Marcos 14
num (NUM) vs AAI
1 Pea ne'e toe pē he 'aho 'e ua pea a'u ki te Pāsová, mo te Kātoanga Kai Mā Ta'e Lēvaní. Pea ko te kau taula'aliki lahí, mo te kau sikalaipé, ne'e notou fiu 'i te feinga pe fefe'aki he notou puke fakafufū 'ia Sīsū, 'o tāmate'i.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 He ne'e notou pehē, “'Aua na'a fai lolotonga te kātoangá, na'a faifai angé kua 'i ai he maveuveu 'i te kakaí.”
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Pea ne'e 'i Pētani 'ia Sīsū 'i te fale 'o Saimone ko te kiliá, pea lolotonga Tana nofo 'i te kaí, ne'e ha'u he fafine mo tana hina 'alapasita, ne'e fonu 'i te lolo tākai, ko te na'ati mo'oni, pea mahu'inga 'aupito, 'o lilingi 'ia te loló ki Tono fofongá.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Pea ne'e 'i ai he 'ihi ne'e notou lāunga, 'o pehē, “Ko te ā kua maumau'i ai te lolo tākai nei?
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 He kāpau ne'e fakatau atu ia, ne'e mei ma'u ai he tēnali 'e tolungeau tupu ke foaki ki te masivá!” Pea notou fakaanga'i lahi 'ia te fafiné.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Ka ne'e pehē ange 'e Sīsū, “Tuku ai pē 'ia te fafiné; ko te ā 'oku kotou fakamamahi ai kiā iá? He ko te ngāue lelei ia kua fai 'e ia kiā Aú.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 He ko te me'a ki te masivá 'e kotou feangai ai pē mo nātou, pea kā kotou loto ke fai he 'ofa ki ai, pea faingafua; kā 'e kailoa kotou feangai ai pē mo Au.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Kua fai 'e ia si'ana tūkuingatá; he kua sinaki tākai 'e ia Toku sinó ki fa'itoka.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 'Okou tala mo'oni atu kiā kōtou, ko te feitu'u kotoa pē 'i māmani 'e malanga 'aki ai 'ia te ongoongoleleí, 'e lea 'aki ai foki 'ia te me'a ne'e fai 'e te si'i fafine nei, ko te fakamanatu kiā ia.”
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Pea ko Siutasi 'Isikaliote, ne ina 'alu mei ai ki te kau taula'aliki lahí, kote'uhí ke lavaki'i 'e ia 'Ona kiā nātou.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Pea 'i te notou fanongo ki tana laú, ne'e notou fiafia 'o notou aleapau ke 'avange hana pa'anga. Pea toki kumi faingamālie leva 'e Siutasi ke lavaki'i 'ia Sīsū.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Pea 'i te 'uluaki 'aho 'o te Kātoanga Kai Mā Ta'e Lēvaní, 'ā ē 'oku tāmate'i ai 'ia te Pāsová, ne'e lea ange Tana kau akó kiā Ia, “Ko fea te feitu'u 'oku Ke loto ke motou ō 'o teuteu ke Ke 'ilo ai 'ia te pāsová?”
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Pea fekau 'e Ia he toko ua 'o Tana kau akó, 'o iange, “Kulā ō ki te koló, pea 'e fakafetaulaki mai kiā kōlua he tangata 'oku fua he hina vai; kulā mulimuli ki ai.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Ko fea pē he 'api 'e hū ia ki aí, pea kulā lea ai ki te matāpule 'o te falé, ‘'Oku pehē mai 'e te Tangata'alikí: “Ko fea Toku loki ke Au kai ai 'ia te Pāsová mo Taku kau akó?”’
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Pea 'e fakahā atu 'e ia kiā kōlua he fu'u falekai 'i lunga kua 'osi faliki mo teuteu; ko te feitu'u ia 'e kulā teuteu ai ma'a tātoú.”
