Gálatas 4

num (NUM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pea ko 'eni, 'okou pehē, 'i tana kei tamasi'i 'ia te 'eá, 'oku kailoa faikehekehe ia mo he pōpula, neongo 'oku 'a'ana 'ia te me'a kotoa pē;
1 Tur tabo anao maiye kwana’itin, orot emomorob nati tot buyoy tutufin etei i natun kek nowan, baise nati kek i akir mowan na’atube boro hinao’waiwin, ana bowabow hinabowawain, anayabin i kek sosof.
2 kaikehe 'oku mā'ulaloa ia ki te kau tauhi, mo te kau le'o, kae'aua ke hokosia te taimi ne'e kotofa 'e tana tamaí.
2 Kek sosof ana veya na orot namamatar ana founamaim, orot gagamih afa nati kek boro hinakaif, naatu ana sawar tutufin etei auman boro hinakaif nanan tamah ana kwamur ya’iyai na’atube nab, imaibo ana sawar tutufin etei boro hinaya’abun umanamaim nayen.
3 Pehē pē mo tātou; lolotonga ne'e tou tamalikí, ne'e tou mā'ulaloa ki te fanga ki'i laumālie 'oku pule 'i te maama ko 'ení.
3 Ef i nati ta’imon it isat na’atube matar, it kek na’atube tai’akir iti tafaram hai afiy kakafih hibonawiyit, tanot boro imaim hitiyawasit.
4 Kā 'i te hokosia leva te fakakakato 'o te taimí, ne'e fekau atu 'e te 'Atuá Tono 'Alo 'O'oná, 'a ia ne'e tupu mei te fafine, mo tupu ko te mā'ulaloa ki te Laó,
4 Baise veya anababatun na titit ana maramaim, God taiyuwin Natun iyafar na tafaram babin natun na’atube taub yai, Jew sabuw hai ofafar babanamaim ma.
5 kote'uhiā ke huhu'i 'e Ia 'ia nātou 'oku mā'ulaloa ki te Laó, kae tou ma'u 'ia te ohi 'o te 'ū fohá.
5 Sabuw iyab ofafar babanamaim hima’am tobon botaitih, saise it mi’itube tatan God natunatun tatamatar.
6 Pea kote'uhiā ko te 'ū foha 'ia kōtou, ko ia ne'e fekau atu ai 'e te 'Atuá ki te tou lotó 'ia te Laumālie 'o Tono 'Aló, 'oku Ina kalanga, “'Apā, Tamai.”
6 Natunatun baiturobe isan, God Natun Anun Kakafiyin iyafar it dogorot wanawanan rerey eo, “Abba, Tamaiya!”
7 Ko ia 'oku kailoa ke kei ko he pōpula, kā ko he foha; pea kāpau ko he foha, pea tā ko he 'ea 'o te 'Atuá.
7 Imih kwa i men akir sabuw, baise God natunatun, naatu kwa i kwana natunatun kwamatar, imih toto buyoy tutufin etei God nowan boro natunatun nitih.
8 Kā ko 'eni, 'i mu'a atú, 'i te kailoa he kotou 'ilo ki te 'Atuá, ko te kau pōpula 'ia kōtou 'o te 'ū 'atua lohi.
8 Marasika kwa God men kwaso’ob imih tafaram hai afiy isah kwai’akir, nati i men God hai babatun.
9 Kā 'i te taimi nei, kua 'osi ange te kotou 'ilo'i 'ia te 'Atuá, kae'uma'ā te kotou 'iloa 'e te 'Atuá, pea 'oku fakafefe'aki ai te kotou toe tafoki ki te 'ū laumālie vaivai mo masiva ko iá, 'a ia 'oku kotou holi 'eni ke toe pōpula ki aí?
9 Baise boun i kwa God kwasu’ub naatu God kwa su’ubi, naatu mi’itube iban maiye kwakokok kwanamatabir wagabur ririmih naatu murubih kwani’uf nunihimih. Aisim kwakokok iban hai akir kwanamatar maiye.
10 'Oku kotou tauhi 'eni he 'ū 'aho mo he 'ū māhina, mo he 'ū fa'ahita'u mo he 'ū ta'u.
