1 Coríntios 14

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NAA

Sair da comparação
NAA Nova Almeida Atualizada 2017
1 Wawkikuna panikuna, alita yachakuychi shukwa shukwa yuyanakushpa kawsanata. Chaymanta munaychi Yaya Diospa Espíritun kankunata chikan chikanta atipachinanta. Tukuy chay atipachinakunamanta ashwanta munaychi Yaya Diospa Espíritun kankunata atipachinanta Yaya Diospa munananta shukkunatapas yachachinata.
1 Sigam o amor e procurem com zelo os dons espirituais, principalmente o de profetizar.
2 Yaya Diospa Espíritun kankunata atipachishpan paylla yachashkan nima pi yachakushkan shimipi mañanata Yaya Diosllatami kwintankichi. Mana runakunatachu kwintankichi, paykuna mana asirtak kashpankuna. Yaya Diospa Espiritunmi ñukanchita yuyachishpan rimanchi nima pi yachashkata.
2 Pois quem fala em línguas não fala para as pessoas, mas fala para Deus; ninguém o entende, pois, por meio do Espírito, fala mistérios.
3 Ashwan Yaya Diospa Espíritun ñukanchita atipachishpan Yaya Diospa munananta shukkunata yachachinata, tukuy uyakkunatami asirtachinchi paykunapas Jesukristuta ashwan alita kasushpa kawsanankunapa. Chasna yachachishpanchimi paykunata sinchikuchinchi, llakiywa kahukkunatapas kushillayachinchi.
3 Mas o que profetiza fala para as pessoas, edificando, exortando e consolando.
4 Chay Yaya Dioslla yachashkan nima pi yachakushkan shimipi mañashpanchika ñukanchi kikinllami ashwan alita Yaya Diosta katishpa kawsanchi. Yaya Diospa munananta yachachishpanchimi chay Jesukristuta kirik masinchikunataka yanapanchi paykunapas ashwan sinchikushpa kawsanankunapa.
4 O que fala em línguas a si mesmo edifica, mas o que profetiza edifica a igreja.
5 Ñuka munaynima Yaya Diospa Espíritun tukuy kankunata atipachinanpa chay nima pi yachakushkan shimipi rimanaykichipa. Chasna munashpaynipas ashwan munanimi Yaya Diospa Espíritun kankunata atipachinanta Yaya Diospa munananta shukkunata yachachinaykichipa. Kankuna tantarishpaykichi Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimashpaykichika tiyachun shuk wawki chay rimashkaykichi shimikunata asirtachik, tukuy kirik masikichikunata yanapananpa ashwan alita kirinankunapa.
5 Eu quero que vocês todos falem em línguas, mas muito mais que profetizem. Pois quem profetiza é superior ao que fala em línguas, a não ser que as interprete, para que a igreja receba edificação.
6 Wawkikuna panikuna, yuyariychi. Ñuka kankunata pasyak rishpayni Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimaynimaka, manami kankunata yanapaynimachu. Ashwan ali kama Yaya Diospa yachachiwashkanta kankunata rimanaynipa, chaymantapas kankunata yanapanaynipa ashwan alita asirtanaykichipa pimi kan Yaya Dioska nishpa. Chaymanta ashwan ali kama kankunata Yaya Diospa munananta yachachinaynipa, chaymantapas alita kunashpa yanapanaynipa.
6 E, agora, irmãos, se eu for até aí falando em línguas, que proveito vocês terão, se eu não falar por meio de revelação, de conhecimento, de profecia ou de doutrina?
7 Shuk uyarikkunamanta yuyarishunchi. Shuk runa kenata pukushpan guitarrata uyachishpan mana ali uyarinanpi uyachishpanka mana yachanchichu imatami uyachihun.
7 É assim com instrumentos inanimados, como a flauta ou a harpa, quando emitem sons. Se não emitirem sons bem distintos, como se poderá reconhecer o que se toca na flauta ou na harpa?
8 Chasnallatata shuk suntalu trompetata mana shutillata pukushpanka nima maykan suntalu yachamachu wañunakunapami pukuhun nishpa alicharinanpa.
