Mateus 12
num (NUM) vs AAI
1 Pea 'i te Sāpate 'e taha, ne'e fou atu 'ia Sīsū, 'i te loto ngoue koane; pea ne'e fiakaia Tana kau akó, 'o notou kamata toli 'ia te 'ū fe'i koané, 'o kai.
1 Veya bai’ab na’atube sawar ufunamaim, Jesu Baiyarir Ana Veya sanabey wanawanah remor inan ana bai’ufununayah a himorob, basit sanabey afa hirut hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Kā 'i te sio ki ai 'ia te kau Fālesí, ne'e notou pehē kiā Ia, “Vakai angé, 'oku fai Tau kau akó 'ia te me'a 'oku kailoa ngafua 'i te 'aho Sāpaté!”
2 Naatu ofafar bai’obaibiyenayah hi’itih basit Jesu hi’u, “A bai’ufununayah ku’itih, abis tisisinaf i ata ofafar te’a’a’stu’utu’ub, anayabin boun i Baiyarir ana veya.
3 Pea tali ange Ia kiā nātou, “Ne'e kailoa koā kotou lau 'ia te me'a ne'e fai 'e Tēvita 'i tana hālofiá mo nātou ne'e 'iā iá?
3 — ausente —
4 He ne'e hū ia ki te Fale 'o te 'Atuá, 'o kai 'ia te mā fonó, 'a ē ne'e kailoa ngafua kiā ia ke kai, pe ko nātou ne'e 'iā iá, ngata pē 'i te kau taula'alikí.
4 — ausente —
5 Pea 'oku kailoa koā kotou lau 'i te Laó, 'o pehē, ko te kau taula'aliki 'oku 'i te Temipalé 'i te Sāpaté, 'oku notou maumau Sāpate kae ta'ehalaia pē?
5 Naatu Moses ana ofafar ta kwaiyab kwa’itin? Baiyarir ana veya firis terun Tafaror Bar teyayabuna men ofafar te’a’astu’ub? En.
6 Pea 'Okou tala'i atu, 'oku 'i heni he Taha ia 'oku lahi 'i te Temipalé.
6 Baise boun i a tur ao’owen, sawar gagamin anababatun i na tit, men iti Tafaror Bar na’atube’emih.
7 Pea ka ne kotou 'ilo'i tono 'uhinga 'o te me'a nei, ‘Ko te meesí 'Okou tangi ki aí, 'o kailoa ko te feilaulaú,’ pehē ne'e kailoa kotou fakahalaki 'ia te 'ata'ataá.
7 Buk Atamaninamaim i iti na’atube eo, ‘Kabeber i akokok men sibor.’ Kwa iti sawar yabin anababatun kwatasoso’ob na’at sabuw gewasih boro men kwatakusairih.
8 He ko te Fanautama te Tangatá ko te 'Aliki foki Ia 'o te Sāpaté.”
8 Anayabin Orot Natun i Baiyarir Tamah anababatun.”
9 Pea kua 'alu Ia mei ai, 'o hū ki te notou falelotú.
9 Jesu nati efan itumar na hai Kou’ay Bar ta wananwanan run,
10 Pea vakai, ne'e 'i ai he tangata kua mate tono nimá. Pea notou fehu'i kiā Ia, 'o pehē, “'Oku ngafua koā ke faito'o 'i te Sāpaté?”, kote'uhí ke notou faka'ilo Ia.
10 orot ta uman murubin ma’ama’amaim, naatu sabuw afa nati’imaim hima’am i ef hinunuwet Jesu gamin uwin isan, imih Jesu hibatiy hio, “It ata ofafaramaim Baiyarir ana veya orot babin boro taniyawas ai en?”
11 Pea iange Ia kiā nātou, “Ko te tangata fea ia 'iā kōtou, 'oku taha pē tana sipí, pea kā tō ia he luo 'i te Sāpaté, 'e kala koā puke ia 'ona, 'o to'o ake?
11 Baise Jesu iyafutih eo, “Bo o orot ta a sheep Baiyarir ana veya hub tare’er, boro itatain tayen o itihamiy ta’in tamorob?
