Atos 21
num (NUM) vs AAI
1 Pea kua motou māvae mo nātou, 'o motou folau, pea motou lele 'o a'u ki Kusa; pea ko te 'aho tono hokó ne'e motou tau ki Lota, pea mei ai ki Patala.
1 Nati’imaim aotuturih naatu aihamiyih hima aki wa abai mutufor arabon ana tafaram Kos atit; mar to ana Rodes atit, nati’imaim aikofan ana Patara atit.
2 Pea 'i te motou 'ilo'i 'i ai he vaka ne'e teu tana folau ki Finisiá, pea motou heka ki ai 'o folau.
2 Wa ta au Fonisia inan atita’ur aitafabon abai atit are arabon.
3 Pea 'i te motou sio ki Saipaló, ne'e motou tuku ia ki to'ohema, kae motou taumu'a ki Sīlia, 'o motou tau ki Taia, he ko te feitu'u ia ke hifo ai te uta 'a te vaka nei.
3 Yan ararabon anuwariy Cyprus a’itin naatu ai beyaw na’atune bat aki au Syria arabon ana Taiya imaim arun wa aiyut sawar hitarsuwai.
4 Ka ne'e motou kumi ki te kau akó, 'o motou nofo ifo ai 'i te 'aho 'e fitu. Pea ko te kau ako ko iá ne'e notou pehē ange kiā Paula, 'i te notou Laumālie'iná, ke 'aua na'a 'alu ake ia ki Selusalema.
4 Nati’imaim bai’ufununayah afa atita’ourih fur ta’imon bairi ama. Naatu Anun Kakafiyin sabuw hai tur eowen Paul hitimatanuw, saise au Jerusalem men tayen.
5 Pea 'i te faifai pea kakato 'ia te 'ū 'aho ko iá, ne'e motou ō, 'o kamata fononga atu; pea ne'e lue fakataha mo mātou 'e te kau akó kātoa mo te notou 'ū 'unohó mo te fānaú ki te tua'ā koló. Pea ne'e motou tū'ulutui 'i te matātaí 'o lotu.
5 Baise bairi ama na fur yomanin tit, ai veya baib ufunamaim, ai hamiyih aki ai ef arura’ah maiye. Bai’ufununayah a’aawah natunatuh etei bairi hinawiy bar merar ai tumar ana tor dones yan are imaim sui ayowen ayoyoban.
6 Pea kua motou māvae mo nātou, 'o motou heka ki vaka; kae notou foki nātou ia ki 'api.
6 Imaibo bairi abi’otututuren ufunamaim, wa afe’en ayen, naatu i hai ubar himatabir maiye hin.
7 Pea motou folau leva mei Taia ki Tolimeasi, 'o ngata 'i ai te motou folaú; pea motou fe'iloaki leva mo te kāingá, 'o motou nofo mo nātou 'i te 'aho 'e taha.
7 Taiya’ane wa abai anan i Polemais imaim wa aiyut, nati’imaim taiti baitumatumayah hai merar ayi bairi veya ta’imon ama.
8 Pea 'i te pongipongi aké ne'e motou fononga atu 'o a'u ki Sesalia, 'o motou hū ai ki te fale 'o Filipe ko te 'evangeliō, 'a ia ne'e kau 'i te Toko Fitú; 'o motou nonofo mo ia.
8 Marto ai hamiyih hima aki ana Seseria atit, binanuyan orot Philip ana baremaim bairi ama. Philip i Jerusalemamaim orot 7 hirurubinih i orot ta.
