1 Crônicas 29
Pyhä Raamattu (PR) vs ACF
1 — ausente —
1 Disse mais o rei Davi a toda a congregação: Salomão, meu filho, a quem só Deus escolheu, é ainda moço e tenro, e esta obra é grande; porque não é o palácio para homem, mas para o SENHOR Deus.
2 Minä olen voimieni mukaan koonnut Jumalani temppeliä varten kultaa siihen mihin tarvitaan kultaa, hopeaa siihen mihin tarvitaan hopeaa, pronssia siihen mihin tarvitaan pronssia, rautaa siihen mihin tarvitaan rautaa, puuta siihen mihin tarvitaan puuta, sekä onykskiviä ja muita jalokiviä, mustia ja erivärisiä kiviä, kaikenlaisia kalliita kiviä, ja suuret määrät marmoria.
2 Eu, pois, com todas as minhas forças já tenho preparado para a casa de meu Deus ouro para as obras de ouro, e prata para as de prata, e cobre para as de cobre, ferro para as de ferro e madeira para as de madeira, pedras de ônix, e as de engaste, e pedras ornamentais, e pedras de diversas cores, e toda a sorte de pedras preciosas, e pedras de mármore em abundância.
3 Ja koska Jumalani temppeli on minulle rakas, annan sen lisäksi, mitä olen temppeliä varten koonnut, omista varoistani temppelille kultaa ja hopeaa:
3 E ainda, porque tenho afeto à casa de meu Deus, o ouro e prata particular que tenho eu dou para a casa do meu Deus, afora tudo quanto tenho preparado para a casa do santuário:
4 kolmetuhatta talenttia Ofirin kultaa, ja seitsemäntuhatta talenttia puhdasta hopeaa temppelin seinien päällystämiseen,
4 Três mil talentos de ouro de Ofir; e sete mil talentos de prata purificada, para cobrir as paredes das casas.
5 — ausente —
5 Ouro para os objetos de ouro, e prata para os de prata; e para toda a obra de mão dos artífices. Quem, pois, está disposto a encher a sua mão, para oferecer hoje voluntariamente ao Senhor?
6 Israelin heimojen ja sukujen päämiehet, tuhannen- ja sadanpäälliköt ja kuninkaan töiden ylivalvojat toivat silloin auliisti lahjoja.
6 Então os chefes dos pais, e os príncipes das tribos de Israel, e os capitães de mil e de cem, até os chefes da obra do rei, voluntariamente contribuíram.
7 He lahjoittivat temppelin rakennustöitä varten viisituhatta talenttia kultaa ja kymmenentuhatta kultadareikkia, kymmenentuhatta talenttia hopeaa, kahdeksantoistatuhatta talenttia pronssia ja satatuhatta talenttia rautaa.
7 E deram para o serviço da casa de Deus cinco mil talentos de ouro, e dez mil dracmas, e dez mil talentos de prata, e dezoito mil talentos de cobre, e cem mil talentos de ferro.
8 Ja kaikki, joilla oli jalokiviä, antoivat ne temppelin aarrekammioon Gersonin sukuun kuuluvan Jehielin huostaan.
8 E os que possuíam pedras preciosas, deram-nas para o tesouro da casa do Senhor, a cargo de Jeiel o gersonita.
9 Kansa iloitsi heidän anteliaisuudestaan, kun he antoivat näin auliisti lahjoja Herralle. Myös kuningas Daavid iloitsi suuresti.
9 E o povo se alegrou porque contribuíram voluntariamente; porque, com coração perfeito, voluntariamente deram ao Senhor; e também o rei Davi se alegrou com grande alegria.
10 — ausente —
10 Por isso Davi louvou ao Senhor na presença de toda a congregação; e disse Davi: Bendito és tu, Senhor Deus de Israel, nosso pai, de eternidade em eternidade.
11 Sinun, Herra, on suuruus ja voima, kunnia, kirkkaus ja valta, sillä sinun on kaikki, mitä on taivaassa ja maan päällä. Sinun on kuninkuus, sinä olet kaikkea muuta korkeammalla.
11 Tua é, Senhor, a magnificência, e o poder, e a honra, e a vitória, e a majestade; porque teu é tudo quanto há nos céus e na terra; teu é, Senhor, o reino, e tu te exaltaste por cabeça sobre todos.
12 Sinulta tulevat rikkaus ja kunnia, kaikkea sinä hallitset. Kaikki voima ja valta on lähtöisin sinulta, sinun vallassasi on tehdä suureksi ja väkeväksi kenet tahdot.
12 E riquezas e glória vêm de diante de ti, e tu dominas sobre tudo, e na tua mão há força e poder; e na tua mão está o engrandecer e o dar força a tudo.
13 — ausente —
13 Agora, pois, ó Deus nosso, graças te damos, e louvamos o nome da tua glória.
14 Sillä mikä olen minä, tai mikä on minun kansani? Kuinka me itse pystyisimme antamaan tällaisia lahjoja? Sinulta me olemme kaiken saaneet, sinulta on tullut kaikki, minkä sinulle annamme.
14 Porque quem sou eu, e quem é o meu povo, para que pudéssemos oferecer voluntariamente coisas semelhantes? Porque tudo vem de ti, e do que é teu to damos.
15 Me olemme edessäsi vieraita ja muukalaisia niin kuin isämmekin olivat. Elämämme maan päällä on kuin varjo, eikä meillä ole täällä toivoa.