12 Pea tono kailoa koā mahu'inga ange 'ia te tangatá 'i te sipí? Ko ia 'oku ngafua pē 'i te Sāpaté ke failelei.”
12 Orot ana yawas i ra’at kwanekwan men for na’atube’emih. Isan imih Baiyarir ana veya orot babin tanabibais i men tasisinaf kakaf ofafar ta’a’astu’ubimih.”
13 Pea toki pehē Ia ki te tangatá, “Mafao atu tou nimá.” Pea mafao atu ia, pea ne'e toe ma'uli mai ia, 'o hangē ko te nima 'e tahá.
13 Imaibo orot uman murubin isan eo, “Uma ku’otofair a’itin.” Naatu orot uman otofair naatu uman igewasin uman rounane na’atube matar.
14 Pea ō ki tu'a 'ia te kau Fālesí, 'o notou fai he fakataha, pe 'e fefe'aki he notou tāmate'i 'Ona.
14 Basit Pharisee Jesu hihamiy hitit ufun, rabin morob isan hiyakitifuw.
15 Kā 'i te 'ilo ki ai 'e Sīsuú, ne'e 'alu Ia mei te feitu'u ko iá; pea ne'e mulimuli kiā Ia he tokolahi, pea ne Ina fakama'uli 'ia nātou kotoa pē;
15 Jesu rabinamih hiyayanuw tur nowar naatu efan nati ihamiy sa’ab in, sabuw rou’ay gagamin na’in hi’itin hi’ufunun bairi hinan, iyabowat hisawow hinan etei iyawasih.
16 pea na'ina'i 'e Ia kiā nātou, ke 'aua na'a notou fakahaa'i Ia.
16 Naatu eo fafarih eo, “Sabuw afa hai tur men kwana’owenamih.
17 Kote'uhí ke fakamo'oni ki te me'a ne'e folafola 'aki 'iā 'Aisea ko te palōfitá, 'o pehē,
17 Iti i abisa dinab orot Isaiah ana bukamaim kikirum na iturobe.
18 “Ko 'eni Taku Tamaio'aliki kua U filí,
18 ‘Iti orot i ayu isau bowamih arubin,
19 'E kailoa fakakikihi Ia, pe kalanga;
19 I boro men nagam naatu boro men fanan aumetawat niwow;
20 'E kailoa fasi'i Ia he va'a kaho kua mapelu,
20 Sawasaw ririmih hikimow tere’er boro men na’abar faifiyen,
21 Pea 'e falala 'e te Senitailé ki Tono huafá.”
21 Naatu sabuw etei hai not hai baitumatum i biyanamaim hinayai.’”
22 Pea ne'e toki 'aumai kiā Ia he tangata ne'e kui mo noa, pea kua 'ulusino ai he tēvolo; pea ne'e fakama'uli 'ona 'e Sīsū, 'o lea leva ia mo 'ala tono matá.
22 Imaibo sabuw afa orot ta matan fim naatu demon awan gugin toun bububur ma’am hibai hina Jesu biyan hitit iyawas naatu misir tur eo naatu matan igewasin nuw.
23 Pea ne'e ofo ai 'ia te kakai kotoa pē, 'o notou pehē, “'Oku kailoa nai ko te Hako 'eni 'o Tēvitá?”
23 Sabuw rau’ay gagamin na’in Jesu abisa iwa’an hi’i’itin hai hikasiy ra’at hio, “Iti orotom David uwan ta?”
24 Kā ko te kau Fālesí, 'i te notou fanongo ki aí, ne'e notou pehē, “'Oku kala fai 'e te Siana nei Ta'aná kapusi tēvolo, kae 'iā Pelisipupe pē, ko te 'aliki 'o te kau tēvoló!”
24 Baise Pharisees hinonowar hio, “Iti orot demon enununih, anayabin demon hai ukwarin wabin Beelzebul fair itin, nati esisinaf.”
25 Pea ne'e 'ilo'i 'e Sīsū te notou fakakaukaú, 'o iange Ia, “Kā 'i ai he pule'anga 'oku māvahevahe mo fetu'usi, 'e 'auha ia; pea kā 'i ai he kolo mo he fāmili 'oku vākovi mo fetu'usi, 'e kailoa lava ia ke tu'u.
