1 Coríntios 10

Yaya Diospa mushu killkachishkan shimi (QUPNT) vs NTLH

Sair da comparação
NTLH Nova Tradução na Linguagem de Hoje 2000
1 Wawkikuna panikuna, ama kunkaychichu chay ñawpa yaya rukunchi wañukuna chunlla chakishka allpapi purihushpankuna Yaya Dios tukuy paykunata kuntrankunamanta shuk puyuwa arkashpa kuyrashkanta. Chaymanta chay atun kucha Puka Marpi paktashpankuna Yaya Dios chay atun marta shuk parti shuk parti anchuchishpa ñampitashina rurashpan tukuy paykunata yanaparka allpata purishpa pasashpankuna kishpinankunapa.
1 Irmãos, eu quero que vocês lembrem do que aconteceu com os nossos antepassados que seguiram Moisés. Todos foram protegidos pela nuvem e passaram pelo mar Vermelho.
2 Chasna Yaya Dios chay puyuwa paykunata arkashpan chay marta pasahushpankuna bawtisarishkakunashina karkakuna Moisesta kasushpa katinankunapa.
2 Como seguidores de Moisés, eles foram batizados na nuvem e no mar.
3 Tukuy chay ñawpa yaya rukunchi wañukunaka Yaya Diospa kushkan silumanta mikunakunata mikupayarkakuna.
3 Todos comeram da mesma comida espiritual
4 Chaymanta yaku mana tiyashpan shuk rumi urkumanta Yaya Dioska yakuta llukshichishpan tukuy chay runakuna upyarkakuna. Kristumi chay Yaya Diospa kushkan rumi urkushina kan. Paymi paykunawa kashpan paykunata kishpichirka mana yarkaywa yakunayaywa wañunankunapa.
4 e beberam da mesma bebida espiritual. Pois bebiam daquela rocha espiritual que ia com eles; e a rocha era Cristo.
5 Chasna Kristu tukuy paykunata yanapashpanpas shuk shukkunallata alita rikurka rimashkan allpapi yaykuchinanpa. Achka paykunamanta mana kasushkankunarayku kastigay tukushpankuna chay chunlla chakishka allpapi wañurkakuna.
5 Mas Deus não ficou contente com a maioria deles, e por isso eles morreram, e os seus corpos ficaram espalhados no deserto.
6 Yaya Dioska chay yaya rukunchi wañukunata chasna kastigarka, mana alita rurashkankunarayku. Ñukanchikuna paykunata yuyarishpa yachakunanchi tiyan mana paykunashina millaypata rurananchipa.
6 Tudo isso aconteceu a fim de nos servir de exemplo, para nós não querermos coisas más como eles quiseram,
7 Kankuna ama chay yaya rukunchi wañukunashina yanka dioskunata kushichinayashpa kawsaychichu. Ñawpa chay yaya rukunchikuna rurarkakuna shuk wakrata oromanta. Chay wakrata kushichinayashpa tantarirkakuna. Chasna rurashkankunamanta Yaya Diospa killkachishkanpi riman:
7 nem adorarmos ídolos, como alguns deles adoraram. Como dizem as Escrituras Sagradas : “O povo sentou-se para comer e beber e se levantou para se divertir.”
8 Chaymanta ama chay ñawpa yaya rukunchi wañukunashina musayaychichu. Paykunamanta shukkuna musayashpankuna shuk punchalla ishkay chunka kimsa waranka wañurkakuna.
8 Não devemos cometer imoralidade sexual, como alguns deles fizeram. E, porque eles fizeram isso, vinte e três mil deles caíram mortos num dia só.
9 Chaymantapas ama chay yaya rukunchi wañukunashina rimaychichu manami Yaya Diosta kasunayaninachu nishpa. Chay runakuna chasna rimashpankuna Yaya Dioska machakuyakunata kacharka paykunata kanishpankuna wañunankunapa.
9 Não devemos pôr à prova a paciência de Cristo, como alguns deles fizeram, e por isso foram mortos pelas cobras.
10 Chaymanta ama chay ñawpa yaya rukunchi wañukunashina rimaychichu Yaya Dioska mana ali kananta. Chasna rimashpankunami Yaya Diospa angelka chay mana ali rimak runakunata wañuchirka.
10 Vocês não devem se queixar, como fizeram alguns deles, e por isso foram destruídos pelo Anjo da Morte.
11 Yaya Dioska chay ñawpa yaya rukunchikunata kastigarka ñukanchi yachakunanchipa mana paykunashina kawsananchipa. Tukuy chayta Moiseska killkarka ñukanchikuna yachakunanchipa alita rurashpa kawsananchipa. Kunanka ñukanchikunaka kawsahunchimi kay mundu tukurinan punchakunapi. Chayraykumi chay Yaya Diospa killkachishkanmanta yachakunanchi tiyan imashnami alita kawsashunchi.
