1 Coríntios 11
Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH
1 Imashnami ñuka Kristumanta yachakushpa alita rurashpa kawsahuni, chasnallatata kankunapas ñukamanta yachakushpa alita rurashpa kawsaychi.
1 Sigam o meu exemplo como eu sigo o exemplo de Cristo.
2 Wawkikuna panikuna, kankuna ñukata yuyawashpaykichimi tukuy chay yachachishkaynikunata alita kasuhunkichi. Chaywa alitami rurahunkichi.
2 Eu os elogio porque vocês sempre lembram de mim e seguem as instruções que eu passei para vocês.
3 Kunan ashwan shuk tiyawan maykantami munani alita asirtanaykichipa. Kristuka tukuy runakunarayku atun kamachikmi. Warmikunarayku kusankunaka kamachikkunashinami kanahun. Kristurayku Yayan Dioska atun kamachikmi kan.
3 Mas quero que entendam que Cristo tem autoridade sobre todo marido, que o marido tem autoridade sobre a esposa e que Deus tem autoridade sobre Cristo.
4 Chasna kashpan kankuna karikuna Yaya Diospa wasinpi kashpaykichi mañashpa Yaya Diospa shiminta yachachishpa umaykichita wankushpaykichi Jesukristuta pinkachinkichi.
4 Se um homem cobre a cabeça quando ora ou anuncia a mensagem de Deus nas reuniões de adoração, ele está ofendendo a honra de Cristo.
5 Ashwan kankuna kusayu panikuna tantarishkaykichipi Yaya Diospa rimashkanta rimahushpaykichi Yaya Dioswa kwintahushpaykichi karishina mana umaykichita llachapawa wankushpaykichika kusaykichitami pinkachinkichi. Shuk warmipa chukchanta rutushkankunashina pinkaypami.
5 E, se uma mulher não cobre a cabeça quando ora ou anuncia a mensagem de Deus nas reuniões de adoração, ela está ofendendo a honra do seu marido. Nesse caso, não há nenhuma diferença entre ela e a mulher que tem a cabeça rapada .
6 Shuk pani umanta mana llachapawa wankunata munashpanka chukchanta karishina pitichichun. Yuyarishpanka karishina chukchanta pitichina rutuchina pinkaypami nishpa, umanta llachapawa wankuchun.
6 Se a mulher não cobre a cabeça, então é melhor que ela corte o cabelo de uma vez. Já que é vergonhoso para a mulher rapar a cabeça ou cortar o cabelo, então ela deve cobrir a cabeça.
7 Kankuna karikunaka Yaya Diospa wasinpi tantarishpaykichi ama warmikunashina umaykichita llachapawa wankuychichu. Yaya Dioska karita rurashka payshina kananpa, chaymanta rikuchinanpa imashnami payka tukuymanta pasa kan. Warmikunaka rikuchinahun imashna alitami Yaya Dioska karikunata rurashka.
7 O homem não precisa cobrir a cabeça, pois ele reflete a imagem e a glória de Deus. Mas a mulher reflete a glória do homem,
8 Karitaka Yaya Dioska manami warmipa aychanmantachu rurashka, ashwan warmitami karipa aychanmanta rurashka.
8 pois o homem não foi feito da mulher, mas a mulher foi feita do homem.
9 Chasnallatata Yaya Dioska karitaka manami warmiraykuchu rurashka, ashwan warmitami rurashka karirayku kusanta alita yanapashpa kasushpa kawsananpa.
9 O homem não foi criado por causa da mulher, mas sim a mulher por causa do homem.
10 Chayrayku ali kama, tukuy kusayu panikuna umankunata llachapawa wankunankunapa. Chasna wankushpankuna tukuy chay Yaya Diospa angelkunapas kushikunahun, chay kusayu warmikuna kusankunata alita kasushpa kawsahushkankunata rikuchihushkankunarayku.
10 Portanto, por causa dos anjos , a mulher deve pôr um véu na cabeça para mostrar que está debaixo da autoridade do marido.
11 Chasna kashpanpas Amunchi Jesukristuta kirik kashpanchi karikuna warmikuna chasnalla yanapanakunanchipa kanchi. Nima karikuna atipanahunchu rimanata warmikunata mana munanchichu nishpa, nima warmikuna atipanahunchu rimanata karikunata mana munananchichu nishpa.
11 No entanto, por estarmos unidos com o Senhor, nem a mulher é independente do homem, nem o homem é independente da mulher.
12 Warmi karipa aychanmanta rurashkami. Chayka shutipami. Chasnallatata shutipami karikunaka warmipa wawayashkankunami. Ashwan tukuy ñukanchimi Yaya Diospa rurashkankuna kanchi.