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Pea 'alu atu te ongo akó, 'o nā hū ki te koló, 'o nā 'ilo'i pē 'o hangē ko Tana iange kiā nāuá; 'o nā teu ai 'ia te Pāsová.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Pea 'i te afiafí pō'ulí ne Ina nofo ifo ke kai fakataha mo te kau hongofulu mā uá.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Pea 'i te lolotonga te notou tā'u'utu 'o kaí ne'e lea ange 'e Sīsū 'o pehē, “'Okou tala mo'oni atu kiā kōtou, ko te toko taha 'iā kōtou 'e lavaki'i 'Oku, 'io, ko te toko taha 'oku kai mo Au.”
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Pea notou kamata loto mamahi, pea notou hanga 'o lea tahataha kiā Ia, 'o pehē, “'Oku kailoa nai ko au, 'ē?”
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Pea pehē ange 'e Ia kiā nātou, “Ko te toko taha pē 'o te kau hongofulu mā uá, 'a ia 'oku ala fakataha mo Au ki te tisí.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 He 'oku mo'oni ko te mole 'ia te Fanautama te Tangatá 'oku hangē ko ia kua tohi Ma'aná, kae pohoē 'ia te tangata 'e ina lavaki'i 'ia te Fanautama te Tangatá! Ne ngutuhua ange ki te tangata ko iá kāpau ne kailoa fanau'i.”
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Pea lolotonga te notou kaí ne Ina to'o he fe'i mā, 'o tāpuaki'i, mo pakipaki, 'o 'avange kiā nātou, 'o pehē ange 'e Ia, “To'o; ko Toku sinó 'eni.” Ko Sīsū mo Tana kau akó 'i te 'ohomohé|alt="Jesus eating with disciples" src="CN01803b.tif" size="col" ref="14:22-25"
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Ne Ina to'o foki he ipu, pea hili Tana fai he fakafeta'i, ne Ina 'avange kiā nātou; pea notou inu kotoa pē mei ai.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Pea pehē 'e Ia kiā nātou, “Ko Toku totó 'eni, ko te toto 'o te fuakavá, 'a ia 'oku lilingi kote'uhí ko te tokolahi.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 'Okou tala mo'oni atu kiā kōtou, 'e kailoa 'aupito ke Au tē inu mei te fua 'o te vainé, 'o a'u ki te 'aho ko ia 'e Au toki inu ai ia kua fo'ou 'i te Pule'anga 'o te 'Atuá.”
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Pea hili ange te notou fai he hiva, ne'e notou ō ki te ma'unga ko 'Ōlivé.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Pea iange 'e Sīsū kiā nātou, “'E kotou tūkia kotoa pē, he kua tohi, ‘'E Au taa'i 'ia te tauhí, pea 'e mavete te fanga sipí.’
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Kā neongo iá, kae hili ange Taku toetu'ú, 'e Au mu'amu'a 'iā kōtou ki Kāleli.”
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Ka ne'e iange 'e Pita ki Ai, “Neongo 'e tūkia kotoa pē, kā 'e kailoa pehē 'eni ia.”
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Pea iange 'e Sīsū kiā ia, “'Okou tala mo'oni atu kiā koe, ko te 'ānaí, 'io, 'i te pō nei, 'i te he'iki ai 'u'ua tu'a ua 'ia te moá, kua tu'a tolu ta'aú fakafisinga'i 'Oku.”
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Kā ne 'āsili ai ta'aná lea fakamātoato, “'E kailoa 'aupito ke au fakafisinga'i 'Ou, neongo 'e iku pē ki ta'akú mate mo Koe!” Ne'e lea pehē foki 'ia nātou kotoa pē.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Pea notou a'u ki te feitu'u 'oku ui ko Ketisemani; pea pehē ange 'e Ia ki Tana kau akó, “Kotou nonofo ifo heni, kae Au 'alu 'o lotu.”
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Pea ne'e 'alu mo Ia 'ia Pita mo Sēmisi mo Sione, pea kamata ke mamahi Tono lotó 'o hoha'a lahi;
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 pea pehē 'e Ia kiā nātou, “'Oku mamahi lahi Toku laumālié, 'o hangē kā maté. Kotou tatali 'i heni, 'o le'o.”