25 Jesu abisa hinotanot so’ob, naatu uwih eo, “Tafaram ta’imon hinakusib rou’ab namatar hinabiyow boro men manin hiniyowamih, naatu bar meraramaim o ain uf rara’amaim hinakusib hinabiyow hai ma boro hini’afiy.
26 Pea kāpau 'oku kapusi 'e Sētane 'ia Sētane, 'o māvahevahe, tā 'oku fihi'a pē ia kiā ia; pea tu'u fefe'aki ai tono pule'angá?
26 Imih Demon Ana Aiwob wanawananamaim hinakusib taiyuwih hinabiyow, i ana aiwob wanawanan ana fair boro naririm.
27 Pea kāpau 'oku fai Taku kapusi tēvoló 'iā Pelisipupe, pea 'oku fai 'iā ai 'e te kotou kau tamá? Ko ia ai ko nātou 'e kotou halaia mei aí.
27 Naatu kwa i ayu Beelzebul fair baitu demon nunih kwarouw kwa’o. Bo kwa a bai’ufununayah i yait ana fairamaim demon tenununih? Isan imih kwa taiyuw abai’ufununayah hai sinafumaim ebi’obaiyi God ana baibatiyen i wan kwamara’at.
28 Kae kāpau ko te Laumālie 'o te 'Atuá 'Okou fai ai Taku kapusi tēvoló, pea tā kua a'u mai kiā kōtou 'ia te Pule'anga 'o te 'Atuá.
28 Baise ayu i God Anunin Kakafiyin ana fairamaim demon anununih, imih nati ebi’obaiyit mar ana aiwob i na tit kwa wanawananamaim.
29 He 'e lava fefe'aki he taha ke hū ki te fale 'o he to'a, 'o kaiha'asi tana koloá, 'o kāpau 'e kailoa ina 'uluaki ha'i 'ia te to'á? Pea 'e toki lava leva ia ke vete tono falé.
29 “Orot fairin ana bar boro men asir hinarun ana sawar hinabainomih, baise wantoro’ot orot hinab hinafatum nabat, imaibo ana sawar hinabainuw.
30 Ko ia 'oku kailoa kau mo Aú 'oku angatu'u ia kiā Au; pea ko ia 'oku kailoa kau mo Au 'i te fakatahatahá 'oku fakamavetevete ia.
30 “Orot yait ayu airi men abita’imon i ayu au wosai, naatu orot yait men ayu ibaisu airi bobaituw abigenamih, nati orot i wasgeyayan.
31 Ko ia 'Okou tala'i atu kiā kōtou, ko te angahala fuli pē, pea mo te lau kovi ki te 'Atuá, 'e fakamolemole'i pē ki te kakaí; kā ko te lau kovi ki te Laumālie Mā'oni'oní, 'e kailoa fakamolemole'i.
31 Ana’an nati isan imih a tur ao’owen, bowabow kakafih ta ta naatu bai’ib tur ta ta God boro nanotawiyen, baise orot yait Anun Kakafiyin ni’ib isan tur kakafin na’o, i ana bowabow kakafih boro men nanotawiyimih.
32 Pea kā 'i ai he taha 'e 'ai he lea kovi ki te Fanautama te Tangatá 'e fakamolemole'i pē ia: kā ko ia 'e 'ai he lea 'oku kau kovi ki te Laumālie Mā'oni'oní, 'e kailoa fakamolemole'i 'ona ia, 'i te maama ko 'ení, pe 'i te maama kaha'ú.
32 Naatu orot yait Orot Natun isan tur kakafin na’o nabigigim boro ana bowabow kakafin nanotawiyen, baise orot yait God Anun Kakafiyin isan na’o nabi’iyab, i boro tafaramamaim men nanotawiy na’atube maramaim.
33 “Kehe pē ke kotou lau 'oku lelei 'ia te 'akaú mo lelei tono fuá, pē 'e kotou lau 'oku tamaki 'ia te 'akaú mo tamaki tono fuá; he 'oku 'ilo'i te 'akaú 'i tono fuá.
