Mateus 21
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Aidʌsi camiaadimitadai ʌSuusi Jerusaleenʌrʌ aayi Betapagiʌrʌ miaanai ʌgiidi siaaco Oliivosi tʌʌgidu, ʌSuusi ootoi gooca gʌmamaatʌrdamiga,
1 Jesu ana bai’ufununayah bairi au Jerusalem hirun hinan, hina bar merar ta wabin Bethage hitit, Olive Oyawemaim, Jesu ana bai’ufununayah rou’ab wan iyunih
2 dai potʌtʌdai:
2 eo, “Kwanan bar merar nati namaim kwanatitit boro donkey hi’utan ebatabat kwana’itin naatu donkey boubun auman sisibinamaim ebatabat. Hairi kwanarufamen kwanabow kwanan.
3 Dai isʌmaadutai gʌnaagidagi mʌsai maiuupanana vʌrai potʌʌda ansai aanʌ tʌgito dai ansai otoma ʌpamu ootosda iñagai ―tʌtʌdai ʌSuusi.
3 Orot ta nati’imaim nabibatiyi ana tur kwana’owen, ‘Regah ekokok naatu boro nihamiyen kwanabow kwanan.’ Baise ana tur kwana’owen boro niyafarih hinamatabir maiye.”
4 Poduucai ʌpʌdui saidʌ ʌpʌduuna ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiooquituldadamigadʌ dai poduucai ooja:
4 Iti sawar himamatar abisa God ana dinab orot eo kikirum ina i turobe.
5 Aagidavurai Jerusaleenʌrʌ oidacami dai potʌʌda:
5 “Jerusalem sabuw hai tur kwana’owen, a aiwob enan kwa’itin, taiyuwin yare donkey afe’en mara’at enan, ana donkey boubun tafanamaim mara’at enan.”
6 Amaasi ʌmamaatʌrdamigadʌ iji daidʌ idui isducatai aagidi ʌSuusi.
6 Basit Jesu ana bai’ufununayah eo baimanih na’at hin hisinaf.
7 Dai vuaa ʌasñiitu ʌʌmadu ʌmaradʌ dai ʌgai daama darai gʌnsosuaa dai daama daí ʌSuusi.
7 Donkey hibai hina hai faifuw tafah hibosairen hiyabar afa rabod rourih hi’afuw ef yan hiyabar.
8 Dai voiyʌrʌ ajioopaitadai mui oodami ismaacʌdʌ voiyʌrʌ ʌʌligaimi gʌnsosuaa dai aa guicuma uusi maamaradʌ dai voiyʌrʌ tuajaimi sai daama daivunʌna ʌSuusi.
8 Sabuw rou’ay gagamin na’in hai faifuw hibosairen hiyabar afa ai raurih hi’afuw hiyabar.
9 Dai ʌgai ismaacʌdʌ baitʌqui iimʌitadai dai ismaacʌdʌ gooquiʌrʌ iimʌitadai iiñaquimi daidʌ icaitimi:
9 Sabuw Jesu nanane hinan, naatu ufunane hinan fanah sib hiwow hio,
10 Aidʌsidʌ ʌSuusi vaa Jerusaleenʌrʌ vʌʌsi ʌoodami sisioli dai muidutai aipaco gʌntʌcacai daidʌ icaiti:
10 Jesu na Jerusalem rur, kawasa ra’at uruw giririf retenafut, sabuw hibatebat hio, “Iti orot yait?”
11 Vai aa aagidi daidʌ itʌtʌdai:
11 Rou’ay gagamin hiyafutih hio, “God ana dinab orot wabin Jesu, Galilee wanawananamaim tafaram Nazareth orot.”
12 Tai gooquirʌ vaa ʌSuusi ʌgʌʌ quiuupaigadʌ tuisicʌrʌ siaaco siaa duutudai Diuusi dai vuvaitu ʌjudidíu ismaacʌdʌ ami gagaagaraitadai dai ismaacʌdʌ gasaapʌdaitadai. Dai aipaco suuli memesagadʌ ʌgai ismaacʌdʌ cambiando ʌjudidíu quiuupaigadʌ tumiñsigadʌ dai aipaco suuli daraicarudʌ ismaacʌdʌ gagaagaraitadai tutuugu.
12 Naatu Jesu na Tafaror Bar run. Sabuw iyab nati hima hai sawar hitotobon rauw nunih hai urama’ama, hai gemogem bora’aten, kabay hisuwa hire, urama’ama afe’eh hima mamu imak hitotobon bow israuwen ufun hitit.
13 Daidʌ itʌtʌdai:
13 Naatu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim God eo hikikirum i iti na’atube eo, ‘Ayu au Tafaror Bar i yoyoban ana bar,’ baise kwa abisa kwasisinaf i kwabotabir bainowah hai watu matar.”