11 Tudo isso aconteceu com os nossos antepassados a fim de servir de exemplo para os outros, e aquelas coisas foram escritas a fim de servirem de aviso para nós. Pois estamos vivendo no fim dos tempos.
12 Shuk kankunamanta yuyarishpankunaka ñukaka mana atipanichu millaypata ruranata nishpa, kuyrariychi mana kunkaymanta millaypata ruranaykichipa.
12 Portanto, aquele que pensa que está de pé é melhor ter cuidado para não cair.
13 Kamay tukushpaykichi Yaya Diosta kasukchu kankichi manachu nishpa, chayka manami pasashkachu runarayku atipaypata. Kamanakuna sinchi kashpankunapas Yaya Dios rimashkanta paktachik kashpan manami sakinkachu sinchikunata atipanaykichimanta pasa kanata. Ashwan payka yanapan mana ali ruranayaykichikunata mana ruranaykichipa. Chasna kankunata sinchikuchishpan yanapan kamanakunamanta alita llukshinaykichipa.
13 As tentações que vocês têm de enfrentar são as mesmas que os outros enfrentam; mas Deus cumpre a sua promessa e não deixará que vocês sofram tentações que vocês não têm forças para suportar. Quando uma tentação vier, Deus dará forças a vocês para suportá-la, e assim vocês poderão sair dela.
14 Chayrayku munashkayni wawkinikuna paninikuna, chasna Yaya Dios kankunata yanapahushpan ama chay runakunapa rurashka dioskunata kushichiychichu.
14 Por isso, meus queridos amigos, fujam da adoração de ídolos.
15 Kankuna alita asirtak kashpaykichi maykanmi ali, maykanmi mana alichu, yuyariychi alitachu manachu kankunata yachachihuni nishpa.
15 Eu falo com vocês como com pessoas que têm capacidade para entender o que estou afirmando. Julguem vocês mesmos o que eu estou dizendo.
16 Ñukanchikuna Yaya Diosta yuyashpa tantarishpanchi vinuta upyashpanchi Yaya Diosta agradesinchi. Chasna chay vinuta upyashpanchi Kristupa yawarnin ñukanchirayku shuturishkanrayku paywa shuklla kanchi. Chaymantapas panta pakishpa mikushpanchi Kristu wañushkanrayku paywa shuklla kanchi.
16 Pensem no cálice pelo qual damos graças a Deus na Ceia do Senhor. Será que, quando bebemos desse cálice, não estamos tomando parte no sangue de Cristo? E, quando partimos e comemos o pão, não estamos tomando parte no corpo de Cristo?
17 Achka kashpanchipas parihu shuk panllata mikunchi. Chasna chay panllata parihu mikuhushpanchi yachanchi shuk runapa aychanshinalla kananchita.
17 Mesmo sendo muitos, todos comemos do mesmo pão, que é um só; e por isso somos um só corpo.
18 Rikuychi, achka ñukanchi israel runakunamanta wiwakunata wañuchinahun, tuchpashinapi shuk pitikunata rupachinahun Yaya Diosta kushichinankunapa. Chasna chay wiwakunata Yaya Diosta kushpankuna chay tarawakkunaka chay aycha puchurishkata tukuy parihu mikunahun. Chasna parihu mikuhushpankunami tantaylla Yaya Diosta kushichipayanahun.
18 Pensem no povo de Israel. Aqueles que comem as coisas oferecidas em sacrifícios tomam parte juntos no sacrifício que é oferecido a Deus no altar.
19 Chayta kankunata yuyachishpayni mana rimanayanichu runakunapa rurashka dioskunaka shutipa kanankunata, nima chay dioskunata kushka aycha shuk aychakunamanta chikan kananta.
19 O que é que eu quero dizer com isso? Que o ídolo ou o alimento que é oferecido a ele tem algum valor?
20 Ashwan kaytami rimani: Runakunaka chay rurashka dioskunata kushichinankunapa wiwakunata wañuchishpa kushpankuna supaytami kunahun, manami kikin Yaya Diostachu kunahun. Mana munanichu kankuna paykunawa parihu yanka dioskunata karana fiestama rishpaykichi supaykunata kushichinaykichipa.
20 É claro que não! O que estou dizendo é que aquilo que é sacrificado nos altares pagãos é oferecido aos demônios e não a Deus. E eu não quero que vocês tomem parte nas coisas dos demônios.
21 Kristupa yawarnin shuturishkata yuyarishpa vinuta upyashpaykichi manami atipankichichu supaykunarayku churashkankuna upyanakunatapas upyanata. Chasnallatata Kristupa wañushkanta yuyarishpa panta mikushpaykichi manami atipankichichu supaykunarayku churashkankuna aychakunatapas mikunata.
21 Vocês não podem beber do cálice do Senhor e também do cálice dos demônios. Vocês não podem comer na mesa do Senhor e também na mesa dos demônios.