10 Kwa i tafaror hai veya gagamih, sumar yomanih hai hiyuw, mour hai veya gagamih naatu kwamur yomanih veya gagamih imaim a not gagamin kwabitin, kwanotanot boro imaim yawas kwanab.
11 'Ē, 'okou manahē kiā kōtou, na'a kua ta'e'aonga taku fakaongosia ne'e fai ma'a kōtoú.
11 Bowabow nati na’atube kwasisinaf i ayu abirubir, nati ana itinin kwa baibaisi isan asisinaf i yabin en?
12 Kāinga, 'okou kole kiā kōtou ke kotou hoko 'o hangē ko aú, he 'okou hoko foki 'o hangē ko kōtoú; he ne'e kailoa kotou mama'i fai he kovi kiā au.
12 Ayu ana kwabe amatar bairi tama’am ana veya, ayu isou men kafai kakafin ta kwasinaf. Imih taitu ao’ototofari ayu’ube kwanamatar.
13 'Oku kotou 'ilo'i ne au fu'aki malanga 'aki 'ia te ongoongoleleí kiā kōtou kote'uhí ko he vaivai ne'e hoko ki toku sinó.
13 Kwaso’ob ayu boubuntoro’ot Tur Gewasin kwa isa abai anan ana veya i sawow auman baise a binan kwanowar.
14 Pea ko te me'a ne'e tu'u 'i toku sinó, 'a ia ne'e hangē he tūkia'anga kiā kōtoú, ne'e kailoa kotou si'aki ai 'oku, 'uma'ā he kotou palakū'ina ai; kaikehe ne'e kotou tali 'oku 'o hangē he 'āngelo 'a te 'Atuá, pea hangē ko Sīsū Kalaisi.
14 Basit, ayu biyou sawowomaim iwa’an kwa rurutubuni na’atube, kwa men kafai ayu kwanuw furuwu o kwahaiwu, baise au merar kwayi kwabuwu God ana tounamatar ta na’atube, naatu Keriso Jesu ana merar kwatay kwatabaib na’atube ayu kwabuwu.
15 Pea ko fea 'eni te kotou lau manū'ia ne'e faí? He 'okou fakamo'oni atu, kā ne lava, pehē ne kotou kape'i te kotou matá 'o 'aumai mo'oku.
15 Kwa ayasisir i ra’at, baise boun abistan matar? Ayu boro iti na’atube kwa isa atao, “Matah hitabobotaitenamih tim mata kwatabotaiten, ayu kwatitu.”
16 Pea tā kua u hoko ko te kotou fili 'apē, 'i taku lea 'aki te mo'oní kiā kōtoú?
16 Ana itinin i ayu ana kwa arakit amatar, anayabin ayu tur anababatun ao kwanowar imih i?
17 'Ē, ko te notou mamahi'i 'ia kōtoú 'oku kailoa lelei; kaikehe ko te notou lotó ke fakamavahe'i 'ia kōtou, kae kotou toki mamahi'i 'ia nātou.
17 Nati sabuw baifuwenayah hai kok gagamin i kwa hinabuwi isah kwanarabon ayu kwanihamiyu, baise men kwa a gewasin isan tisisinaf. Nati hai not i kwa hinabuwi i hai gewasin isan.
18 Kā ko te me'a lelei ke mamahi'i ma'u ai pē 'e kōtou 'ia te me'a 'oku leleí, 'o kailoa ngata pē 'i te tou feohi mo aú.
18 Sabuw hai kok gagamin kwa buwi rabon kou’ay ta’amaim i gewasin naatu anayabin gewasinamaim i basit, baise men ayu nati’imaim ana ma’ama hinasinafumih.
19 Si'aku fānau liliki, 'okou toe langā 'eni 'i te kotou fā'ele'í, kae'aua ke kakato 'ia Kalaisi 'iā kōtou.
19 Are natunatu, babin taubumih biyababan ebaib na’atube, ayu biyababan ta’imon kwa isa abai anan kwa a’itinin Keriso’obe kwanamatar imaibo nuhunafot.
20 'Oku kita faka'amu ange 'okou 'iā kōtou 'eni, kae au liliu te anga 'o taku leá; he 'okou puputu'u kote'uhí ko kōtou.
20 Au notamaim anotanot boun mi’itube biyamaim atatit saise kwa isa abisa anotanot atao kwatanowar, boun men aso’ob abisa boro ayu kwa isa anao.