8 Pois também se a trombeta der som incerto, quem se preparará para a batalha?
9 Chasnallatata ñukanchikunapas tantarishka kahushkanchipi nima pi yachakushkan shimikunata rimashpanchika mana nima pi asirtamachu. Chasna mana asirtashpankunaka yankamantami rimanchima chay shimikunata. Chasna yanka rimashpanchika chay trompetata mana alita pukuhuk runashinami kanchima.
9 Assim também vocês, se com a língua não disserem palavra compreensível, como se entenderá o que é dito? Porque vocês estarão como que falando ao vento.
10 Kay allpapi achka chikan shimikuna tiyan. Chasna kashpanpas karan shimi asirtaypa kan chay shimita rimakkunarayku.
10 Há, sem dúvida, muitos tipos de vozes no mundo, e nenhuma delas é sem sentido.
11 Ashwan ñuka shuk runapa rimashkan shimita mana asirtashpaynika payraykuka shuk allpamanta runashinami kani. Paypas ñukaraykuka shuk allpamanta runashinami kan, mana kwintanata, nima riksinata atipashkaynirayku.
11 Mas, se eu não entender o significado da voz, serei estrangeiro para aquele que fala, e ele será estrangeiro para mim.
12 Chasna kashpan imashnami munankichi Yaya Diospa Espíritun kankunata atipachinanta paylla yachashkan nima pi yachakushkan shimikunata rimanata, chasnashina ashwan munaychi Yaya Diospa Espíritun kankunata atipachinanta tukuy maykankunawami kirik masikichikunata yanapankichi Jesukristuta ashwan alita kasunankunapa.
12 Assim, também vocês, visto que desejam dons espirituais, procurem progredir, para a edificação da igreja.
13 Chayrayku Yaya Dioslla yachashkan shimikunata rimashpanchika akuychi Yaya Diosta tapushunchi pay Espiritunwa ñukanchita asirtachishpan shukkunatapas asirtachinanchipa.
13 Por isso, quem fala em línguas, ore para que as possa interpretar.
14 Ñukanchikuna Yaya Dioswa kwintashpa paylla yachashkan nima pi yachakushkan shimikunata rimashpanchika payllatami kushichinchi. Ñukanchika yuyayninchipi manami asirtanchichu chay rimashkanchikunata.
14 Porque, se eu orar em línguas, o meu espírito, de fato, ora, mas a minha mente fica infrutífera.
15 Chasna kashpan akuychi Yaya Diosta mañashunchi paypa Espíritun yuyachishkan paylla yachashkan shimikunawa, chaymantapas asirtaypa shimikunawa. Akuychi Yaya Diosta kushichishpa takishunchi paypa Espíritun yuyachishkan paylla yachashkan shimikunawa, chaymantapas asirtaypa shimikunawa.
15 Que farei, então? Vou orar com o espírito, mas também vou orar com a mente; vou cantar com o espírito, mas também vou cantar com a mente.
16 Yaya Diosta paypa Espíritun yuyachishkan paylla yachashkan shimikunallawa kushichihushpaykichika shuk runakunami mana asirtankakunachu rimahushkaykichita. Chasna mana asirtashpankunami mana atipankakunachu kankunawa parihu Yaya Diosta kushichinata.
16 Se você louvar apenas em espírito, como o não instruído poderá dizer o “amém” depois da oração de agradecimento que você fez? Porque ele não entende o que você diz.
17 Alita Yaya Diosta agradesishpaykichipas chay mana asirtak runakunata mana yanapankichichu Jesukristuta ashwan alita kasushpa kawsanankunapa.
17 A sua oração de agradecimento pode ser muito boa, mas o outro não é edificado.
18 Ñukaka kankunamanta ashwan achkatami chay nima pi yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimikunata rimani. Chayraykumi Yaya Diosta agradesini.
18 Dou graças a Deus, porque falo em línguas mais do que todos vocês.
19 Chasna kashpanpas Jesukristuta kirik masinikunawa tantarishpayni chay Yaya Dioslla yachashkan shimikunawa achkata yanka rimashpa rimanayniranti, ashwan munaynima asirtaypa masna shimikunallawa yachachinata.
19 Contudo, na igreja prefiro falar cinco palavras com o meu entendimento, para instruir os outros, do que falar dez mil palavras em línguas.