12 Porque assim como a mulher foi feita do homem, assim também o homem nasce da mulher. E tudo vem de Deus.
13 Kankuna kikin rimaychi: ¿Alichu shuk kusayu warmi tantarishkaykichipi mana umanta llachapawa wankushpa Yaya Diosta mañananpa?
13 Julguem vocês mesmos: será que é certo que, num culto de adoração, a mulher ore a Deus sem estar com a cabeça coberta?
14 Chaymanta kankuna karikuna yacharinkichi chukchaykichita pitichishpa kawsanata. Kankunaka warmishina suni chukchayu kawsashpaykichika pinkaypami kama.
14 Pois a própria natureza ensina que o cabelo comprido é uma desonra para o homem,
15 Kankuna warmikunaraykuka suni chukchayu kanaykichika yapa sumami. Yaya Dios chukchaykichita kushka chaywa tulturishkashina kanaykichipa.
15 mas para a mulher o cabelo comprido é motivo de orgulho. O cabelo foi dado a ela para lhe servir de véu.
16 Shuk runakuna kankunata rimanahuma mana alichu chasna yacharinaykichika nishpa. Ñukaka chay runakunataka rimaynimami kasna: Ñukanchi tukuy maypipas tantarik Yaya Diosta kasuk masinchikunapas chasnami yacharishkanchi nishpa.
16 Mas, se alguém quer discutir sobre esse assunto, o que eu posso dizer é que nem nós nem as igrejas de Deus temos outro costume nas reuniões de adoração.
17 Wawkikuna panikuna, alita uyawaychi. Kankuna tantarishpaykichi Yaya Diosta kushichinaykichipa, manana yuyanakushpa sinchikuchinakunkichinachu. Chayrayku llakirishpayni kankunarayku killkahuni.
17 Nas instruções que agora vou dar a vocês, eu não posso elogiá-los, pois as suas reuniões de adoração fazem mais mal do que bem.
18 Shuk runakuna rimawashkakuna, kankunashi tantarishkaykichipi shukwa shukwa manana shuk yuyayllawa kahushkaykichita, ashwan yapashi rimanakushpa kahunkichi. Yuyarini shuk parti rimashkankuna shutipa kananta.
18 Para começar, me contaram que nessas reuniões há grupos de pessoas que estão brigando, e eu creio que em parte isso é verdade.
19 Shutipami tantaylla kahushkaykichimanta shuk muntun shuk muntun tukunaykichi tiyan rikuchinaykichipa pikunami kankunamanta alita Yaya Diosta kasukkuna kanahun.
19 Não há dúvida de que é preciso haver divisões entre vocês para que fique claro quem são os que estão certos.
20 Chasna muntun muntun tukushkakuna tantarishpaykichi chay panta mikunaykichi chay vinuta upyanaykichi manami shutipachu Jesukristupa wañushkanta yuyarishpa mikunaka.
20 Quando vocês se reúnem, não é a Ceia do Senhor que vocês comem.
21 Chasna mikunaykichipa tantarishpaykichi karan shuk apashkankunatara mana chapashpa mikunahun upyanahun. Chasna shukkunapaka mana tiyashpan mana mikushpa mana upyashpa yarkaywa kiparinahun, shukkunaka saksakta mikushpa upyashpa machashka kanahun.
21 Pois, na hora de comer, cada um trata de tomar a sua própria refeição . E assim, enquanto uns ficam com fome, outros chegam até a ficar bêbados.
22 ¿Manachu tiyan wasikichika mikunaykichipa upyanaykichipa? ¿Imaraykuta mana imayu kirik masikichita mana yuyashpa mana karashpa pinkachinkichi? Chayrayku ¿imatata rimashkaykichi? ¿Chasna kanaykichimanta kankunata rimaynimachu alitami rurankichi nishpa? Manami atipanichu.
22 Por acaso vocês não têm as suas próprias casas onde podem comer e beber? Ou será que preferem desprezar a Igreja de Deus e envergonhar os que são pobres? O que é que vocês esperam que eu lhes diga? Querem que os elogie? É claro que não vou elogiá-los!
23 Wawkikuna panikuna, Amunchi Jesusmi ñukata yachachiwashka tantarishpanchi panta mikunanchipa, chasnallatata vinuta upyananchipa. Chaymanta yachachishkani tukuy kay Amunchi Jesús yachachiwashkanta. Kunan kutikashka yachachishkaykichi: Amunchi Jesús apichiy tukunan tuta paypa runankunawa parihu mikushpan shuk panta apirka.