33 “A ai inakaif gewas boro ro’on gewasin inab, a ai men inakaif gewas ro’on boro kakafin inab, anayabin ai i boro ro’onamaim ina’inan.
34 'Ia te hako'i ngata fekai, 'e kotou lava fefe'aki ke lea 'aki 'ia te 'ū me'a 'oku leleí, kā ko te fa'ahinga 'oku kovi? He ko te talanoa 'o te ngutú 'oku mei te me'a hulu atu 'i te lotó.
34 Kwa i tuwamorob foufuh, dogor wanawanan kakafin ema’am boro mi’itube tur gewasih kwana’o. Anayabin abisa dogor wanawanan ema’am i awamaim etitit.
35 Ko te tangata leleí 'oku 'alu ake mei ai 'ia te 'ū me'a lelei mei te koloa lelei 'o te lotó; pea ko te tangata koví 'oku 'alu ake mei ai 'ia te me'a kovi mei te koloa kovi 'o te lotó.
35 Orot gewasin ana bar wanawanan sawar gewasih ya ti’inu’in boro nabow naya taiten, naatu orot kakafin ana bar wanawanan sawar kakafih ya ti’inu’in boro naya taiten.
36 Pea 'Okou tala'i atu kiā kōtou, ko te lea kovi kotoa pē 'oku lea 'aki 'e te kakaí, 'e notou fakamatala ki ai 'i te 'aho fakamaaú;
36 Imih a tur ao’owen, baibatebat ana maramaim sabuw etei awahimaim tur abisa hi’o boro God ana tur hina’owen aisim nati tur hi’o.
37 he ko tau 'ū leá 'e tafito ki ai tau tonuhiá, pea ko tau 'ū leá 'e tafito ki ai tau halaiá.”
37 Naatu o taiyuw a tur io’omaim God boro nibatiyi, naatu o taiyuw a turamaim boro naorereb o i gewas o kakaf.”
38 Ne'e toki tali kiā Ia 'e te 'ihi 'o te kau sikalaipé mo te kau Fālesí, 'o pehē, “Tangata'aliki, 'oku motou fia mamata he faka'ilonga meiā Koe.”
38 Imaibo Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa himisir hi’o, “Bai’obaiyenayan, aki akokok ina’inan ta iniwa’an ana’itin.”
39 Ka ne'e tali 'e Ia 'o pehē kiā nātou, “Ko te to'utangata faikovi ia mo fe'auaki, 'oku tangi ki te faka'ilongá; kā 'oku kailoa he faka'ilonga 'e 'avange ki ai, ngata pē 'i te faka'ilonga 'o Siona ko te palōfitá.
39 Baise Jesu iyafut eo, “Kwa iti mar boun nan ana sabuw a fanasair ra’at, ina’inan itinamih kwa’o. Baise ina’inan boro men ta kwana’itinamih, ina’inan ta’imon nati dinab orot Jonah biyanamaim kwa’itinika.
40 He 'oku hangē ko tana 'i te kete 'o te fu'u iká 'ia Siona, 'o 'aho tolu mo pō tolú, pehē foki 'e 'i lalo fanua 'ia te Fanautama te Tangatá, 'o 'aho tolu mo pō tolu.
40 Jonah siy gagamin tonan yan wanawanan in fai tounu auyit tounu na’atube, Orot Natun boro fai tounu auyit tounu me wanawanan na’in.
41 'E hopo 'ia te kakai Ninivé mo te to'utangata nei 'i te fakamaaú, pea 'e notou fakahalaia'i ia; he ne'e fakatomala 'e nātou 'i te malanga 'a Sioná, kae vakai, 'oku 'i heni he Taha ia 'oku lahi ange 'iā Siona.
41 Jonah binan Nineveh sabuw hinonowar ufunamaim hai bowabow kakafih hisisinaf etei hihamiyen, imih baibatebat ana veya boro hinamisir kwa kwabiwa’an kakaf isan boro hina’uwi, anayabin binan iti boun abit i men marasika Jonah bibinan na’atube’emih!
