1 Coríntios 12
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NVT
1 Wawkikuna panikuna, munani alita yachanaykichipa Yaya Diospa Espíritun tukuy ñukanchi Yaya Diosta kasukkunata shukta shukta alita ruranata atipachinanmanta.
1 Agora, irmãos, quanto à sua pergunta sobre os dons espirituais, não quero que continuem confusos.
2 Alitami yachankichi manara Yaya Diosta kasushpa kawsahushpaykichira shuk mana ali yachachikkuna kankunata llullachirkakuna runakunapa rurashkan mana rimak dioskunata mañashpa kawsanaykichipa.
2 Vocês sabem que, quando ainda eram pagãos, foram conduzidos pelo caminho errado e levados a adorar ídolos mudos.
3 Chayrayku kankunata kayta rimani. Shuk runa rimashpanka Jesuska manami Yaya Diospa Wawanchu nishpa, manami Yaya Diospa Espíritun munashkantachu rimahun. Ashwan shuk runa rimashpanka Jesuska Yaya Diospa Wawanmi, paymi Amuyni nishpa, Yaya Diospa Espiritunmi yanapashpan rimahun.
3 Por isso, quero que compreendam que ninguém que fala pelo Espírito de Deus amaldiçoa Jesus, e ninguém pode dizer que Jesus é Senhor a não ser pelo Espírito Santo.
4 — ausente —
4 Existem tipos diferentes de dons espirituais, mas o mesmo Espírito é a fonte de todos eles.
5 — ausente —
5 Existem tipos diferentes de serviço, mas o Senhor a quem servimos é o mesmo.
6 Yaya Diosmi karan shuk ñukanchita yachayninta kun chikan chikanta rurananchipa. Chasna kashpanpas shukllami Yaya Dioska, tukuy imata yachayninwa rurakka.
6 Deus trabalha de maneiras diferentes, mas é o mesmo Deus que opera em todos nós.
7 Yaya Diospa Espiritunka chasnami karan shukta chikan chikanta alikunata ruranata atipachin tukuy Jesukristuta kirik masinchikunawa yanapanakushpa kawsananchipa.
7 A cada um de nós é concedida a manifestação do Espírito para o benefício de todos.
8 Yaya Diospa Espiritunka shukkunataka yanapan shuk runakunata yachayninwa alita kunanankunapa. Shukkunataka yanapan Yaya Diosta alita riksishpan yachachinankunapa.
8 A um o Espírito dá a capacidade de oferecer conselhos sábios, a outro o mesmo Espírito dá uma mensagem de conhecimento especial.
9 Chaymanta Yaya Diospa Espíritun shukkunataka yanapan tukuy shunkunkunamanta pacha payllapi sinchikushpa shuk mana yachashkankunata alita ruranankunapa. Shukkunataka yachayninta kun unkushkakunata ampinankunapa.
9 A um o mesmo Espírito dá grande fé, a outro o único Espírito concede o dom de cura.
10 Chasnallatata shukkunata yachayninta kun atun yachaywa ruranakunata ruranankunapa. Shukkunataka yachayninta kun yachachinankunapa imashnami alita Yaya Diospa munananta rurashpa kawsananchi tiyan, chaymantapas imatami Yaya Dios ruranayan nishpa. Chaymanta Yaya Diospa Espiritunka shukkunataka yachayta kun yachanankunapa pimi alita Yaya Diosta kasushpa yachachin, pimi supayta kasushpa yachachin nishpa. Chaymanta shukkunataka yachayta kun mana yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimipi rimanankunapa. Shukkunataka yachayta kun chay shimipi rimashkankunata asirtachinankunapa.
10 A um ele dá o poder de realizar milagres, a outro, a capacidade de profetizar. A outro ele dá a capacidade de discernir se uma mensagem é do Espírito de Deus ou de outro espírito. A outro, ainda, dá a capacidade de falar em diferentes línguas, enquanto a um outro dá a capacidade de interpretar o que está sendo dito.
11 Tukuy chaykunata shuklla Yaya Diospa Espiritunmi atipachin. Imashnami pay munan chasnashinami Kristuta kirikkunata karan shukta chikan chikanta atipachin.
