankichi.
11 Portanto, quer seja eu ou eles, assim nós pregamos, e assim tendes crido.
12 Yaya Dioska Kristuta wañushkanmanta kawsachishkanta yachachishkanchi. Chay yachachishkanchita kirishpaykichika ¿imaraykuta kankunamanta shukkunaka rimankichi wañushpanchi mananami kawsarishunchinachu nishpa?
12 Ora, embora se pregue que Cristo ressuscitou dos mortos, como dizem alguns dentre vós que não há ressurreição de mortos?
13 Rikuychi. Yaya Dioska wañushka runakunata mana kawsachimaka, payka Kristutapas wañushkanmanta manami kawsachimachu karka.
13 Mas se não há ressurreição de mortos, então Cristo não ressuscitou;
14 Kristu mana kawsarishka kamaka, yankamantami yachachinchima karka. Chasnallatata kankunapas chay yachachishkanchita yankamantami kirinkichima.
14 e, se Cristo não ressuscitou, então é vã a nossa pregação, e também é vã a vossa fé.
15 Chaymantapas ñukanchi llullachishpa yachachikkuna kanchima, Yaya Dios Kristuta kawsachishkanta yachachihushkanchiwa. Yaya Dios Kristuta mana kawsachishka kamaka wañushkakunata mana kawsachishkanrayku ñukanchi nishkanchiwa Yaya Diospa rurashkanmanta chikanta yachachinchima.
15 Sim, e somos considerados como falsas testemunhas de Deus, pois testificamos de Deus, que ressuscitou a Cristo, ao qual ele não ressuscitou, se é que os mortos não ressuscitam.
16 Yaya Dios wañushkakunata mana kawsachimaka, Kristutapas mana kawsachimachu karka.
16 Porque, se os mortos não ressuscitam, então Cristo não ressuscitou;
17 Kristu mana Yaya Diospa kawsachishkan kamaka, yankamantami kay yachachishkaynita kirinkichima, chaymantapas kunankama uchaykichimanta mana llakichiy tukunkichimachu karka.
17 e, se Cristo não ressuscitou, a vossa fé é vã, e ainda estais nos vossos pecados.
18 Chasna kamaka, chay Kristuta kirishpa wañushkakunaka manami silupi Yaya Dioswa kawsanahumachu.
18 E também os que dormiram em Cristo pereceram.
19 Kunan kawsahushkanchillapi Kristu ñukanchita yanapananta yuyarinchimaka tukuy runakunamanta ashwan llakiypa kawsakkuna kanchima.
19 Se apenas nesta vida temos esperança em Cristo, somos os mais miseráveis de todos os homens.
20 Ashwan Kristuka shutipami wañushkanmanta kawsachiy tukurka. Manara nima pi wañushkanmanta kawsarihushpanra mana kuti wañunanpa Kristurami manana wañunanpa kawsarirka. Chasnallatatami ñukanchikunapas wañushkanchimanta kawsarimunanchi tiyan.
20 Mas, agora é Cristo ressuscitado dos mortos, tornando-se as primícias dos que dormem.
21 — ausente —
21 Pois desde que a morte veio por um homem, também por um homem veio a ressurreição dos mortos.
22 — ausente —
22 Porque, assim como em Adão todos morrem, igualmente também em Cristo todos serão vivificados.
23 Karan shuk Yaya Dios munashkan uras kawsarimushunchi. Tukuy runakunamanta Kristumi puntiru kawsarirka. Chaymanta pay kutikashka shamushpan ñukanchi paypa kashpanchi wañushkanchimanta kawsarimushunchi.
23 Mas cada homem em sua própria ordem: Cristo, as primícias; depois os que são de Cristo, na sua vinda.
24 Kristuka tukuy kamachik runakunata, tukuy kamachik supaykunatapas kamachinankunamanta winsishpa wichushpan chay uras shuti tukuy Yaya Diospa rimashkanka paktarinka. Yayan Diosta rimanka: Kaykaya, kunan shuti kanlla tukuyta kamachik kanki nishpa.
24 Então virá o fim, quando ele tiver entregue o reino a Deus, ao Pai, e quando ele tiver derrubado todo o governo, e toda a autoridade, e poder.
