Isaías 38
Pyhä Raamattu (PR) vs VC
1 — ausente —
1 Naquele tempo, Ezequias esteve doente, quase à morte. O profeta Isaías, filho de Amós, veio ter com ele e lhe disse: Eis o que disse o Senhor: põe em ordem a tua casa porque vais morrer, não te restabelecerás.
2 Hiskia kääntyi seinään päin ja rukoili Herraa:
2 Então Ezequias voltou-se para a parede e se pôs a orar ao Senhor;
3 — ausente —
3 Senhor, disse ele, lembrai-vos de que tenho andado diante de vós com lealdade, de todo o coração, segundo a vossa vontade. E chorava abundantemente.
4 Silloin Jesajalle tuli tämä Herran sana:
4 Depois a palavra do Senhor foi dirigida a Isaías nestes termos:
5 — ausente —
5 Vai dizer a Ezequias: eis o que diz o Senhor, o Deus de Davi, teu pai: Ouvi tua oração e vi tuas lágrimas, prolongarei tua vida por quinze anos,
6 Minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä, minä suojelen tätä kaupunkia.'
6 livrar-te-ei, a ti e a esta cidade, das mãos do rei da Assíria. Protegerei esta cidade.
7 Herra antaa sinulle tällaisen merkin todisteeksi siitä, että hän toteuttaa minkä on luvannut:
7 E eis o sinal, da parte do Senhor, para convencer-te de que cumprirá a promessa:
8 — ausente —
8 farei a sombra recuar os dez graus que o sol já lhe fez descer no relógio solar de Acaz. E o sol voltou dez graus para trás.
9 Juudan kuninkaan Hiskian psalmi, jonka hän sepitti, kun oli toipunut sairaudestaan.
9 Poema composto por Ezequias, rei de Judá, quando esteve doente e se restabeleceu.
10 Minä ajattelin: Kesken päivieni juoksun minun on mentävä pois. Tuonelan porttien tuolla puolen joudun viettämään ne vuodet, jotka minulta jäivät elämättä.
10 Eu dizia: É necessário, pois, que eu me vá, no apogeu de minha vida. Serei encerrado por detrás das portas da habitação dos mortos, durante os anos que me restariam a viver.
11 Minä ajattelin: En enää saa nähdä Herraa elävien maassa, en enää katsella ihmisiä maailman asukkaiden parissa.
11 Eu dizia: Não verei mais o Senhor na terra dos viventes. Não verei mais a luz entre os habitantes do mundo.
12 Kuin paimenen teltta minun majani puretaan ja viedään pois. Kuin kutoja minä olen kiertänyt loppuun elämäni kankaan, ja nyt minut leikataan loimilangoista irti. Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka,
12 Arrancam as estacas de meu abrigo, arrebatam-me como uma tenda de pastores. Como um tecelão, enrolam a tela de minha vida, depois cortam-lhe o laço. Dia e noite estou desamparado,
13 aamuun mennessä ovat voimani lopussa. Kuin leijona raatelisi minut, ruhjoisi kaikki luuni. Koko päiväksi sinä jätit minut yksin, yöhön saakka.
13 e grito até o amanhecer. Como um leão, quebram-me todos os ossos.
14 Minun ääneni vinkuu kuin tervapääskyn ääni, kyyhkysen tavoin minä valitan ja vaikerran. Minun silmäni väsyivät tähytessään korkeuteen. Herra, minä olen ahdingossa, auta minut siitä.
14 Como a andorinha, dou gritos agudos e gemo como a pomba. Meus olhos se cansam de olhar para o alto. Senhor, estou em agonia, socorrei-me.
15 Mitä minä puhun hänelle, mitä minä sanon hänelle, joka on kaiken tämän tehnyt? Mielessäni minä käyn lävitse elämäni vuodet sydämessäni murhe.
15 Para que falar assim? Que dizer-lhe, uma vez que é ele mesmo quem assim o faz? O tempo que me resta eu o arrasto, vivendo em amargura.
16 Herra, minun sydämeni elää sinulle, anna rauha hengelleni, vahvista minua, tee minut terveeksi!
16 Restituí-me a saúde, fazei-me reviver.
17 Silloin kaikki se, mikä oli katkeraa, kääntyy parhaakseni. Sinä pelastat minut kuoleman kuilusta. Selkäsi taakse sinä heität kaikki minun syntini.
17 Eis que meu sofrimento se mudou em conforto; vós preservastes minha vida do túmulo onde se apodrece, e lançastes para trás de vós todos os meus pecados.
18 Ei tuonela sinua kiitä eikä kuolema sinua ylistä! Ne, jotka syvyyteen joutuvat, eivät voi turvautua uskollisuuteesi.
18 Com efeito, não é a morada dos mortos que vos louvará, nem a morte que vos celebrará. O que desce à sepultura não espera mais em vossa bondade.
19 Elävät, elävät sinua ylistävät, niin kuin minä tänään ylistän! Isä kertoo lapsilleen sinun uskollisuudestasi.
19 Quem está vivo, somente quem está vivo pode louvar-vos, como eu o faço hoje. O pai dá a conhecer a seus filhos vossa fidelidade, diante da casa do Senhor.
20 Herra on minut pelastanut, hänen ylistystään soi meidän soittomme hänen pyhäkössään kaikkina elämämme päivinä.
20 Senhor, dignai-vos a nos salvar, e nós faremos soar a corda de nossos instrumentos todos os dias de nossa vida,
21 — ausente —
21 Isaías disse então: Que tragam um cataplasma de figos para aplicar sobre a úlcera, e Ezequias sarará.
22 — ausente —
22 Ezequias disse: Que sinal me garantirá que eu tornarei ao templo do Senhor?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Isaías 38, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.