Atos 20

num (NUM) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pea 'i te nonga ifo 'ia te maveuveú, ne'e ui ange 'e Paula te kau akó, 'o fai he tokoni, mo he fekita kiā nātou, pea toki mahu'i atu ia ke 'alu ki Masitōnia.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Pea 'i te 'osi ange tana 'a'ahi ki te 'ū feitu'u ko iá, mo fai tana 'ū tokoni lahi kiā nātoú, pea toki 'alu ia ki Kalisi,
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 'o māhina 'e tolu 'i ai. Pea 'i tono puleaki'i 'ona 'e te kakai Siú 'i tana teu ke tuku folau atu ki Sīliá, ne'e fakakaukau leva ia ke foki ake 'i Masitōnia.
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 Pea ne'e ō fakataha mo ia 'i tana fonongá 'ia Sōpeta ko te tangata Pēlea, ko te foha 'o Pulo; mo 'Alisitako mo Sekunio mei Tesalonaiká; mo Keio ko te tangata Teape, mo Tīmote, pea mo Tikiko mo Talofima mei 'Ēsia.
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 Pea ne'e mu'amu'a 'ia nātou ko 'ení 'o talitali mai kiā mātou 'i Taloasi.
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Kā ko mātoú ne'e motou toki folau atu mei Filipai, 'i te 'osi 'ia te 'ū 'aho 'o te Mā Ta'e Lēvaní, pea ne'e motou toki a'u ake kiā nātou ki Taloasi 'i te 'aho tono nimá; 'o motou nofo ai 'i te 'aho 'e fitu.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Pea 'i te fu'aki 'aho 'o te uiké ne'e motou fakataha 'o pakipaki mā; pea ne'e malanga 'ia Paula kiā nātou, 'o a'u ki te tu'ulapoó, he ne'e teu ta'aná folau ki te 'āpongipongí.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Pea ne'e lahi te maama 'o te loki 'i lungá, 'ā ē ne'e motou fakataha 'i aí.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Ko 'Utiko 'i tana tulemoé|alt="Eutychus fall asleep" src="SIL-ACT006.tif" size="col" ref="20:9" Pea ne'e 'i ai te talavou ne hingoa ko 'Utiko, ne'e hekaheka 'i te matapā teké; pea ne'e tule ifo ia 'o ma'u tana moé 'i te malanga fualoa fau 'a Paulá. Pea ne'e hinga ifo ia 'i tana moé, 'o patū ifo mei te funga vaka tono tolu 'o te falé, pea 'i tono hiki aké, kua pekia ia.
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Pea 'alu ifo 'ia Paula 'o fo'oifo kiā ia, mo fā'ufua ki ai, 'o iange, “'Aua kotou puputu'u; he kua 'iā ia ta'aná ma'uli.”
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 Pea 'alu ake leva ia 'o fai te pakipaki 'o te maá, 'o notou kai; pea ne'e notou talanoa 'o fualoa, 'o a'u ki te ma'a 'o te 'ahó, pea toki mavahe ia 'o 'alu.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Pea notou toki taki mai 'ia te tamá kua ma'uli, pea ne'e notou fiamālie lahi 'aupito.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Pea ne'e motou mu'amu'a 'ia mātou ia ki te vaká, 'o tuku folau atu ki 'Āsosi, ke motou fakaheka 'ia Paula 'i ai, he ko tana tu'utu'uní ia, he ne'e fia 'alu ala 'uta pē ia.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Pea kua motou fetaulaki 'i 'Āsosi, pea motou fakaheka ia, 'o hoko atu ki Mitilene.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 Pea ne'e motou folau atu mei ai 'i te 'aho 'e tahá, 'o fe'unga ake mo Kaio; pea 'i te 'aho tono uá ne'e motou a'u ake ki Samo; pea 'i te 'aho leva tono hokó ne'e motou a'u ai ki Mileto.
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 He kua fai tu'utu'uni 'e Paula ke fakalaka atu 'i 'Efesō, kote'uhí ke 'aua na'a tē mole he taimi 'i 'Ēsia, he ne'e fakavavevave ia, hei'ilo na'a lava ke 'Aho Penitekosi ki Selusalema.