25 Kristumi kamachik kanan tiyan tukuy kuntrankunata winsinankama payllata kasunankunapana.
25 Pois ele deve reinar, até que ele tenha colocado todos os inimigos debaixo de seus pés.
26 Tukuy kuntrankunata winsishkanwasha sinchi kuntran wañuytana sumakta winsishpa tukuy wañushka runakunata kawsachinka.
26 O último inimigo que será destruído é a morte.
27 Yaya Dios tukuy kuntrankunata kasuchirka Jesukristuta kasunankunapa. Kristuta rimashpan tukuyta kamachinanpa, yachanchi Jesukristu Yaya Diosta mana kamachinanta.
27 Porque ele colocou todas as coisas debaixo de seus pés. Mas, quando ele diz que todas as coisas lhe estão sujeitas, está claro que exclui-se aquele que colocou todas as coisas sob ele.
28 Yaya Dios yanapashpan Kristu tukuyta amuyashpanmi paypa kasuk Wawan kashkanrayku, Yayanta rimanka: Yayayni, tukuytami amuyashkani, kunanka paykunatami kamachihuni. Kunan shuti kanna tukuyta kamachiy nishpami rimanka. Chaypimi Yaya Dioslla tukuypa amun kashpan tukuyta kamachinka.
28 E, quando todas as coisas lhe estiverem sujeitas, então o mesmo Filho também se sujeitará àquele que todas as coisas lhe sujeitou, para que Deus possa ser tudo em todos.
29 Shukkuna wañushka runakunaranti bawtisarishpankuna ¿imapi yanapananta yuyarishpantaya chasna ruranahun? Wañushka runakunaka mana kawsarinahumaka ¿imaraykuta wañushka runakunaranti bawtisarinahuma?
29 Do contrário, o que farão os que são batizados pelos mortos, se de modo algum os mortos ressuscitam? Por que então eles são batizados pelos mortos?
30 Ñukanchi Yaya Diospa rimashkanta yachachishkanchirayku shuk runakuna karan uras ñukanchita wañuchinayanahun. Mana kuti kawsarimunanchita yachanchimaka, mana munanchimachu yachachishpalla katinata.
30 E por que estamos nós em perigo a toda hora?
31 Wawkikuna panikuna, tukuy urasmi chay chikniwak runakuna wañuchiwanayanahun. Wañuchinata munawashpankunapas ñukaka kushillami kahuni, kankuna Amunchi Jesukristuta kasushpa kawsahushkaykichita yachashpayni.
31 Eu protesto pela alegria que eu tenho em Cristo Jesus, Senhor nosso, cada dia morro.
32 Chay Efeso llaktapi achka chikniwak runakuna wañuchiwanayashpa achkata parisichiwashpankuna wañuchik piña animalkunawa makanakuhukshina kashkani. Runapa yanka yuyarishkankunata yachachinima karka yankamantami chasna parisichiy tukuynima karka. Mana kuti kawsarimunchimaka shuk runakunashina rimaynima: Kayakamami wañushunchi. Wañushpanchika tukurishumi. Chayrayku kawsahushpanchira akuychi alita mikushpa upyashpa munashkanchita rurashpa kawsashunchi nishpa.
32 Se da maneira do homem eu lutei contra animais em Éfeso, que vantagem tenho, se os mortos não são ressuscitados? Comamos e bebamos, pois amanhã morreremos.
33 Kankunaka ama chasna rimak runakunashina llullachiriychichu. Kankuna yachankichi, mana ali rurak runa masinchiwa ishkayashpanchika payshinallatatami ruranchi.
33 Não se engane: As comunicações malignas corrompem as boas maneiras.
34 Chayrayku Yaya Diosllatana kasushpa alita rurashpa kawsaychi, amana uchata ruraychichu. Shukkuna kankunamanta Yaya Diosta mana riksikshinara kanahun. Pinkarinaykichipami chasna kankunata rimahuni.
34 Despertai para a justiça e não pequeis; porque alguns não têm o conhecimento de Deus; eu falo isto para vossa vergonha.
35 Wawkikuna panikuna, kankunaka tapunkichima: ¿Imashnashi wañushkanchimanta kawsarimushunchi? ¿Imashna rikunayushi kawsarishpanchi rikurishunchi? nishpa.