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Pea 'alu si'i atu Ia, 'o tō fo'oifo ki te kelekelé, pea lotu 'e Ia ke tolona 'ia te houá meiā Ia, 'o kāpau 'e lava.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Pea pehē 'e Ia, “'Apā, Tamai, 'oku malava 'e Koe 'ia te me'a kotoa pē; ke ke fakalaka mu'a 'ia te ipu nei meiā Au. Kā neongo ia, 'aua na'a fai ki To'okú loto, kā ki To'oú pē.”
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Pea ha'u Ia 'o 'ilo'i 'ia nātou kua notou momoe, 'o Ina pehē ange kiā Pita, “'E Saimone, 'oku ke moe koā koe ia? 'Oku kailoa koā lava ke ke 'ala 'o houa taha?
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Kotou lele'o pē mo lotu, ke 'aua na'a kotou tō ki te 'ahi'ahí. 'Oku loto pē 'ia te laumālié ke fai, kā 'oku vaivai 'ia te kakanó.”
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Pea tē 'alu Ia 'o lotu, 'o fai 'aki 'ia te lea pē ko iá.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Pea tē ha'u Ia, 'o 'ilo'i 'ia nātou 'oku notou kei momoe pē, he ne'e mafatukituki te notou matá. Pea ne'e kala notou 'ilo'i pe ko te ā he notou tali 'e fai kiā Ia.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Pea ha'u Ia ko tono tu'a tolú, 'o pehē kiā nātou, “Kotou momoe ai pe ā 'eni mo mālōlō. Kua fe'unga; kua hokosia tono taimí. 'Ē, 'oku lavaki'i 'ia te Fanautama te Tangatá ki te nima 'o te kau angahalá.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Kotou tutu'u, kae tou ō; vakai, kua ofi mai Toku lavakí!”
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Pea fokifā pē, lolotonga Tana kei leá, mo te a'u mai 'ia Siutasi 'Isikaliote, ko te toko taha 'o te kau hongofulu mā uá, pea ha'u mo ia he fu'u kakai mo te 'ū heletā mo te 'ū 'akau, ko te notou ōmai mei te kau taula'aliki lahí mo te kau sikalaipé mo te kau mātu'á.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Pea ko ia ne'e lavaki'i Iá ne ina tuku he faka'ilonga kiā nātou, 'aki tana pehē, “Ko Ia ko 'ē 'e au 'uma ki aí, ko Ia ia; kotou puke'i 'Ona, 'o taki atu.”
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Pea 'i tana ha'ú, ne ina 'unu'unu leva ki Ai mo pehē, “Lāpai!” 'o 'uma kiā Ia.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Pea ala mālohi kiā Ia 'e te kakaí, 'o notou puke Ia.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Pea ko te toko taha 'o nātou ne tu'u ofi angé ne ina unuhi tana heletaá, 'o taa'i 'ia te tamaio'aliki 'a te Taula'aliki Lahí, 'o tu'usi tono lau'i talingá.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Pea lea 'e Sīsū, 'o pehē kiā nātou, “Ko te kotou ōmai mo te heletā mo te 'akau ke puke 'Okú, 'o hangē ko he kaiha'a 'ia Aú!
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Ko te 'aho kotoa pē ne Au 'iā kōtou 'i te Temipalé 'o faiako, ka ne'e kailoa kotou puke'i 'Oku. Kā ko tono 'uhingá, ke fakamo'oni ki te 'ū Folafolá.”