9 Pea ne'e 'i ai tono 'ū 'ofafine tāupo'ou 'e toko fā, pea ne'e fa'a palōfisai 'e nātou.
9 I natunatun baibitar etei kwafe’en biyah numih God ana tur orerereb isan ana usar hibai hima’am.
10 Pea 'i te motou nofo 'i ai 'o 'aho lahí ne'e 'alu ifo mei Siutea he palōfita ne'e hingoa ko 'Akapusi.
10 Seseria imaim veya bai’ab na’atube ama’am ufunamaim dinab orot wabin Agabus Judea’ane natit.
11 Pea ha'u ia kiā mātou, 'o to'o 'ia te no'o 'o Paulá, 'o ha'i 'aki tono va'é mo tono nima 'o'oná pē, mo iange, “Ko 'eni te folafola 'a te Laumālie Mā'oni'oní, ‘Ko te tangata 'oku 'a'ana 'ia te no'o ko 'ení, 'e pehē pē tono ha'i 'i Selusalema 'e te kakai Siú, pea 'e notou tukuange 'ona ki te Senitailé.’ ”
11 Na aki biyai tit basit Paul ana kikir bai i taiyuwin an uman iutatanen naatu eo, “God Anun Kakafiyin iti na’atube eo, Orot iti kikir matuwan Jerusalemamaim Jew sabuw boro iti na’atube isan hinasinaf hinab Eteni Sabuw hinitih.”
12 Pea 'i te motou fanongo ki te me'a ko iá, 'ia mātou mo te kakai 'o te feitu'u ko iá, ne'e motou kole ange ke 'aua na'a 'alu ake ia ki Selusalema.
12 Aki iti tur anonowar ana maramaim sabuw nati’imaim hima’am bairi ai fefeyan ayai Paul au Jerusalem na isan a’otan.
13 Kā ne tali mai 'e Paula, 'o pehē, “Ko te ā 'eni 'oku kotou faí, 'i te kotou fetāngihi ke fakavaivai'i toku lotó? He kua 'osi maau ta'akú teu, 'o kailoa ki te ha'isiá pē, kā ki te mate tāmate'i foki 'i Selusalema, kote'uhí ko te huafa 'o te 'Aliki ko Sīsuú.”
13 Baise Paul iyafuti eo, “Kwa aisim iti na’atube kwao kwarerey ayu dogorou ana babanin kwabitin? Ayu i men buwu fatumu akisin isan abogaigiwasomih, baise Jerusalemamaim Regah Jesu wabinamaim morob isan auman abogaigiwas.”
14 Pea 'i te kailoa lava tono fakaloto'í, ne'e motou tuku leva, 'o motou pehē, “Ke fai pē 'ia te finangalo 'o te 'Alikí.”
14 Yan baikitabirin isan asinaf, baise men karam. Imih aibagun naatu ao, “Regah ana kok na’atube namatar.”
15 Pea 'i te 'osi ange te 'ū 'aho ko iá ne'e motou fakamā'opo'opo te motou 'ū me'á, 'o motou ō ake ki Selusalema.
15 Veya bai’ab na’atube nati’imaim ama’am ufunamaim ai sawar abobuna au Jerusalem amisir.
16 Pea ne'e fononga mo mātou he 'ihi 'o te kau akó mei Sesalia, 'o notou 'aumai 'ia mātou kiā Manasoni mei Saipalo, ko te toko taha ia 'o te fu'aki kau akó, 'a ē 'e motou 'āunofo ki aí.
16 Seseria’amaim bai’ufununayah afa hinawiyi bairi ana orot Mason ana baremaim atit, iti orot ana tafaram i Cyprus, naatu i auman marasika baitumatumayan matar ma’am.
17 Pea 'i te motou a'u leva ki Selusalemá, ne'e talitali fiafia 'ia mātou 'e te kāingá.
17 Ayen ana Jerusalem atitit ana veya baitumatumayah nati’imaim hima’am hiyasisir ai merar hiyi.
18 Pea 'i te 'aho tono hokó, ne'e hū 'ia Paula mo mātou kiā Sēmisi; pea ne'e 'i ai foki mo te kau faifekau kotoa pē 'o te siasí.
18 Marto Paul bairi ana James a’itin naatu nati ana veya’amaim regaregah ai’in etei nati’imaim hiru’ay.
19 Pea kua fe'iloaki ia mo nātou, pea toki fakamatala faka'āuliliki ia 'ia te 'ū me'a kua fai 'e te 'Alikí ki te Senitailé 'i tana ngāué.
