Lucas 5
Southern Pastaza Quechua NT (QUP_WBT) vs NTLH
1 Shuk puncha Jesús Genesaretkucha mayanpi kahushpan achka runakuna tantarirkakuna Yaya Diospa shiminta uyanankunapa. Yapa achka runa kashkanrayku tankanakushpa kichkikta Jesuswa pakta kahurkakuna.
1 Certo dia Jesus estava na praia do lago da Galileia, e a multidão se apertava em volta dele para ouvir a mensagem de Deus.
2 Chaypina Jesuska rikurka ishkay botikunata tiyupi llutachirishkakunata. Challwata apikkuna botinkunamanta llukshishpankuna redinkunata mayllahurkakuna.
2 Ele viu dois barcos no lago, perto da praia. Os pescadores tinham saído deles e estavam lavando as redes.
3 Chaypi Jesuska Simonpa botinpi uraykushpan Simonta nirka: Aku astallastu chawpiyashu. Chaymanta Jesuska botipi tiyarishpan chay achka runakunata yachachirka.
3 Jesus entrou num dos barcos, o de Simão, e pediu que ele o afastasse um pouco da praia. Então sentou-se e começou a ensinar a multidão.
4 Yachachinata tukuchishpan Simonta rimarka: Chawpiyachiy botikita ashwan chawpima. Chaypi redikichita kachariychi challwata apinaykichipa.
4 Quando acabou de falar, Jesus disse a Simão:
5 Chasna nishpan Simonka aynirka: Yachachik, kunan tuta pakarikta rediyashpanchipas nima shuk challwata apishkanchichu. Chasna kashpanpas kunan kan rimawashkaykirayku kuti mushumanta kacharishu redinchita nishpa.
5 Simão respondeu: — Mestre, nós trabalhamos a noite toda e não pescamos nada. Mas, já que o senhor está mandando jogar as redes, eu vou obedecer.
6 Jesuspa rimashkanta kasushpankuna redinkunata kacharirkakuna. Chaypina yapa achka challwata apirkakuna redinkuna likirinayanankama.
6 Quando eles jogaram as redes na água, pescaram tanto peixe, que as redes estavam se rebentando.
7 Chay tukuy challwata rikushpankuna shuk botipi kahuk rediyak masinkunata umankunawa kayarkakuna yanapanankunapa. Chaypi tukuymanta ishkanti botinkunata challwawa untachirkakuna. Botinkunaka yapa untakta kashpan tikranalla karkakuna.
7 Então fizeram um sinal para os companheiros que estavam no outro barco a fim de que viessem ajudá-los. Eles foram e encheram os dois barcos com tanto peixe, que os barcos quase afundaram.
8 Jesusta kasushkankunarayku achka challwata apishkankunata rikushpankuna Simón Pedroka, tukuy paywa kahukkunapas yapa mancharirkakuna. Chasnallatata shuk botipi kahuk Simonwa tantaylla rediyakkuna Santiago, Juanpas, Sebedeopa wawankuna yapa mancharirkakuna. Chaypina Pedroka Jesuspa puntanpi kunkurishpan rimarka: Yaya Jesús, anchuriy ñukamanta. Kanmi kanki ucha illa. Ñukaka uchasapami kani. Chaypina Jesuska Simonta rimarka: Ama manchariychu. Imashnami challwata apishpa kawsashkanki, chasnashinami kunanmanta pacha, ñukata katiwahushpayki runakunata yachachinki paykunapas Yaya Diosta kasunankunapa nishpa.
8 Quando Simão Pedro viu o que havia acontecido, ajoelhou-se diante de Jesus e disse: — Senhor, afaste-se de mim, pois eu sou um pecador!