35 Mas alguns homens dirão: Como são ressuscitados os mortos, e com que corpo eles virão?
36 Chayka yuyay illa runapa tapushkanshinami kama. Yuyariychi, chakranchipi muyukunata tarpushpanchi ñawinka mana wiñamachu, chay muyuka mana tukyarishpanka.
36 Tolo; o que tu semeias não é despertado, se não morrer;
37 Tarpushpanchi manami wiñashka tarputachu tarpunchi, ashwan muyullatami tarpunchi, trigu muyuta, mana kashpaka maykan muyukunatapas.
37 e, quando tu semeias, não semeias o corpo que será; mas um grão desnudo, pode ser de trigo ou de algum outro grão;
38 Yaya Dioska karan muyuta wiñachishpan munashkanshina karan shuk chikan muyukunata chay muyupa kaspin rikunayuta wiñachin, muyunmanta chikan rikunayuta.
38 mas Deus dá-lhe o corpo como lhe agrada, e a cada semente o seu próprio corpo.
39 Aychakunapas mana tukuychu chasnalla kanahun. Shukka runapa aychan kan, shukka animalkunapa wiwakunapapas, shukka rikrayukunapa, shukka challwakunapa aychan kan.
39 Nem toda carne é a mesma carne; mas há um tipo de carne dos homens, e outra carne dos animais, outra dos peixes, e outra das aves.
40 Chasnallatata tiyan chikan kawsanayukuna, shukkuna silupi kawsanankunapa, shukkunaka kay allpapi kawsanankunapa. Silupi kawsakkuna suma rikunayukuna kanahun. Kay allpapi kawsakkunapas chikan suma rikunayukuna kanahun.
40 Há também corpos celestes, e corpos terrestres, mas a glória dos celestes é uma, e a glória dos terrestres é outra.
41 Silupi tiyakkunapas chikan chikan kanahun. Intika chikanta punchayachin killamanta. Killaka chikanta punchayachin istrillakunamanta. Karan istrillapas istrilla masinkunamanta chikanta punchayachin.
41 Há uma glória do sol, e outra glória da lua, e outra glória das estrelas; porque uma estrela difere de outra estrela em glória.
42 Chasnallatata kanka ñukanchikunawapas, wañushkanchimanta chikan rikunayumi kawsarishunchi. Imashnami muyuta tarpushpanchi aychanka ismun ñawin wiñananpa, chasnashinami wañushpanchi aychanchika ismun. Chay wañushkanchimanta Yaya Dios ñukanchita kawsachishpan chikanmi rikurishunchi mana kuti wañunanchipa.
42 Assim também é a ressurreição dos mortos. É semeado na corrupção, e ressuscitado em incorrupção;
43 Imashnami ismuk aychayu muyuta tarpunchi, chasnashinami wañushpanchi ismuk aychanchita pampanchi. Yaya Dios ñukanchita kawsachishpan mushu suma aychayuna kashunchi. Wañuk aychanchita pampanchi. Yaya Dios ñukanchita kawsachishpan manana wañuk aychayuna kashunchi.
43 é semeado na desonra, e ressuscitado em glória. É semeado na fraqueza, e ressuscitado em poder;
44 Imashnami tarpuka tarpushkanchi muyumanta chikan rikunayu kan, chasnashinami aychanchiwapas. Wañushpanchi wañuk aychanchita pampanchi. Chaymanta chikan aychayumi kawsarishunchi silupi kawsananchipa. Wañuk aychayu kashkanchirayku yachanchi mana wañuk aychayupas kananchita.
44 é semeado no corpo natural, e ressuscitado no corpo espiritual. Se há um corpo natural, há corpo espiritual.
45 Kasnami killkarishka kan: Yaya Dios puntiru runa Adanta rurashpan kawsayta kurka kay allpapi kawsananpa. Chaymanta Yaya Dios Jesukristuta churarka payshinallatata mana tukurik kawsayyu kashpan ñukanchita Yaya Dioswa kawsayta kuk kananpa.
45 E assim está escrito: O primeiro homem, Adão, foi feito em alma vivente; o último Adão, foi feito em espírito vivificante.