19 Paul hai merar yi naatu i ana bowabow etei Ufun Sabuw wanawanahimaim God mi’itube ibais bowabow ana tur etei aneika busuruf idudur in yomanin easa’ub.
20 Pea 'i te 'osi ange te notou fanongo ki aí, ne'e notou tuku kolōlia ki te 'Atuá, mo notou iange kiā ia, “Kua ke vakai, 'e tokoua, ki te laui mano 'o te kakai Siu kua notou tuí; pea 'oku notou mamahi'i kotoa pē takua 'ia te Laó.
20 Eo hinonowar ufunamaim etei’imak God ana merar hiy hibora’ara’ah. Imaibo Paul isan hio, “Taiu inaso’ob Jew moumurih na’in thousand ana fofonin hina baitumatumayah himatar. Baise etei’imak tekokok i ofafar hinabukikin hinabosiyasiyar.
21 Pea kua fakahā ange 'e te 'ihi kiā nātou, 'o pehē takua, 'oku enginaki'i 'e koe 'ia te kau Siu kotoa pē 'oku nofo fakataha mo te Senitailé ke notou hiki mei te lao 'a Mōsesé, 'o lau takua 'e koe ke 'aua notou kamu te notou fānaú, pē ke 'aua na'a notou fou 'i te 'ū tu'utu'uní.
21 Baise iti’imaim tur i iti na’atube hinowar, O i Jew sabuw iyab nati Ufun Sabuw hai tafaramamaim tema’am kubi’obaiyih Moses ana ofafar i hinihamiy, naatu hai kek hai ar men hina’afuw naatu Jew hai binanakwar men hini’ufunun.
22 Pea fefe'aki leva? He kua pau ke fakataha mai he fu'u kakai, he 'e notou fanongo kua ke 'osi ha'u.
22 Aki boro abisa ana sinaf, anayabin o ina ititit a tur i sabuw hinowaraka.
23 Ko ia ai ke ke fai leva 'ia te 'ū me'a ko 'eni 'oku motou tala'i atú: 'oku 'i ai he kau tangata heni 'e toko fā, kua 'i ai te notou fuakava.
23 Imih abisa anao na’atube inasinaf? Orot etei kwafe’en i hai omatanen ta God isan hio baifaro.
24 Ke 'alu 'ia koe mo nātou, 'o kotou fakama'a fakataha, pea ke totongi 'e koe ma'a nātou, kote'uhí ke lava te notou tele 'ulú. Pea 'e toki 'ilo'i kotoa pē, tā ko te launoa 'ia te 'ū me'a ne'e notou talatalaaki'i 'aki 'oú; kaikehe 'oku fou founga 'ia koe, mo tauhi 'e koe 'ia te Laó.
24 Imih o i boro inikofanih bairi kwanan kouksouwen ana yohar wanawanan kwanarun naatu aribuh mafur o inibaiyanih aribuh hinamafur, saise o isa iti’imaim hibifufuwen sabuw boro hinaso’ob nati tur i baifuwen, anayabin i hiso’ob o i ofafar kubi’ufunun.
25 Kā ko te me'a ki te kakai Senitaile kua tuí, kua motou tohi atu 'o tu'utu'uni, ke notou ngata pē 'i te faka'ehi'ehi mei te me'a kua feilaulau'i ki te 'aitolí, pea mei te totó, mo te manu kua sisiná, mo te fe'auakí.”
25 Baise Ufunane sabuw baitumatumayah isah, aki fef ta ai yafar in hai tur a’owen bay uma matamatar isah hisisibor men hinaa, masanuw rara auman men hinaa, o for sikah birabir men hinaa naatu men hina’in hinisesebar kwanekwan.”