23 Porque eu recebi do Senhor este ensinamento que passei para vocês: que o Senhor Jesus, na noite em que foi traído, pegou o pão
24 Yayanta agradesishpan chay panta pakishpa pakishpa runankunata kuhushpan mikunankunapa rimarka: Kay panka aychaynishinami. Tukuy uras tantarishpaykichi shuk panta pakinakushpa yuyariychi ñuka kankunaranti wañushkaynita nishpa.
24 e deu graças a Deus. Depois partiu o pão e disse: “Isto é o meu corpo, que é entregue em favor de vocês. Façam isto em memória de mim.”
25 Chay panta mikushkankunawasha shuk pusillu vinuta apishpan rimarka: Ñawpa kankuna shuk wiwakunata wañuchishpa, yawarninta shutuchishpa Yaya Diosta tapushpaykichi payka mana ali rurashkaykichita llakichishka. Kunanmanta pacha ñuka wañushpayni yawarni shuturishkanrayku Yaya Dioswa mushu alichanata rurasha payka kankunata tukuy mana ali rurashkaykichimanta llakichinanpa. Kay vinuta upyashpaykichi yuyariychi yawarni shuturishkanta nishpa. Chasna Amunchi Jesuska yachachirka tukuy paypa runankunata.
25 Assim também, depois do jantar, ele pegou o cálice e disse: “Este cálice é a nova
26 Chayrayku kunanmanta pacha Jesukristu shamunankama chay panta mikushpa, chay vinuta upyashpa shukkunata riksichinkichi Amunchi Jesukristu uchanchikunaranti wañushkanta.
26 De maneira que, cada vez que vocês comem deste pão e bebem deste cálice, estão anunciando a morte do Senhor, até que ele venha.
27 Shuk runa tiyashpanka kirik masinkunata mana yuyashpa chay panta mikushpanka chay vinuta upyashpanka uchatami ruran. Chasna rurashpan payka kasna rimahukshinami Amunchi Jesukristu wañushpan yawarnin shuturishkanka nima imachu nishpa.
27 Por isso aquele que comer do pão do Senhor ou beber do seu cálice de modo que ofenda a honra do Senhor estará pecando contra o corpo e o sangue do Senhor.
28 Chayrayku manara chay panta mikuhushpanchira manara chay vinuta upyahushpanchira shunkunchimanta pacha yuyarinanchi tiyan, kirik masinchikunata yuyashpachu kawsahunchi manachu.
28 Portanto, que cada um examine a sua consciência e então coma do pão e beba do cálice.
29 Chay panta mikushpa, chay vinuta upyashpa alita yuyarinanchi tiyan Amunchi Jesukristu tukuy ñukanchirayku wañushkanta. Shuk yanka mikunatashinalla mikushpanchika Yaya Diosmi ñukanchita kastiganka.
29 Pois, a pessoa que comer do pão ou beber do cálice sem reconhecer que se trata do corpo do Senhor, estará sendo julgada ao comer e beber para o seu próprio castigo.
30 Chayraykumi shukkunaka unkushka kankichi, shukkunaka sampakuna kankichi. Shukkunaka ña wañushkakunapas.
30 É por isso que muitos de vocês estão doentes e fracos, e alguns já morreram.
31 Ñukanchi kikin yuyarinchimaka kirik masinikunata yuyashpachu kawsahuni manachu nishpa yuyashpana kawsananchipa, chay mikunata mikushpanchi Yaya Dioska mana ñukanchita chasna kastigamachu.
31 Se examinássemos primeiro a nossa consciência, nós não seríamos julgados pelo Senhor.
32 Mana yuyanakushpa kawsashpanchi paymi ñukanchita kastigashpan yachachinayan alillata rurashpa yuyanakushpa kawsananchipana. Chasna kawsashpanchimi mana kastigarishunchichu Yaya Diosta mana kasuk runakunawa pakta nina mana wañukpi.
32 Mas somos julgados e castigados pelo Senhor, para não sermos condenados junto com o mundo.
33 Chayrayku wawkikuna panikuna, tantarishpaykichi chay panta mikunaykichipa, chay vinuta upyanaykichipa, chapaychi tukuy parihu mikunaykichipa upyanaykichipa.
33 Portanto, meus irmãos, quando vocês se reunirem para a Ceia do Senhor, esperem uns pelos outros.
34 Shuk wawki yapa yarkashpanka puntiru wasinllapi mikuchun. Chasna mikushpa shamushpanmi tantarishkaykichipi ashwan Jesuspa wañushkanllata yuyarishpa mikunka. Chasnami shuti Yaya Dioska payta mana kastigankachu. Chayllata kaykunamanta kankunata rimashkani. Kankunama rishpaynimi ashwanta yachachishkaykichi.
34 E, se alguém estiver com fome, que coma em casa, para que Deus não castigue vocês por causa dessas reuniões. Os outros assuntos eu resolverei quando chegar aí.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 11, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.