20 Wawkikuna panikuna, ama yuyariychichu manara alita yuyarinata atipak wawakunashina. Shuk partilla ali kan wawakunashina yuyarinaykichipa. Shuk uchilla wawa manara yapa yachanchu uchata ruranata. Kankunapas chay uchilla wawashina mana uchata rurashpa kawsaychi. Chasna ali kashpanpas chay parti wawakunashina yuyarinaykichipa shuk parti rukukunashina alita yuyarik kaychi.
20 Irmãos, não sejam meninos no entendimento. Quanto à maldade, sim, sejam crianças; mas, quanto ao entendimento, sejam pessoas maduras.
21 Yaya Diospa killkachishkanpi kasna nin:
21 Na lei está escrito: “Falarei a este povo por meio de homens de outras línguas e por meio de lábios de outros povos, e nem assim me ouvirão, diz o Senhor.”
22 Chayka ninayanmi mana asirtaypa shimikunawa rimashkanchiwa Yaya Dios mana kirikkunata yachayninta rikuchinanta. Kirikkunataka manami chasnachu yachayninta rikuchin. Ashwan Yaya Diospa Espíritun ñukanchita atipachishpan Yaya Diospa munananta yachachinanchipa, chay shuti kirik masinchikunata yanapan ashwan alita payta kasunankunapa. Mana kirikkunataka mana yanapanchu Yaya Diosta kasunankunapa.
22 Portanto, as línguas constituem um sinal não para os que creem, mas para os que não creem; a profecia, no entanto, não é para os que não creem, e sim para os que creem.
23 Chasna kashpan tantarishka kahushkaykichipi chay nima pi yachakushka Yaya Dioslla yachashkan shimikunallata rimashpaykichika Jesukristuta mana kirik runa kankunawa tantarishpanka mana asirtashpan rimama kay runakunaka muspa runakunami kahunkuna nishpa.
23 Assim, se toda a igreja se reunir no mesmo lugar e todos se puserem a falar em línguas, no caso de entrarem pessoas não instruídas ou não crentes, será que não vão dizer que vocês estão loucos?
24 — ausente —
24 Porém, se todos profetizarem, e entrar ali um não crente ou não instruído, ele será convencido por todos e julgado por todos.
25 — ausente —
25 Os segredos que ele tem no coração se tornarão manifestos, e, assim, prostrando-se com o rosto em terra, adorará a Deus, testemunhando que Deus está, de fato, no meio de vocês.
26 Kunan wawkinikuna paninikuna, Yaya Diosta kushichinaykichipa tantarishpaykichi shukkunaka shuk mushu takinata yachankichi, shukkunaka yachankichi Yaya Diospa shiminmanta shuk imata asirtachinata. Shukkunaka yachankichi Yaya Diospa munananta rimanata. Shukkunaka chay nima pi yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimanata yachankichi. Shukkunaka yachankichi chay shimikunata kirik masikichikunata asirtachinata. Chasna kashpan tukuy chaykunawa yanapanakuychi ashwan alita Jesukristuta kasushpa kawsanaykichipa.
26 Que fazer, então, irmãos? Quando vocês se reúnem, um tem um salmo, outro tem um ensino, este traz uma revelação, aquele fala em línguas, e ainda outro faz a interpretação. Que tudo seja feito para edificação.
27 Chay nima pi yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimashpaykichika ishkaylla kimsalla rimachun shukllankama shukllankama. Chasna rimashpaykichi shuk asirtachik runa chay shimikunata asirtachinan tiyan.
27 No caso de alguém falar em línguas, que não sejam mais do que dois ou, quando muito, três, e isto sucessivamente, e haja alguém que interprete.
28 Mana shuk asirtachik runa tiyashpanka chay shimikunata mana rimanahuchun. Ashwan karan shuk sapallan wasinllapi Yaya Diosta mañashpa chay shimipi rimachun.
28 Mas, não havendo quem interprete, fique calado na igreja, falando consigo mesmo e com Deus.
29 Chasnallatata tantarishka kahushkaykichipi Yaya Diospa munananta yachachikkuna ishkaylla kimsalla shukllankama shukllankama yachachinahuchun. Chaymanta tukuy kankuna chaypi Jesukristuta kirikkuna chay yachachishkankunata alita uyashpa yuyarishpaykichi kwintaychi, chay yachachihukka shutipachu manachu Yaya Diospa munashkanta yachachihun nishpa.