26 Pea ne'e toki 'ave 'e Paula 'ia te kau tangatá, pea 'i te 'aho leva tono hokó, ne'e fakama'a ia fakataha mo nātou, pea ne'e hū ia ki te Temipalé ke fakaongo ki te faka'osi 'o te taimi 'o te tapú, kae'aua ke fai he feilaulau ma'a nātou taki taha kotoa pē.
26 Marto Paul orot buwih bairi hai binanakwar eo na’atube kousouwih isan hirun, orot kwafe’en hikukusouwih i auman kusouw. Imaibo i na Tafaror Bar hai tur eowen veya biy boro kouksouwen ana yomanin nasawar naatu siwar orot ta’ita’imon isah hinasibor.
27 Pea kua mei 'osi 'ia te 'aho 'e fitú, ne'e fakatokanga'i 'ona 'i te Temipalé 'e te kau Siu mei 'Ēsiá; pea ne'e notou ue'i ai 'ia te kakaí kotoa pē, 'o notou ala fakamālohi kiā ia,
27 Kousouwen in fur ta’imon yomanin tit baisawarinamih auman Jew sabuw afa Asia wanawanane hina hima’am Paul Tafaror Baremaim hi’itin. Sabuw kou’ay gagamin na’in hikura’ara’ahih himisir Paul bain bai’a’afiyin isan hinunuw,
28 mo notou kalanga, 'o pehē, “'Ia te kau tangata 'Isileli, kotou tokoni mai! Ko 'eni 'ia te tangata kua 'alu holo 'o fakaongoongokovi'i 'ia te kakai tapú, mo te Laó, mo te Temipale ko 'ení, 'i tana ako ki te kakaí 'i te feitu'u kotoa pē. 'Io, pea kua ne fakahū mai foki he kau Kalisi ki te Temipalé, 'o maumau'i ai 'ia te tapu 'o te Potu Tapu nei.” (
28 hitar koukuw hi’af hio, “Israel Oro’orot kwana kwaibaisi! Iti orot efan etei remor ana bai’obaiyenamaim it ata sabuw isah tur kakafin maiyow eo, naatu ata ofafar baihamiyin isan eo’o, naatu iti Tafaror Bar wabin ebi’afiy. Naatu kakafin gagamin anababatun sisinaf i kwana’itin, Ufunane Sabuw buwih hina hirun ata Bar Gagamin gubagub tibitin.
29 Ko tono 'uhingá, he ne'e notou mamata 'i mu'a kiā ia mo Talofima mei 'Efesō, 'oku nā ō holo mo ia 'i te koló, pea notou mahalo leva kua fakahū 'ona 'e Paula ki te Temipalé.)
29 (Iti na’atube hio anayabin Trofimus, Ephesusine nan hairi nati bar merar gagaminamaim Paul bairi hima hireremor hi’itih, naatu hinot i hibuwih bairi Tafaror Bar ana efanamaim hirun.)
30 Pea ne'e maveuveu 'ia te koló kātoa, pea felele'i mai 'ia te kakaí. Pea notou puke 'ia Paula, 'o toho 'ona ki tu'a 'i te Temipalé; pea notou tāpuni'i 'ia te 'ū matapaá.
30 Nati bar merar gagamin ana sabuw etei kura’ara’ahih nan ufun hinunuw hitit Paul hibai hitain kwekwekwetar hitit Tafaror Bar gagamin ufunane hire. Naatu marta’imon etawan hihir.
31 Pea 'i te notou feinga ke tāmate'i 'oná, ne'e 'avake tono tala ki te 'aliki 'o te kau taú, 'o pehē, kua maveuveu 'ia Selusalema kātoa.
31 Paul hita’asabunimih hibiwa’an, baise tur marta’imon nunuw Rome baiyowayah hai ukwarin nowar Jerusalem wanawanan i uruw giririf mamatar.
32 Pea 'alu leva ia mo he kau tau mo he kau senituliō, 'o notou felele'i ifo kiā nātou. Pea 'i te sio 'e te kakaí ki te 'alikitaú mo tana kau taú, ne'e notou tuku tono haha 'o Paulá.