22 Ñukanchi Yaya Diosta kasukkuna supaykunata kushichishpanchika Yaya Diostami piñachinchi. Chasna Yaya Diosta piñachishpanchika manami kishpishunchichu paypa kastigananmanta. ¿Yaya Diosmanta ashwan yachayyuchu kanchi paypa kastigananta mana manchananchipa?
22 Ou será que queremos provocar o Senhor, fazendo com que ele fique com ciúmes? Por acaso vocês pensam que somos mais fortes do que ele?
23 Shuk runakuna rimanahun tukuy kan ali rurananchipa nishpa. Ari, chayka shutipami. Chasna kashpanpas mana tukuychu ali ñukanchirayku, chaymantapas mana tukuychu yanapan Yaya Diosta kasuk masinchikuna ashwan alita payta kasushpa kawsanankunapa.
23 Alguns dizem assim: “Podemos fazer tudo o que queremos.” Sim, mas nem tudo é bom. “Podemos fazer tudo o que queremos”, mas nem tudo é útil.
24 Akuychi tukuy wawkinchikunawa paninchikunawa yanapanakushpa kawsashunchi. Mana ñukanchi kikinpa munashkanchita rurashpa kawsashunchichu.
24 Ninguém deve buscar os seus próprios interesses e sim os interesses dos outros.
25 — ausente —
25 Vocês podem comer de tudo o que se vende no açougue, sem terem nenhuma dúvida de consciência.
26 — ausente —
26 Pois, como dizem as Escrituras Sagradas : “A terra e tudo o que nela existe pertencem ao Senhor.”
27 Chaymanta Yaya Diosta shuk mana kasuk runa kankunata kayashpanka munashpaykichika riychi paywa mikunaykichipa. Shunkuykichipi mana killachirinaykichipa ama tapuychichu ¿kay mikunaka runakunapa rurashka dioskunata kushka mikunachu? nishpa.
27 Se alguém que não é cristão convidá-los para comer, e vocês resolverem ir, comam o que for posto na frente de vocês e não façam perguntas por motivo de consciência.
28 Chasna kashpanpas chay kanta kayahuk runa rimama kay mikunaka diosnita kushichishpa wañuchishkakunami nishpa. Chasna kashpanka chay aychata ama mikuychichu, chay kankunata rimakpa yuyayninta mana pantachichinaykichipa, chaymantapas nima pi shunkunpi killachirinanpa paypas chay diosta kushichin nishpa.
28 Mas, se alguém disser a vocês: “Esta comida foi oferecida aos ídolos”, neste caso não comam, por causa daquele que disse isso e também por motivo de consciência.
29 Mana rimanichu kankuna shunkuykichipi killachirinaykichita, ashwan rimanimi shukkuna shunkunkunapi killachirinankunamanta. Ñukanchimanta yuyarishpa ñukarayku ali kashpan chay aychata mikunaynipa, nima pi atipamachu rimanata rurashkaykika mana alichu nishpa, pay chasna ruranamanta shunkunpi killachirishka tukushkankunarayku.
29 Não estou falando da sua própria consciência, mas da consciência do outro. Mas alguém pode perguntar: “Por que é que a minha liberdade deve ser diminuída pela consciência dos outros?
30 Ñukanchi shuk imata mikushpanchi Yaya Diosta agradesishpa ¿imaraykuta shuk runakunaka ñukanchita rimanahuma manami alitachu rurashkanki nishpa? Chayka manami alichu.
30 Se eu agradeço a Deus o alimento que como, por que é que sou criticado, se já o agradeci a Deus?”
31 Chayrayku mikuhushpaykichi mana mikuhushpaykichi, upyahushpaykichi mana upyahushpaykichi, chaymanta imatapas rurahushpaykichi ruraychi tukuy runakuna rimanankunapa Yaya Dios kankunata yanapashpanmi kankunaka alita rurahunkichi nishpa.
31 Portanto, quando vocês comem, ou bebem, ou fazem qualquer outra coisa, façam tudo para a glória de Deus.
32 Ama rurashkaykichiwa runakunata pantachichishpa nima arkashpa kawsaychichu Jesukristuta alita kirinankunapa, nima israel runakunarayku, nima mana israel runakunarayku, nima Jesukristuta kirik masinchikunaraykupas.
32 Vivam de tal maneira que não prejudiquem os judeus, nem os não judeus, nem a Igreja de Deus.
33 Ñukapas chasnallatatami kawsani tukuy runakunata yanapanaynipa. Manami ñuka kikinrayku shuk imata apinaynipachu chasna kawsahuni, ashwan tukuy runakunata yanapanaynipami, paykunapas ñukashina kishpinankunapa Yaya Diospa kastigananmanta.
33 Façam como eu. Procuro agradar a todos em tudo o que faço, não pensando no meu próprio bem, mas no bem de todos, a fim de que eles possam ser salvos.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.