9 — ausente —
9 Simão e os outros que estavam com ele ficaram admirados com a quantidade de peixes que haviam apanhado.
10 — ausente —
10 Tiago e João, filhos de Zebedeu, que eram companheiros de Simão, também ficaram muito admirados. Então Jesus disse a Simão:
11 Chaymanta botinkunata allpama sikachishpankuna tukuy paykunapa tiyashkanta sakishpankuna Jesuswa pakta rirkakuna.
11 Eles arrastaram os barcos para a praia, deixaram tudo e seguiram Jesus.
12 Shuk puncha Jesús shuk llaktapi kahushpan shuk aycha ismuchik unkuyyu runaka paktamurka. Mana atipashpanpas chay unkuywa runakunata kayllayanata, Jesusma shamurka. Payta rikushpan puntanpi kunkurishpan tapurka: Yaya Jesús, yachani ampinata atipawanaykita. Ali kashpan kanrayku kay unkuymanta ampiway, ampirishpayni kuti atipanaynipa tantaylla kawsanata aylluynikunawa nishpa.
12 Certa vez Jesus estava numa cidade onde havia um homem que tinha o corpo todo coberto de lepra. Quando viu Jesus, o leproso se ajoelhou diante dele, encostou o rosto no chão e pediu: — Senhor, eu sei que o senhor pode me curar se quiser!
13 Chaypina Jesuska makinwa llankashpan rimarka: Ari, munanimi. Kunanka ampirishkami kanki. Ña atipanki aylluykikunawa tantaylla kawsanata. Chasna nishkanllawa chay runaka chay unkuymanta ampirishka karka.
13 Jesus estendeu a mão, tocou nele e disse: No mesmo instante a lepra desapareceu.
14 Chaymantapas rimarka: Ama nima pita rimankichu kanta ampishkaynimanta, ashwan saserdotellama rikuchik rinki ampirishkaykita. Moisespa killkashkanpi kamachishkashina Yaya Diosta kunayki kashkata apashpa churak rinki, tukuy runakuna ampirishkaykita yachanankunapa.
14 Então Jesus lhe deu esta ordem:
15 Chasna Jesús kunashpanpas chay ampirishkaka tukuy runakunata ampirishkanmanta kwintak rirka. Chaypi achka runakuna tantaripayanahun payta uyanankunapa, unkuykunamantapas ampirinankunapa.
15 Mas as notícias a respeito de Jesus se espalhavam ainda mais, e muita gente vinha para ouvi-lo e para ser curada das suas doenças.
16 Chayrayku Jesuska anchuripayan nima pi tiyahushkama Yayan Diosta mañananpa.
16 Porém Jesus ia para lugares desertos e orava.
17 Shuk puncha Jesuska yachachihurka shuk wasipi. Chaypi shuk fariseokuna, Moisespa killkashkanta shuk yachachikkunapas tiyahlla kahurkakuna. Paykunaka tukuy Galilea allpapi llaktakunamanta, tukuy Judea allpapi llaktakunamanta, Judeapi kahuk Jerusalén llaktamantapas shamurkakuna. Chaypi Jesuska Yaya Diospa yachayninwa kashpan achka unkushkakunata ampirka.
17 Um dia Jesus estava ensinando, e alguns fariseus e alguns mestres da Lei estavam sentados perto dele. Eles tinham vindo de todas as cidades da Galileia e da Judeia e também de Jerusalém. O poder do Senhor estava com Jesus para que ele curasse os doentes.
18 Chaypina shuk runakuna apamurkakuna aychan chakirishka runata llanchamanpi sirihushkata Jesusma. Chay runaka mana atipapayanchu kuyurinata. Paykuna yuyarirkakuna, wasi ukuma yaykuchishpanchi Jesuspa puntanpi churashunchi chaypi ampinanpa payta nishpa.
18 Alguns homens trouxeram um paralítico deitado numa cama e estavam querendo entrar na casa e colocá-lo diante de Jesus.
19 Chasna yuyarishpankunatata mana atiparkakunachu yaykuchinata, yapa achka runa tiyashkanrayku. Chayraykuna iskalunta sikarkakuna chay parihu washayu wasi awama. Chaypi sapiramanta rurarishka tablastukunata anchuchishpankuna llanchamanpi sirihushkata chay awamanta uraykuchirkakuna achka runakuna chawpipi Jesuspa puntanpi.