21 Tala'i mai angé, 'ia kōtou kua kotou holi ke mā'ulaloa ki te Laó, 'oku kala kotou tokanga'i koā 'ia te Laó?
21 Kwa iyab ofafar babanamaim kwama’am akokok anibatiy, kwa ofafar eo’oban naniyan kwabaib?
22 He kua tohi 'i ai, takua ne'e ma'u 'e 'Ēpalahame he ongo foha 'e toko ua; ko te tama 'e taha 'a te fafine pōpula, ko te tama 'e taha 'a te fafine tau'atāina.
22 Iti na’atube hikirum ema’am, Abraham natunatun i rou’ab. Natun ta i akir babin biyanane, natun ta i aawan anababatun biyanane.
23 Kā ko te tama 'a te fafine pōpulá ne'e tupu fakakakano, kā ko te tama 'a te fafine tau'atāiná ne'e fou fakapalōmesi mai.
23 Natun iti akir babin biyanane i tufuw maiyow tufuw, baise natun ta i aawan anababatun biyanane tutufuw i God ana omatanenamaim tufuw.
24 Ko te fa'ahinga me'a peheé 'oku fai fakatātā: hē ko te ongo fafine ko iá, ko te ongo Fuakava. Ko te taha 'oku mei te ma'unga ko Sainaí, pea 'oku fanau'i kakai ke pōpula; ko Heka'ā ia.
24 Iti sawar tana’i’itin gewas i oroubon na’atube. Baibin rou’ab hairi hai itinin i obaibasit rou’ab. Obaibasit wantoro’ot i oyaw Sinai isan, naatu nati’imaim iyab hitutufuw i akir na’atube hitufuw. Nati i Hagar natunatun.
25 Kā ko te Heka'ā ko iá ko te ma'unga ko Sainai 'i 'Ālepeá; pea 'oku hoa ia mo te Selusalema 'o te 'aho nei, he 'oku nofo pōpula ia mo tana fānaú.
25 Naatu oyaw Sinai i Arabia wanawananamaim ebatabat, imih nati i Hagar ana itinin, naatu boun ana veya Hagar ana itinin i nati Jerusalem bar meraramaim ta’i’itin, anayabin i natunatun bairi i akir sabuw.
26 Kā ko te Selusalema mei lungá 'oku tau'atāina ia; pea ko ia ia 'ia te fa'ē 'a tātoú.
26 Baise mar ana Jerusalem i roufamen, naatu nati babin i it hinat.
27 He kua tohi,
27 Bukamaim hikikirum eo na’atube, “Babin o yait a’ar, aur kek en, iniyasisir, inakawasa, fana aumetawat na’in iniwow, anayabin o kek hai tufuw ana biyababan men itatam. Baise babin yait taubu’e, a’arin ma’am ana kek boro moumurih na’in hinatufuw, naatu babin aawan auman boro nanatabir.”
28 Pea ko 'eni, ko kōtoú, kāinga, ko te fānau 'a te palōmesí, 'o hangē ko 'Aisaké.
28 Imih taitu, kwa i God ana omatanen natunatun Isaac eo’omatan na’atube.
29 Kae hangē tofu pē ko ia 'i mu'á, 'i tono fakatanga'i 'e te tama ne'e tupu fakakakanó 'ia te tama ne'e tupu fakalaumālié, 'oku pehē pē foki mo ia 'i te 'aho nei.
29 Nati ana veya’amaim kek tufuw maiyow tutufuw misir kek Anun Kakafiyin
30 Kā ko te ā te lau 'a te Tohí? 'A 'eni, “Kapusi te fafine pōpulá mo tana tamá; he 'e kailoa 'aupito kaungā 'ea tana tamá mo te tama 'a te fafine tau'atāiná.”
30 Baise bukamaim mi’itube eo? “Akir babin natun hairi kwanunih titit, anayabin akir babin natun boro men karam roufamen babin natun tamah ana toto ana buyoy turin nabaimih.”
31 Ko ia, kāinga, 'oku kailoa ko te fānau 'a te fafine pōpulá 'ia tātou, kā ko te fānau 'a te tau'atāiná.
31 Isan imih taitu, it i men akir babin natunatunamih, baise roufamen babin natunatun.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Gálatas 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.