32 Matan kabiy baiyowayah orot afa hai ukwarih bairi buwih hinunuw hire kou’ay wanawanah hirun, sabuw kakafih baiyowayah hai orot ukwarih bairi hinan hi’itih Paul hirabirab hihamiy.
33 Pea 'i te a'u mai 'ia te 'alikitaú, ne'e puke 'e ia 'ona, 'o fekau ke ha'i 'ona 'aki he seini 'e ua. Pea ne'e 'eke ange kiā ia pe ko ai ia, pea ko te ā 'ia te me'a kua faí 'e iá.
33 Baiyowayah hai ukwarin na Paul biyan tit bai ana orot uwih chain rou’ab hibow hifatum, imaibo ibatiyih, “Iti orot i yait naatu abisa sinaf?”
34 Pea toki kalanga 'aki he 'ihi 'o te kakaí 'a ē, pea ko te 'ihi 'a ē; pea 'i te kailoa lava ke 'ilo'i pau te mo'oní kote'uhí ko te longoa'á, ne'e fekau ke taki 'ona ki te loto kolotaú.
34 Sabuw kou’ay wanawanan hibatabat asir hi’af hi’o kwanekwan, baiyowayan ukwarin sawar yabin abisa isan mamatar nowar gewasomih biwa’an men karam, anayabin uruwane ra’at imih baiyowayah iuwih Paul hibai hirun baiyowayah hai bar hiyari’y.
35 Pea 'i tana a'u ki te 'ū kaka'anga ki lungá, ne'e hiki'i 'ona 'e te kau taú, he kua 'oho mālohi mai 'ia te kakaí.
35 Paul hibai hirun wawanamaim hitit rakit sabuw hiturafef hi’itin, basit baiyowayah Paul hibora’ah hi’abar.
36 He ne'e fe'ohofi mai ai pē 'ia te fu'u fakatahá, 'o notou kaila, “Fei mo tāmate'i!”
36 Sabuw ufuh hitarkoukuw hina hio, “Kwa’asabun emorob!”
37 Pea 'i te notou feinga ke fakahū 'ia Paula ki te tauá, ne'e lea ange 'e ia ki te 'alikitaú, “'E ngafua ke au ki'i lea atu?”
37 Paul hibai baiyowayah hai bar hirur auman baiyowayah hai ukwarin isan eo, “Karam boro tur ta atao itanowar?” Baiyowayan hai orot ukwarin Paul ibatiy, “O Greek tur iso’ob?
38 Tā 'oku kailoa ko te matu'a 'Isipité 'ia koe, 'ā ē ne'e fakatupu angatu'u 'i te 'ū 'aho kua hili angé, mo taki atu ki te toafá 'ia te kau tangata fakapō 'e toko fā afe?”
38 O men Egypt orot iti boro’omo sabuw 4,000 baiyow kwanekwaneyah ibow arar yan itit gawan isan ibirakit wari’en?”
39 Pea iange leva 'e Paula, “Ko te tangata Siu 'ia au mei Tāsusi 'i Silisia, pea ko te kolo 'iloa ia 'okou kau ki aí. Ko ia ai 'okou kole atu ke ke tuku mu'a ke au lea ki te kakaí.”
39 Paul iya’afut eo, “Ayu i Jew orot, Tarsus imaim atufuw Silisia wanawanan, bar merar gagamin ayu i ana matuwan ama’am imih akokok o baibasit ititu sabuw isah atao.”
40 Pea kua tukuange 'e ia ke lea, pea tu'u leva 'ia Paula 'i te 'ū kaka'anga ki lungá, 'o ta'alo tono nimá ki te kakaí. Pea 'i te notou fakalongolongó leva, ne'e lea atu ia 'i te lea faka-Hepeluú, 'o pehē:
40 Baiyowayah hai orot ukwarin baibasit Paul itin yen wawan afe’en bat umanamaim sabuw etei rutanih etei awah fot, imaibo Paul Hebrew turamaim eo hinowar.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.