15 Porque somos estrangeiros diante de ti, e peregrinos como todos os nossos pais; como a sombra são os nossos dias sobre a terra, e sem ti não há esperança.
16 — ausente —
16 Senhor, nosso Deus, toda esta abundância, que preparamos, para te edificar uma casa ao teu santo nome, vem da tua mão, e é toda tua.
17 Mutta minä tiedän, Jumalani, että sinä tutkit sydämet ja iloitset vilpittömyydestä. Vilpittömin mielin olen itse antanut kaikki nämä lahjat, ja nyt saan nähdä, kuinka tänne kokoontunut kansasi iloiten ja vapaaehtoisesti antaa lahjansa sinulle.
17 E bem sei eu, Deus meu, que tu provas os corações, e que da sinceridade te agradas; eu também na sinceridade de meu coração voluntariamente dei todas estas coisas; e agora vi com alegria que o teu povo, que se acha aqui, voluntariamente te deu.
18 Herra, isiemme Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, säilytä kansassasi tämä mielenlaatu, niin että se haluaa aina pysyä lähelläsi!
18 Senhor Deus de Abraão, Isaque, e Israel, nossos pais, conserva isto para sempre no intento dos pensamentos do coração de teu povo; e encaminha o seu coração para ti.
19 — ausente —
19 E a Salomão, meu filho, dá um coração perfeito, para guardar os teus mandamentos, os teus testemunhos, e os teus estatutos; e para fazer tudo, e para edificar este palácio que tenho preparado.
20 — ausente —
20 Então disse Davi a toda a congregação: Agora louvai ao Senhor vosso Deus. Então toda a congregação louvou ao Senhor Deus de seus pais, e inclinaram-se, e prostraram-se perante o Senhor, e o rei.
21 Seuraavana päivänä he uhrasivat Herralle teurasuhreja ja polttouhreja, tuhat sonnia, tuhat pässiä ja tuhat karitsaa sekä niihin kuuluvat juomauhrit, ja lisäksi he uhrasivat paljon teurasuhreja koko Israelin puolesta.
21 E ao outro dia imolaram sacrifícios ao Senhor, e ofereceram holocaustos ao Senhor, mil bezerros, mil carneiros, mil cordeiros, com as suas libações; e sacrifícios em abundância por todo o Israel.
22 He söivät ja joivat riemuiten ja Herraa kiittäen. Sitten he toistamiseen asettivat Salomon, Daavidin pojan, kuninkaaksi ja voitelivat hänet Herran kansan ruhtinaaksi, ja Sadokin he voitelivat ylipapiksi.
22 E comeram e beberam naquele dia perante o Senhor, com grande gozo; e a segunda vez fizeram rei a Salomão filho de Davi, e o ungiram ao Senhor por líder, e a Zadoque por sacerdote.
23 Näin Salomo nousi kuninkaaksi isänsä Daavidin jälkeen Herran valtaistuimelle. Hän menestyi hallitsijana, ja koko Israel oli hänelle kuuliainen.
23 Assim Salomão se assentou no trono do Senhor, como rei, em lugar de Davi seu pai, e prosperou; e todo o Israel lhe obedecia.
24 Myös kaikki päälliköt ja soturit ja kaikki kuningas Daavidin pojat tunnustivat Salomon kuninkaakseen.
24 E todos os príncipes, e os grandes, e até todos os filhos do rei Davi, se submeteram ao rei Salomão.
25 Herra teki Salomosta koko Israelin kunnioittaman hallitsijan ja antoi hänen hallituskaudelleen loiston, jollaista ei kenelläkään Israelin kuninkaalla ennen häntä ollut.
25 E o Senhor magnificou a Salomão grandissimamente, perante os olhos de todo o Israel; e deu-lhe majestade real, qual antes dele não teve nenhum rei em Israel.
26 Daavid, Iisain poika, oli hallinnut koko Israelia.
26 Assim Davi, filho de Jessé, reinou sobre todo o Israel.
27 Neljäkymmentä vuotta hän oli ollut Israelin kuninkaana. Hebronissa hän hallitsi seitsemän, Jerusalemissa kolmekymmentäkolme vuotta.
27 E foram os dias que reinou sobre Israel, quarenta anos; em Hebrom reinou sete anos, e em Jerusalém reinou trinta e três.
28 Hän kuoli korkeassa iässä, elämästä, rikkaudesta ja kunniasta kyllänsä saaneena, ja hänen jälkeensä tuli kuninkaaksi hänen poikansa Salomo.
28 E morreu numa boa velhice, cheio de dias, riquezas e glória; e Salomão, seu filho, reinou em seu lugar.
29 Kuningas Daavidin ajan tapahtumat, ensimmäisestä viimeiseen, on kirjoitettu profeetta Samuelin, profeetta Natanin ja näkijä Gadin aikakirjoihin.
29 Os atos, pois, do rei Davi, assim os primeiros como os últimos, eis que estão escritos nas crônicas de Samuel, o vidente, e nas crônicas do profeta Natã, e nas crônicas de Gade, o vidente,
30 Niissä kerrotaan hänen kuninkuudestaan, hänen suurista teoistaan ja kaikesta, mitä hän itse sekä Israel ja muut valtakunnat saivat kokea.
30 Juntamente com todo o seu reinado e o seu poder; e os tempos que passaram sobre ele, e sobre Israel, e sobre todos os reinos daquelas terras.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Crônicas 29, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.