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 Pea fekau mai ia mei Mileto ki 'Efesō ke ōmai kiā ia 'ia te kau faifekau 'o te siasí.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Pea kua notou ōmai, pea iange leva 'e ia kiā nātou, “Ko kōtou 'eni, kua kotou 'ilo'i lelei 'ia te anga 'o taku nofo 'iā kōtoú, talu pē mei te fu'aki 'aho 'o taku a'u mai ki 'Ēsiá;
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 'i taku ngāue fakatamaio'aliki ki te 'Alikí, 'a ia ne au fai mo te fakavaivai mo'oni, mo te tangi lo'imata; pea pehē foki ki te 'ū 'ahi'ahi ne'e hoko mai kiā au 'i tono puleaki'i 'e te kakai Siú.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Pea kua kotou 'ilo'i foki ne'e kailoa u ta'ofi he me'a 'e taha, kae au fakahaa'i pē mo ako 'aki kiā kōtou 'i te 'ao 'o te kakaí, pea 'i te fale taki taha;
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 pea u fakapapau'i atu ki te Siu mo te Kalisí fakatou'osi 'ia te fakatomala 'o tafoki ki te 'Atuá, mo te tui pīkitai ki te tou 'Aliki ko Sīsuú.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 Pea ko 'eni, ko taku 'alu 'eni ki Selusalema kua no'otekina 'oku 'e te Laumālié, pea 'oku kailoa u 'ilo'i pe ko te ā he me'a 'e hoko mai 'i ai kiā aú.
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Ngata pē 'i tono tala'i fakapatonu mai 'e te Laumālie Mā'oni'oní 'i te kolo taki taha, 'o pehē, 'oku talitali mai kiā au te 'ū ha'i, mo te fakamamahi.
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Kae tala'i'eaí 'okou lau taku ma'ulí ko te me'a mahu'inga, pe 'oku tatau ia kiā au, mo te faka'osi 'o toku fatongiá, mo te lakanga ne au ma'u mei te 'Aliki ko Sīsuú, ke fakamo'oni ki te ongoongolelei 'o te 'ofa lahi 'a te 'Atuá.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 Pea ko 'eni kua u 'ilo'i 'eni 'e kailoa he kotou taha 'e toe vakai mai ki toku matá, 'ia kōtou kotoa pē kua u malanga 'aki ki ai 'ia te Pule'anga 'o te 'Atuá.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 Ko ia kua u fakamo'oni atu kiā kōtou 'i te 'aho nei, 'oku 'ata'atā 'ia au ia mei te toto 'o te kakai kotoa pē.
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 He ne'e kala u ta'ofi tono fakahaa'i kakato kiā kōtou 'ia te finangalo 'o te 'Atuá.
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 Ko ia ai kotou lamasi 'ia kōtou, mo te fanga sipí kotoa pē, 'ā ē kua fakanofo kōtou ki ai 'e te Laumālie Mā'oni'oní ko te notou kau faifekau pule, kote'uhí ke kotou tauhi 'ia te siasi 'o te 'Atuá 'ā ē ne 'osi fakatau 'e Ia 'aki Tono ta'ata'a 'O'oná.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 He kua u 'ilo'i, kā 'osi ange ta'akú mavahe, 'e hū atu he fanga ulofi anga-mālohi, 'a ia 'e kailoa mamae ki te fanga sipí.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Pea na'a mo kōtou 'e ha'u mei ai te kau tangata 'oku lea 'aki te 'ū me'a 'oku 'alu kehe, ke tohoaki 'aki 'ia te kau akó ke mulimuli kiā nātou.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 Ko ia ai kotou le'o, pea manatu'i, ko te ta'u 'e tolu, 'i te pō mo te 'aho, ne'e kailoa u tuku taku na'ina'i 'ia kōtoú tāutaha, 'o fai pē mo te tangi.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 Pea ko 'eni kua u tuku 'ia kōtou ki te 'Atuá, mo te Folafola 'o Tana kelesí, kiā Ia 'e mafai ke langa ake 'ia kōtoú, pea ke 'avatu te tofi'á fakataha mo te kakai kotoa pē kua fakatāpui.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 Ne'e kala u mānumanu he konga siliva 'a te toko taha kehe, pe koula, pe kofu.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 'Io, 'oku kotou 'ilo'i pē 'e kōtou ne'e ngāue toku ongo nima nei ki te tauhi 'o'oku mo te kakai ne'e notou 'iā aú.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Ko taku ngāue kotoa pē ne fakahaa'i kiā kōtoú, kotou fai pehē, ke tokoni'i 'ia te vaivaí; pea ke manatu'i ai foki 'ia te Folafola 'a te 'Aliki ko Sīsuú, 'i Tana me'a mai, ‘'Oku manū'ia lahi ange tata fai he foaki atú 'i tata ma'u he foaki mai.’ ”
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Pea 'i te 'osi ange tana lea ko iá, ne'e tū'ulutui ia fakataha mo nātou kotoa pē 'o lotu.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Pea ne'e notou fetāngihi kotoa pē, 'o notou tāupe 'i te u'a 'o Paulá, 'o toutou 'uma lolomi kiā ia.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Pea ne'e 'ā'āsili te notou mamahí kote'uhí ko tana lea ne'e fai 'o pehē, 'e kala notou tē mamata ki tono fofongá. Pea notou ō leva mo ia ki te vaká.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.