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Pea notou si'aki 'Ona 'o notou hola kotoa pē.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Pea ko te talavou 'e toko taha, ne ina mulimuli atu mo te kakaí kua kailoa 'ai hana kofu, kā kua takatakai 'aki 'ona he fu'u tupenu, pea notou puke'i ia.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 Pea si'aki 'e ia to'oná tupenu, 'o hola tēlefua meiā nātou.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Pea notou taki ange 'ia Sīsū ki te Taula'aliki Lahí. Pea fakataha kiā ia 'ia te hau'aliki taula'aliki kotoa pē, mo te kau mātu'á, mo te kau sikalaipé.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pea ne'e mulimuli ki ai 'ia Pita mei te mama'ó 'o hū ki te loto'ā 'o te Taula'aliki Lahí; pea ne ina nofo fakataha mo te kau le'o Temipalé, 'o mūmū 'i te afí.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Pea ko te kau taula'aliki lahí, mo te Sanetalimí kotoa pē, ne'e notou fiu'a kumi he talatalaaki 'o Sīsū ke lava ai Tono tāmate'i; kā ne kailoa notou ma'u.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 He neongo ne'e 'i ai he tokolahi ne'e notou tukuaki'i 'Ona, ka ne'e kailoa fai tatau te notou 'ū fakamatalá.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Pea tutu'u ake mo he 'ihi, 'o notou tukuaki'i Ia, 'o pehē,
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 “Ne'e motou fanongo kiā Ia 'oku pehē, ‘'E Au vete 'ia te Fale Tapu nei, 'a ia kua ngaahi 'e te nimá, pea 'e Au langa 'i te 'aho 'e tolu he Fale Tapu 'e taha, 'a ia 'oku kailoa ko te ngaahi 'e te nimá.’ ”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Kae na'a mo ia, ne'e kailoa pē fai tatau te notou fakamatalá.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Pea tu'u mai ki loto 'ia te Taula'aliki Lahí, 'o fehu'i ange kiā Sīsū, “'Oku kala koā Ha'aú mama'i tali ki te me'a 'oku talatalaaki'i ai 'Ou 'e nātou nei?”
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Kā ne fakalongolongo pē Ia, 'o kailoa tali Ia he me'a.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Pea pehē ange 'e Sīsū, “Ko Au Ia; pea 'e kotou mamata ki te Fanautama te Tangatá 'oku nofo ki te nima to'omata'u 'o Mālohí, pea 'oku ha'u Ia mo te 'ū 'ao 'o te langí.”
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Pea toki hae ifo 'e te Taula'aliki Lahí tono kofu 'o'oná, 'o pehē ange, “Kote'uma'aki te tou tē kumi fakamo'oni?
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Kua kotou fānonongo ki te lea fia 'Atuá; ko te ā leva te kotou lotó?”
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Pea hanga he 'ihi 'o 'anuhi 'Ona, pea notou fakapūlou'i Tono fofongá, 'o notou taa'i 'Ona, mo notou pehē ki Ai, “Mate mai pe ko ai ne taa'i 'Oú!” Pea pēkalae'i 'Ona 'e te kau le'o Temipalé 'aki te notou lau'i nimá.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pea 'i te kei nofo 'ia Pita 'i lalo 'i te loto'aá, ne'e ha'u he toko taha 'o te kau kaunanga 'a te Taula'aliki Lahí.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Pea 'i tana vakai kiā Pita 'oku mūmuú, ne ina sio fakamama'u kiā ia 'o pehē, “Ko koe foki ne ke 'iā Sīsū mei Nāsaletí!”
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Ka ne'e fakafisi ia, 'o pehē, “'Oku kala 'ilo'i Ia 'e au, pea 'oku kailoa mahino kiā au pe ko tau laú ki te ā.” Pea 'alu atu ia mei ai ki te fale hū'angá; pea ne'e 'u'ua 'ia te moá.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Pea tē vakai kiā ia 'e te kaunangá, 'o kamata lea kiā natou ne'e tutu'u 'i aí, 'o pehē, “'Oku kau 'ia te siana nei ki te fa'ahinga ko iá!”
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Pea tē fakafisi pē ia.
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Ka ne'e tuki mo fuakava 'e ia 'o pehē, “'Oku kailoa 'aupito ha'akú 'ilo 'e taha ki te Tangata ko 'ena 'oku kotou lau ki Aí.”
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Pea ne'e 'u'ua leva 'ia te moá ko tono tu'a uá. Pea manatu 'ia Pita ki te lea ne'e lea 'aki 'e Sīsū kiā ia 'o pehē, “'I te he'iki ai 'u'ua tu'a ua 'ia te moá, kua tu'a tolu ta'aú fakafisinga'i 'Oku.” Pea 'i tana manatu ki aí, ne'e toki tangi mamahi ia.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.