Eclesiastes 3
Pyhä Raamattu (PR) vs VC
1 Kaikella on määrähetkensä, aikansa joka asialla taivaan alla.
1 Para tudo há um tempo, para cada coisa há um momento debaixo dos céus:
2 Aika on syntyä ja aika kuolla, aika on istuttaa ja aika repiä maasta,
2 tempo para nascer, e tempo para morrer; tempo para plantar, e tempo para arrancar o que foi plantado;
3 aika surmata ja aika parantaa, aika on purkaa ja aika rakentaa,
3 tempo para matar, e tempo para sarar; tempo para demolir, e tempo para construir;
4 aika itkeä ja aika nauraa, aika on valittaa ja aika tanssia,
4 tempo para chorar, e tempo para rir; tempo para gemer, e tempo para dançar;
5 aika heitellä kiviä ja aika ne kerätä, aika on syleillä ja aika olla erossa,
5 tempo para atirar pedras, e tempo para ajuntá-las; tempo para dar abraços, e tempo para apartar-se.
6 aika etsiä ja aika kadottaa, aika on säilyttää ja aika viskata menemään,
6 Tempo para procurar, e tempo para perder; tempo para guardar, e tempo para jogar fora;
7 aika repäistä rikki ja aika ommella yhteen, aika olla vaiti ja aika puhua,
7 tempo para rasgar, e tempo para costurar; tempo para calar, e tempo para falar;
8 aika rakastaa ja aika vihata, aika on sodalla ja aikansa rauhalla.
8 tempo para amar, e tempo para odiar; tempo para a guerra, e tempo para a paz.
9 Mitä hyötyä on vaivannäöstä sille, joka työtä tekee?
9 Que proveito tira o trabalhador de sua obra?
10 Olen katsellut kaikkea aherrusta, jonka Jumala on antanut ihmisille heidän rasituksekseen.
10 Eu vi o trabalho que Deus impôs aos homens:
11 Kaiken hän on alun alkaen tehnyt hyväksi ja asettanut iäti jatkumaan, mutta ihminen ei käsitä Jumalan tekoja, ei niiden alkua eikä loppua.
11 todas as coisas que Deus fez são boas, a seu tempo. Ele pôs, além disso, no seu coração a duração inteira, sem que ninguém possa compreender a obra divina de um extremo a outro.
12 Minä oivalsin, ettei ihmisellä ole muuta onnea kuin iloita ja nauttia elämän hyvyydestä.
12 Assim eu concluí que nada é melhor para o homem do que alegrar-se e procurar o bem-estar durante sua vida;
13 Mutta Jumalan lahja on sekin, että ihminen saa vaivannäkönsä keskellä syödä ja juoda ja nauttia elämän antimista.
13 e que comer, beber e gozar do fruto de seu trabalho é um dom de Deus.
14 Minä oivalsin, että kaikki, minkä Jumala tekee, pysyy ikuisesti. Siihen ei ole lisäämistä eikä siitä vähentämistä. Jumala on niin tehnyt, että häntä pelättäisiin.
14 Reconheci que tudo o que Deus fez subsistirá sempre, sem que se possa ajuntar nada, nem nada suprimir. Deus procede desta maneira para ser temido.
15 Mitä nyt on, sitä on ollut ennenkin, ja mitä vastedes on, sitäkin on ollut ennen. Jumala tuo esiin sen, minkä aika on vienyt.
15 Aquilo que é, já existia, e aquilo que há de ser, já existiu; Deus chama de novo o que passou.
16 Vielä minä näin auringon alla: oli oikeuspaikka -- ja siellä vääryys, oli tuomioistuin -- ja sielläkin vääryys.
16 Debaixo do sol, observei ainda o seguinte: a injustiça ocupa o lugar do direito, e a iniqüidade ocupa o lugar da justiça.
17 Minä ajattelin itsekseni: Jumala tuomitsee oikein, niin syyttömän kuin syyllisen, sillä jokaisella asialla ja teolla on aikansa.
17 Então eu disse comigo mesmo: Deus julgará o justo e o ímpio, porque há tempo para todas as coisas e tempo para toda a obra.
18 Ja minä ajattelin: Näin tapahtuu ihmisten vuoksi. Jumala koettelee heitä, jotta he ymmärtäisivät olevansa pelkkiä luontokappaleita.
18 Eu disse comigo mesmo a respeito dos homens: Deus quer prová-los e mostrar-lhes que, quanto a eles, são semelhantes aos brutos.
19 Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta.
19 Porque o destino dos filhos dos homens e o destino dos brutos é o mesmo: um mesmo fim os espera. A morte de um é a morte do outro. A ambos foi dado o mesmo sopro, e a vantagem do homem sobre o bruto é nula, porque tudo é vaidade.
20 Kaikki menee samaan paikkaan: kaikki on tullut tomusta ja kaikki palaa tomuun.
20 Todos caminham para um mesmo lugar, todos saem do pó e para o pó voltam.
21 Kuka tietää, kohoaako ihmisen henki ylös ja vajoaako eläinten henki alas maahan?
21 Quem sabe se o sopro de vida dos filhos dos homens se eleva para o alto, e o sopro de vida dos brutos desce para a terra?
22 Minä havaitsin, ettei ole mitään parempaa kuin nyt iloita teoistaan. Sellainen on ihmisen osa. Kuka hänet toisi takaisin näkemään, mitä hänen jälkeensä tapahtuu?
22 E verifiquei que nada há de melhor para o homem do que alegrar-se com o fruto de seus trabalhos. Esta é a parte que lhe toca. Pois, quem lhe dará a conhecer o que acontecerá com o volver dos anos.?
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Eclesiastes 3, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.