19 Porém, por causa da multidão, não conseguiram entrar com o paralítico. Então o carregaram para cima do telhado. Fizeram uma abertura nas telhas e o desceram na sua cama em frente de Jesus, no meio das pessoas que estavam ali.
20 Chayta rikushpan Jesuska yacharka paykuna yuyarihushkankunata, Jesuska atipama ampinata nishpa. Chaypina chay runata rimarka: Wawki, tukuy uchaykikunamanta llakirishkami kanki nishpa.
20 Jesus viu que eles tinham fé e disse ao paralítico:
21 Chaymanta chay Moisespa killkashkanta yachachikkuna, chay fariseokunapas piñarishpankuna yuyarirkakuna: ¿Pitaya kay runaka chasna rimananpaka? Chasna rimahushpanmi Yaya Diosta piñachihun. Nima pi atipamachu runakunata uchankunamanta llakichinata. Yaya Diosllami atipan llakichinata uchanchikunamanta.
21 Os mestres da Lei e os fariseus começaram a pensar: — Quem é este homem que
22 Jesuska chasna yuyarihushkankunata yachashpan rimarka: ¿Imaraykutaya chasna yuyarihunkichi shunkuykichipi?
22 Porém Jesus sabia o que eles estavam pensando e disse:
23 Kay runataka rimashkanimi uchaykikunamanta llakichirishkami kanki nishpa. Chasna rimashpayni mana yachankichichu shutipachu llakichiy tukushka manachu nishpa. Ñuka kay unkushkata rimaynima atariy, puriy nishpa. Pay alita purishpanna yachankichima ñuka payta ampishkaynita.
23 O que é mais fácil dizer ao paralítico: “Os seus pecados estão perdoados” ou “Levante-se e ande”?
24 Yachanaykichipa ñuka Yaya Diospa Kachashkan Runa paypa yachayninwa kay allpapi runakunata uchankunamanta llakichinaynita kunalla kay runata ampisha. Chasna nishpan chay unkushkatana rimarka: Kanta rimani atariy. Llanchamaykita apishpayki kutiy wasikima.
24 Pois vou mostrar a vocês que eu, o Então disse ao paralítico:
25 Chasna rimashkanllawa chay aychan chakirishka runaka atarishpan llanchamanta apishpan Yaya Diosta takishpa, kushikushpa wasinma kutirka.
25 No mesmo instante o homem se levantou diante de todos, pegou a cama e foi para casa, louvando a Deus.
26 Chasna rikushpankuna tukuy chaypi kahukkunaka Yaya Diosta atunyachishpa kushichirkakuna. Yapa mancharishpa rimarkakuna: Kunan punchami rikushkanchi yapa sumata, nima ima uras rikushkanchita.
26 Todos ficaram muito admirados; e, cheios de medo, louvaram a Deus, dizendo: — Que coisa maravilhosa nós vimos hoje!
27 Chaywasha Jesuska chay llaktamanta llukshishpan impuestuta kobrakta Leví shutiyuta rikurka. Chay impuestuta kobrapayan romano tukuymanta atun apurayku. Levika kobranan wasipi tiyahurka. Payta rikushpan Jesuska rimarka: Leví, shamuy, katiway nishpa.
27 Depois disso Jesus saiu e viu um cobrador de impostos, chamado Levi , sentado no lugar onde os impostos eram pagos. Jesus lhe disse:
28 Chay ratulla Levika atarishpan tukuy imanta sakishpan Jesustana katirka.
28 Levi se levantou, deixou tudo e seguiu Jesus.
29 Chaywasha Levika Jesusrayku shuk atun mikunata wasinpi rurarka payta yuyashkanta rikuchinanpa. Chay mikunarayku achka impuestuta kobrak masinkuna, ashwan shuk runakunapas chay wasipi tantarishka kahurkakuna. Chay runakuna Jesuspas runankunawa pakta tantaylla mikunankunapa mesa muyukta sirihurkakuna.