29 Tratando-se de profetas, falem apenas dois ou três, e os outros julguem.
30 Shuk yachachihushpan shuk uyashpa tiyahuk wawkita Yaya Dios yuyachima shuk shimita paymanta rimananpa. Chaypina chay yachachihuk wawkika chunllayanan tiyan, chay shukna rimananpa.
30 Se, porém, vier uma revelação a alguém que esteja sentado, cale-se o primeiro.
31 Tukuy Yaya Diospa yuyachishkanta yachachinayak wawkikunaka atipanahun yachachinata. Chasna kashpanpas shukllankama shukllankama yachachinankuna tiyan tukuy kankuna Jesukristuta kirikkuna alita yachakunaykichipa, ashwan alita payta kasushpa sinchikunaykichipa.
31 Porque todos poderão profetizar, um após outro, para que todos aprendam e sejam consolados.
32 Yaya Dios Espiritunwa shuk yachachikta yuyachishpan paypa munananta yachachinanpa chay yachachikka yuyarinan tiyan ima urasmi chayta rimanka.
32 Os espíritos dos profetas estão sujeitos aos próprios profetas,
33 Yaya Dioska ali kashkallata yuyak kashpanmi mana munanchu kankuna llampu shukllapi rimanaykichipa, ashwan munanmi shukllankama shukllankama alita yachachinaykichipa.
33 porque Deus não é Deus de confusão, e sim de paz. Como em todas as igrejas dos santos,
34 Tantarishkaykichipi mana alichu kama panikuna tukuy runakunapa uyashkanpi rimanankunapa. Mana kanahuchun kirikkunata kamachikkunashina, imashnami Yaya Diospa kamachishkanka ñukanchita yachachin.
34 que as mulheres se conservem caladas nas igrejas, porque não lhes é permitido falar; mas estejam submissas, como também a lei o determina.
35 Panikuna mana asirtashpankunaka shuk yachachihushkata, tantarishkaykichiwasha wasinkunapi paktashpankuna kusankunata tapunahuchun. Manami alichu Yaya Diospa wasinpi tantarihushkaykichipi rimanankunapa.
35 Se, porém, querem aprender alguma coisa, perguntem em casa ao seu próprio marido; porque para a mulher é vergonhoso falar na igreja.
36 Wawkikuna panikuna, kankuna yuyarinkichichari ¿imaraykutaya payta kasunchima? nishpa. Alita yuyariychi, kankunaka manami kankichichu tukuymanta puntiru kirik runakuna, maykankunami kallarishkakuna Yaya Diospa shiminta yachachinata. Manara kankuna chay shimita yachachishpaykichira achka shuk llaktakunapi kawsak runakuna chayta yachachishkakuna. Chaymanta mana kankunallatachu asirtachishka Yaya Dioska paypa shiminta.
36 Por acaso a palavra de Deus se originou no meio de vocês? Ou será que ela veio exclusivamente para vocês?
37 Shuk wawki Yaya Diospa munananta yachachik kani nishpa yuyarishpanka chasnallatata shuk wawki Yaya Diospa Espiritunwa yachak kanayashpanka asirtachun tukuy kay killkahushkaynika Yaya Diospa kamachishkan kananta.
37 Se alguém se considera profeta ou espiritual, reconheça que é mandamento do Senhor o que estou escrevendo para vocês.
38 Shuk runa chay rimashkaynita mana kasunayashpanka ñukanchipas paytaka mana kasushunchichu.
38 E, se alguém o ignorar, será ignorado.
39 Wawkinikuna paninikuna, kankuna Yaya Diosta kushichinaykichipa tantarishpaykichika munaychi Yaya Diospa munananta yachachinata. Chasnallatata nima pita rimaychichu ama chay nima pi yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimaychu nishpa.
39 Portanto, meus irmãos, procurem com zelo o dom de profetizar e não proíbam que se fale em línguas.
40 Chasna kashpanpas tukuy kachun ali asirtaypa mana shukllapi tukuy rimashpa.
40 Tudo, porém, seja feito com decência e ordem.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.