46 Chasna kashpanpas manara chay Yaya Dioswa kawsayta charik kashpanchira kay allpapi kawsananchipa kawsayyulla kanchi. Chaywashara Yaya Dioswa kawsayta charik tukunchi.
46 Mas não é primeiro o que é espiritual, mas o que é natural; e depois o que é espiritual.
47 Chay puntiru runaka allpamanta runami karka kay allpapi kawsananpa. Jesukristu silumanta shamushpan silumanta runa kan.
47 O primeiro homem é da terra, terreno; o segundo homem é o Senhor, do céu.
48 Ñukanchikunapas Adanmanta miray kashpanchi payshina kay allpamanta rurarishka kanchi kay allpapi kawsananchipa kawsayyukuna. Silumanta shamushka Jesukristu Yaya Dioswa kawsayyu kashpan ñukanchipas paywa pakta kawsakkuna payshina Yaya Dioswa kawsayyu kanchi.
48 Tal qual o terreno, tais são também os terrenos; e tal qual o celestial, tais são também os celestiais.
49 Kay allpapi kawsahushpanchira allpamanta rurarishka Adanshina wañuk aychayu kanchi. Chaymanta silupi kawsak rishpanchika Jesukristushinami kashunchi.
49 E assim como temos portado a imagem do terreno, assim também portaremos a imagem do celestial.
50 Wawkikuna panikuna, alita uyawaychi. Kay allpamanta rurashka aychanchikunawa mana atipanchichu Yaya Diospa kamachinan mushu munduma paywa pakta kawsak rinata. Kay wañuk aychanchiwaka manami wiñaypachu kawsashunchi.
50 Agora digo-vos isto, irmãos: Que carne e sangue não podem herdar o reino de Deus, nem a corrupção herdar a incorrupção.
51 — ausente —
51 Eis aqui vos digo um mistério: Nem todos dormiremos, mas todos seremos transformados,
52 — ausente —
52 em um momento, em um piscar de olhos, ante a última trombeta; porque a trombeta soará, e os mortos serão ressuscitados incorruptíveis, e nós seremos transformados.
53 Kay ismuk aychanchika mana ismuk aycha tukunan tiyan. Kay wañuk aychanchika mana wañuk aycha tukunan tiyan.
53 Porque é necessário que este corruptível seja revestido de incorruptibilidade, e que isto que é mortal se revista da imortalidade.
54 Chasna Kristu ñukanchita chikan aychayuta rurashpan wiñaypa kawsayyuna kananchipa Yaya Diospa killkachishkanpi kasna rimashkaka paktarinka:
54 E, quando este corruptível tiver sido revestido de incorruptibilidade, e isto que é mortal tiver sido revestido de imortalidade, então se cumprirá provérbio, que está escrito: A morte foi tragada em vitória.
55 Chaymantapas kasna rimashkaka paktarinka:
55 Ó morte, onde está o teu ferrão? Ó sepultura, onde está a tua vitória?
56 Uchata rurashkanchiraykumi chasna wañunanchi tiyan. Uchata rurakkuna kahushkanchipi sinchikuchiy tukushkashina kanchi, Yaya Diospa kamachishkankunata riksishpanchi ashwan uchata ruranayakkuna tukushkanchirayku.
56 O aguilhão da morte é o pecado, e a força do pecado é a lei.
57 Ashwan Yaya Dios Amunchi Jesukristuta kachashpa ñukanchita yanaparka manana chasna uchata rurakkuna kananchipa, chaymantapas wañushpanchi kawsachiy tukunanchipa. Chayta yuyarishpanchi akuychi kushikushpa Yaya Diosta agradesishunchi.
57 Mas graças a Deus que nos dá a vitória por nosso Senhor Jesus Cristo.
58 Chayraykumi munashkayni wawkinikuna paninikuna, tukuy chaykunata yuyarishpaykichi alita Jesukristuta kirishpa kasushpa kawsaychi. Tukuy uras yapa munashpa Amunchi Jesukristu ruranata munananta rurashpa kawsaychi. Jesukristupi sinchikushpa rurahushkaykichika manami yankachu kanka.
58 Portanto, meus amados irmãos, sede firmes, inabaláveis, sempre abundantes na obra do Senhor, sabendo que o vosso trabalho não é vão no Senhor.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 15, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.