29 Então Levi fez para Jesus uma grande festa na sua casa. Havia ali muitos cobradores de impostos, e outras pessoas estavam sentadas com eles.
30 Chayta rikushpankuna fariseokunaka, Moisespa killkashkanta yachachikkunapas Jesuspa runankunata chiknishpankuna tapurkakuna: ¿Imaraykuta kankunaka chay mana alita rurak runakunawa, impuestuta kobrakkunawapas tantaylla mikuhunkichi upyahunkichi?
30 Os fariseus e os mestres da Lei, que eram do partido dos fariseus, ficaram zangados com os discípulos de Jesus e perguntaram: — Por que vocês comem e bebem com os cobradores de impostos e com outras pessoas de má fama?
31 Chaypi Jesuska aynirka: Alikunaka mana munanahunchu ampikta. Ashwan unkushkakunami ampikta munanahun ampirinankunapa.
31 Jesus respondeu:
32 Chasnallatata ñukaka mana shamushkanichu yanapanaynipa maykanmi riman mana uchayuchu kani nishpa. Ashwan shamushkanimi uchayukunata yanapanaynipa Yaya Diostana kasunankunapa.
32 Eu não vim para
33 Chasna Jesús yachachihushpan runakuna chiknishpankuna rimarkakuna: Bawtisak Juanpa runankuna, fariseokunapa runankunapas achka kuti mana mikupayanahunchu Yaya Diosta yuyarishpa mañanankunapa. Ashwan kanpa runaykikunaka mana chasnanahunchu, kushilla kashpankuna mikunahunlla upyanahunlla. ¿Imaraykutaya chasnanahun?
33 Algumas pessoas disseram a Jesus: — Os discípulos de João Batista jejuam muitas vezes e fazem orações, e os discípulos dos
34 Chasna rimahushpankuna Jesuska aynirka: Shuk musu warmiyahushpanka kayan tukuy ayllunkunata. Kushilla tantarishpa mikunahun mushu warmiyahushkawa pakta. Chasna chay warmiyahuk runawa kushilla tantarihushkankunapi nima pi atipanchu mana mikushpa kanata.
34 Jesus respondeu:
35 Shuk puncha kuntrankunaka chay mushu warmiyashkata pushak shamushpankuna chay uraska llakirinkakunami. Llakirishpankunaka mana mikunayankakunachu nishpa. Chasna Jesuska rimarka pay kikin chay mushu warmiyashkashina kashkanta yuyachishpa.
35 Mas chegará o tempo em que o noivo será tirado do meio deles; então sim eles vão jejuar!
36 Chaymanta Jesuska shuk yachachinawa yachachishpa katirka: Nima maykan runa llaktanchipi kawsak mushu kamisanmanta pitinchu shuk pitistuta, chaywa mawka kamisanta rimintananpa. Chasna rurashpanpas mana alichu kiparinka, nima mushu nima mawka kamisanka aliyapunkachu.
36 Jesus fez também esta comparação:
37 Chasnallatatami mushu vinu putskurihushkataka mana churanchichu mawka karamanta rurarishka bulsapi apananchipa. Chay uva yakuka urtiyahushpan putskurin, mawka karamanta rurarishka bulsaka tukyashpan vinuka talirin, chay bulsapas manana valinnachu. Chayrayku mushu vinuta mushu karamanta rurarishka bulsapi churanchi.
37 Ninguém põe vinho novo em
38 — ausente —
38 Não. Vinho novo deve ser posto em odres novos.
39 Ñukaka mushu shimitami yachachihuni. Ñawpa yaya rukuykichikunapa yachachishkankunaka mana chasnachu kan. Maykanmi paykunapa yachachishkankunata kasunayashpanka manami ñukapataka kasunayankachu, ñawpamanta pacha ñukanchita yachachishkankunaka alimi nishpa.
39 E ninguém quer vinho novo depois de beber vinho velho, pois diz: “O vinho velho é melhor.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.