Jó 7
Pyhä Raamattu (PR-1938) vs NVT
1 — ausente —
1 “Acaso a vida na terra não é uma luta? Nossos dias são como os de um trabalhador braçal,
2 Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa.
2 como o servo que anseia pela sombra, como o empregado à espera do pagamento.
3 Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
3 Recebi de herança meses de puro vazio, fui condenado a passar noites longas em aflição.
4 Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
4 Deitado na cama, penso: ‘Quando chegará a manhã?’, mas a noite se arrasta e reviro-me até o amanhecer.
5 Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
5 Meu corpo está coberto de vermes e crostas de feridas; minha pele se racha e vaza pus.”
6 Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
6 “Meus dias correm mais depressa que a lançadeira de um tecelão e terminam sem esperança.
7 Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.
7 Lembra-te, ó Deus, de que minha vida é apenas um sopro; nunca mais voltarei a ver a felicidade.
8 Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole.
8 Tu me vês agora, mas em breve não me verás; procurarás por mim, mas já não existirei.
9 Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
9 Como uma nuvem que se dissipa e some, os que descem à sepultura
10 Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.
10 Deixam seu lar para sempre, e ninguém se lembrará deles novamente.
11 Niin en minäkään hillitse suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, minä valitan sieluni murheessa.
11 “Não posso me calar, tenho de expressar minha angústia; minha alma amargurada precisa se queixar.
12 Olenko minä meri tai lohikäärme, että asetat vartioston minua vastaan?
12 Acaso sou eu o mar revolto ou algum monstro marinho, para que me ponhas sob vigilância?
13 Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani,
13 Penso: ‘Na cama encontrarei descanso, e o leito me aliviará o sofrimento’,
14 niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
14 mas tu me assustas com sonhos e me aterrorizas com visões.
15 Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
15 Preferiria ser estrangulado; melhor morrer que sofrer assim.
16 Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.
16 Odeio minha vida e não quero continuar a viver; deixa-me em paz, pois meus dias passam como um sopro.
17 Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi,
17 “O que é o ser humano, para que lhe dês tanta importância e penses nele com tanta atenção?
18 tarkastat häntä joka aamu, tutkit häntä joka hetki?
18 Pois o examinas todas as manhãs e o pões à prova a cada instante.
19 Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
19 Por que não me deixas em paz? Dá-me tempo pelo menos para engolir a saliva!
20 Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
20 Se eu pequei, o que te fiz, ó Vigia de toda a humanidade? Por que fizeste de mim o teu alvo? Acaso sou um fardo para ti?
21 — ausente —
21 Por que não perdoas meu pecado e removes minha culpa? Pois em breve me deitarei no pó e morrerei; quando procurares por mim, já não existirei”.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Jó 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.