11 Tudo isso é distribuído pelo mesmo e único Espírito, que concede o que deseja a cada um.
12 Ñukanchi runakunapa tiyan makinchikuna, chakinchikuna, ñawinchikuna, sinkanchikuna, rinkrinchikuna. Tukuy chaykuna ñukanchikunapa tiyashpanpas shuk runallami kanchi. Chasnallatatami ñukanchi Kristuta kirikkunapas Yaya Dios karan shukta chikan chikanta atipachishpanpas shuk runashinallami kanchi.
12 O corpo humano tem muitas partes, mas elas formam um só corpo. O mesmo acontece com relação a Cristo.
13 Shukkuna ñukanchikunamanta israel runakuna kanchi, shukkunaka mana israel runakuna kankichi. Shukkuna patronyu, shukkunaka mana patronyuchu kanchi. Chasna chikan chikan runakuna kashpanchipas Yaya Diospa Espíritun tukuy ñukanchita shunkunchipa aliyachishpa mushuta rurashpan shuk runashinalla tukushkanchi. Chaymanta Yaya Dios tukuy ñukanchipa shunkunchipi kawsananpa chay shuklla Espiritunta churarka kawsayta kunanpa.
13 Alguns de nós são judeus, alguns são gentios, alguns são escravos e alguns são livres, mas todos nós fomos batizados em um só corpo pelo único Espírito, e todos recebemos o privilégio de beber do mesmo Espírito.
14 Chasnallatata aychanchipas kan. Makinchikuna, chakinchikuna, rinkrinchikuna tiyashpanpas shuk runallami kanchi.
14 De fato, o corpo não é feito de uma só parte, mas de muitas partes diferentes.
15 Chakinchi ñukanchita rimamaka ñukaka mana makikichu kani, chayrayku mana aychaykichu kani nishpa. Chasna rimashpanpas aychanchillami.
15 Se o pé diz: “Não sou parte do corpo porque não sou mão”, acaso, por isso, deixa de ser parte do corpo?
16 Rinkrinchi ñukanchita rimamaka ñukaka mana ñawikichu kani, chayrayku mana aychaykichu kani nishpa. Chasna rimashpanpas aychanchillami kan.
16 E se a orelha diz: “Não sou parte do corpo porque não sou olho”, será que, por isso, deixa de ser parte do corpo?
17 Ñawiyulla, mana rinkriyu kanchimaka, mana atipanchimachu uyanata. Rinkriyulla, mana sinkayu kanchimaka, mana atipanchimachu samanata.
17 Se o corpo todo fosse olho, como vocês ouviriam? E, se o corpo todo fosse orelha, como sentiriam o cheiro de algo?
18 Yaya Dioska rinkrinchita, sinkanchita, ñawinchita chikan chikanta ruranankunapa aychanchipi churashka pay munashkanshina.
18 Mas nosso corpo tem muitas partes, e Deus colocou cada uma delas onde ele quis.
19 Rinkrinchillata, ñawinchillata, sinkanchillata rurama karka, aychanchika manami tiyamachu.
19 O corpo deixaria de ser corpo se tivesse apenas uma parte.
20 Ashwan paymi aychanchipi tukuy tiyakta rurarka. Chasna rinkriyu, sinkayu, ñawiyu, makiyu, chakiyu kashpanchipas shuk runallami kanchi.
20 Assim, há muitas partes, mas um só corpo.
21 Chasna kashpan ñawinchika mana atipamachu makinchita rimanata kanka mana rikunata atipashpayki mana munanichu kanta nishpa. Chaymanta umanchipas mana atipamachu chakinchita rimanata kanta mana munanichu nishpa.
21 O olho não pode dizer à mão: “Não preciso de você”. E a cabeça não pode dizer aos pés: “Não preciso de vocês”.
22 Ashwan tukuy kay aychanchipi kahukkunaka alimi kan ñukanchikunarayku. Shuk parti aychanchi mana yapa valik kananta yuyarishkanchitami ashwan shukkunamanta munanchi.
22 Ao contrário, algumas partes do corpo que parecem mais fracas são as mais necessárias.
23 Shuk parti aychanchita mana rikuchiypa kananta yuyarishpanchi ashwan alita kuyrashpa sumayachishpa kawsanchi. Maykankunami aychanchipi pinkaypa kananta yuyarinchi, chaykunatami ashwanta valichishpa kuyrashpa kawsanchi.