42 'E tutu'u 'i te fakamaaú 'ia te kuini 'o te feitu'u Tongá, pea mo te to'utangata nei, pea 'e fakahalaia'i 'e ia 'ona; he ne'e ha'u ia mei te ngata'anga 'o māmaní ke fanongo ki te poto 'o Solomoné, kae vakai, 'oku 'i heni he Taha ia 'oku lahi ange 'iā Solomone.
42 Na’atube tafaram Sheba hai aiwob babin Solomon ana binan gewasin nowaramih ana tafaram ef yok na’in ihamiy na tur nowar, imih baibatebat ana veya boro namisir, kwabiwa’an kakaf isan na’uwi, anayabin Solomon bibinan i men boun ayu abibinan na’atube’emih!
43 “Kā 'alu atu 'ia te fa'ahikehé mei te tangatá, 'oku 'osiki ia 'ia te 'ū feitu'u moamoá tana 'alu'i, ko te kumi he mālōlō'anga, kae kailoa ma'u.
43 “Demon kakafin orot biyanamaim ema’am tenun etit i boro watu owararinamaim ma baiyarir isan ana efan nanuwet, naatu efan men natitita’ur na’at,
44 Pea toki pehē ia, ‘Ke au foki mu'a ki toku falé, 'a ē ne au 'alu mei aí.’ Pea 'i tana a'u maí, tā 'oku kei 'atā, pea kua tafi mo teuteu'i.
44 i boro na’o, ‘Ayu boro anamatabir maiye au ubar anan.’ Naatu namatabir nan ana bar natitit, ana bar wanawanan i owararin naatu hirereb hiyabuna inu’in boro na’itin.
45 Toki 'alu leva ia 'o ma'u mai mo te fa'ahikehe 'e fitu kehe, 'oku notou kovi ange 'iā ia; pea notou hū mai, 'o nonofo 'i ai. Pea hoko ai ki te tangata ko iá 'o lahi ange tana kovi ki mulí 'i tana kovi mu'á. 'E pehē pē foki ki te to'utangata anga-kovi nei.”
45 Imaibo boro namatabir maiye demon kakafih anababatun etei seven nanawiyih bairi hinan nati bar hinasusuw hinama. Naatu nati orot i boro na’af narauwabon men marasika ma’am na’atube’emih. Imih iti sabuw boun hima kakafih tesisinaf boro isah na’atube namatar.”
46 Pea 'i Tana kei lea ki te kakaí, ne'e a'u mai Tana fa'eé mo Tono 'ū tokouá 'o tutu'u mei tu'a, ko te notou fia lea kiā Ia.
46 Jesu eo, sabuw hima hinonowar ana tur baisawarina’e, hinah taitin hina hitit ufun hibat hi’o, “Aki akokok Jesu bairi ana’o.”
47 Pea pehē ange he taha kiā Ia, “'Ē, ko Tau fa'eé mo Tou 'ū tokouá 'oku notou tutu'u mei tu'a, ko te notou fia lea kiā Koe.”
47 Basit orot ta run Jesu iu, “Hinat taiti hina ufun tebatabat, tekokok bairi kwana’o.”
48 Kae toki tali ange 'e Ia kiā ia ne'e lea maí, “Ko ai ia Taku fa'eé? Pea ko ai Toku 'ū tokouá?”
48 Jesu orot iya’afut eo, “Ayu hinai naatu taitu anababatun ana’o inanowar.”
49 Pea mafao atu Ia Tono nimá ki Tana kau akó, 'o iange, “Ko 'eni ia Taku fa'eé mo Toku 'ū tokouá!
49 Imaibo ana bai’ufununayah isah uman fufunih eo, “Ayu hinai naatu taitu i iti tema’am ku’itih.
50 Ko ia kotoa pē 'oku fai 'ia te finangalo 'o Taku Tamai 'oku 'i hēvaní, ko ia ia Toku tokouá, mo Toku tu'afafiné, mo Taku fa'eé.”
50 Orot yait ayu Tamai maramaim eo na’atube fanan bai esisinaf i ayu taiu, ayu rubu naatu ayu hinai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.