23 E as partes que consideramos menos honrosas são as que tratamos com mais atenção. Assim, protegemos cuidadosamente as partes que não devem ser vistas,
24 Chay shuk parti aychanchita mana chasna kuyrashpachu kawsananchi tiyan. Yaya Dioska aychanchita rurashka chay ashwan pinkaypa kananta yuyarishkanchi partikuna ashwan valichirishka kuyrarishka kanankunapa.
24 enquanto as mais honrosas não precisam dessa atenção especial. Deus estruturou o corpo de maneira a conceder mais honra e cuidado às partes que recebem menos atenção.
25 Chasnami Yaya Dioska rurashka karan shuk parti aychanchipi mana sapallan anchurishkashina kananpa, ashwan shukwa shukwa parihu alita yanapanakunankunapa.
25 Isso faz que haja harmonia entre os membros, de modo que todos cuidem uns dos outros.
26 Chasna kashpanmi makinchi ñawinchi nanayta parisishpanka tukuy aychanchipi chay nanayta parisinchi. Chasnallatatami makinchiwa shuk imata alita rurashkanchimanta kushichiy tukushpanchi tukuy aychanchipi chay kushikunata musyanchi.
26 Se uma parte sofre, todas as outras sofrem com ela, e se uma parte é honrada, todas as outras com ela se alegram.
27 Tukuy ñukanchi Yaya Diospa wawankuna Kristupa aychanshinami kanchi. Karan shuk ñukanchikunami shuk parti Kristupa aychanpi kahukshina kanchi.
27 Juntos, todos vocês são o corpo de Cristo, e cada um é uma parte dele.
28 Yaya Diosmi ñukanchita karan shukta chikan chikanta atipachin. Shukkunataka yanapashpan kachan, maytapas rishpankuna paypa rimashkanta yachachinankunapa. Shukkunataka yanapan wawkikunata panikunata pasanan kashkata alita asirtachinankunapa. Shukkunataka yanapan paypa rimashkanta alita yachachinankunapa. Shukkunataka Yaya Dioska yanapan atun yachaywa ruranakunata ruranankunapa. Shukkunataka yanapan unkushkakunata ampinankunapa. Shukkunataka yanapan kirik masinkunata tukuy imapi yanapanankunapa. Chaymanta shukkunataka Yaya Dioska yanapan kirik masinkunata yanapanankunapa, alita parihu kawsanankunapa. Shukkunataka yanapan mana yachakushkan Yaya Dioslla yachashkan shimikunata rimanankunapa.
28 Deus estabeleceu para a igreja: em primeiro lugar, os apóstolos; em segundo, os profetas; em terceiro, os mestres; depois, os que fazem milagres, os que têm o dom de cura, os que ajudam outros, os que têm o dom de liderança, os que falam em diferentes línguas.
29 Chasna Yaya Dios ñukanchita chikan chikanta atipachishpan manami munanchu tukuy chasnalla kananchipa. Manami tukuytachu kamachishka maytapas rishpanchi paypa shiminta yachachinanchipa. Manami tukuytachu kamachishka yachachinanchipa imatami payka ruranayan nishpa. Chaymanta Yaya Dioska manami tukuytachu yanapan shuk wawkikunata paypa shiminta yachachinanchipa. Chaymanta manami tukuytachu yanapan atun yachaywa ruranakunata rurananchipa.
29 Somos todos apóstolos? Somos todos profetas? Somos todos mestres? Todos nós temos o poder de fazer milagres?
30 Chasnallatata Yaya Dioska mana tukuytachu yanapan unkushkakunata ampinanchipa. Manami tukuytachu yanapan paylla yachashkan nima pi yachakushkan shimipi rimananchipa. Manami tukuytachu yanapan chay nima pi yachakushkan shimipi rimashkanchi shimikunata asirtachinanchipa.
30 Todos temos o dom de cura? Todos temos a capacidade de falar em diferentes línguas? Todos temos a capacidade de interpretar o que é dito?
31 Chayrayku Yaya Diosta mañaychi kankunata yanapananpa, ashwan ali ruranakunata ruranaykichipa. Chasna mañashpaykichimi ashwan alita yuyanakushpa kawsankichi.
31 Portanto, desejem intensamente os dons mais úteis. Agora, porém, vou lhes mostrar um estilo de vida que supera os demais.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.