14 Tai ami ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judiuíu ʌʌmoco mainʌnʌaadami ʌʌmadu chuchuecogami miaadʌrʌ guuquiva siaaco daacatadai ʌSuusi tai ʌgai duduaadi.
14 Sabuw matah fim naatu ah umah kakafih hina Tafaror Bar hirun Jesu etei iyawasih.
15 Dai aidʌsi ʌbaitʌguucacamigadʌ papaali ʌʌmadu ʌmamaatʌtuldiadami Diuusi sʌʌlicamigadʌ nʌidi ʌistumaasi gʌʌducʌdʌ ismaacʌdʌ idui ʌSuusi dai aidʌsi caʌ isducatai iiñacai ʌaali ʌgʌʌ quiuupiʌrʌ daidʌ icaiti: “Aliʌ cʌʌ tuiga goraí Davi cajiudadʌ ismaacʌdʌ Diuusi maa ʌmo sʌʌlicami”, caiti ʌaali. Ʌbaitʌguucacamigadʌ papaali ʌʌmadu ʌmamaatʌtuldadami Diuusi sʌʌlicamigadʌ sʌʌlicʌdʌ baacoi ʌSuusi vui,
15 Firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu sawar gewasih sisinaf hi’itin yah so’ar. Kek auman Tafaror Bar wanawanan fanah sib Jesu hibora’ara’ah hio, “Orokaiwa David natun, ensairen.”
16 daidʌ itʌtʌdai ʌgai ʌSuusi:
16 Jesu hiu, “Iti kek teo kunonowar?” Jesu iyafutih eo, “Anonowar. Buk Atamaninamaim hikikirum kwaiyab kwa’itin, mi’itube hikirum?
17 Amaasi ʌSuusi anaasi viaa dai ii Jerusaleenaiñdʌrʌ Betaaniamu dai anaasi siaa.
17 Naatu nati’imaim ihamiyih hima i tit in Bethany bar merar imaim mar fo in.
18 Dai siaadiqui caʌpamu ajacoga imʌitadai ʌSuusi Jerusaleenamu dai biuugimu.
18 Mar auman Jesu au merar gagamin matabir inan, basit bayumih morob.
19 Dai tʌʌ ʌmo iigosi dʌʌdʌ voi ugidiana dai abaana cʌquiva dai maitʌʌ iigosi mosʌca aagadʌ. Daidʌ ʌSuusi itʌtʌdai ʌiigosi dʌʌdʌ:
19 Naatu ef rewanamaim ai fafou batabat itin, basit na ai an tit, baise men ro’on ta itin, raurinawat. Basit ai isan eo, “O i boro men iniw.” Mar ta’imonamo ai fenem.
20 Dai aidʌsi tʌʌ aatʌmʌ mamaatʌrdami gomaasi camaitʌʌ istumaasi gʌrtʌtʌgituagi dai tʌcacai ʌSuusi daidʌ itʌtʌdai:
20 Ana bai’ufununayah hi’itin hifofor men kafaita, naatu hio, “Ai fafou mi’itube’emih mar ta’imon fenem?”
21 Taidʌ ʌSuusi gʌraa noragi dai povʌrtʌtʌdai:
21 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen. Men erekasiy auman kwanasinafumih, baise kwanitumatum. Karam abis iti boun ai fafou isan asisinaf boro kwanasinaf namatar. Baise men iti akisin. Karam oyaw isan kwanao, kumisir kwen riy yan kubat boro namatar.
22 Dai vʌʌsi istumaasi taanʌi aapimʌ Diuusi mamadaitai issʌʌlicʌdʌ vaavoitudada aapimʌ Diuusi gʌnmaaquimu ―gʌrtʌtʌdai ʌSuusi.
22 Initumatum abisa isan kuyoyoban boro inab.”
23 Amaasi ʌSuusi vaa ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu dai ami gamamaatʌtulditadai Diuusi ñiooquidʌ tai miaadʌrʌ guuquiva ʌbaitʌguucacamigadʌ papaali daidʌ ʌtʌtʌaanʌdami judidíu dai tʌcacai daidʌ itʌtʌdai:
23 Jesu matabir maiye Tafaror Baremaim run bat bi’obaibiyih. Basit Firis ukwarih naatu Jew hai orot ukwarih hina Jesu biyan hitit hibatiy hio, “O yait fair it iti sawar kusisinaf, naatu yait ibasit ina kubowabow?”
24 Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
24 Jesu iyafutih eo, “Ayu auman au baibat ta’imon kwa anibatiyi kwanao ananowar, imaibo ayu boro anao kwananowar, ayu fair menamaim abai abowabow.
25 ¿Toorʌ ootoi ʌVuaana sai vapaconana oodami Diuusi oodami sio? Aago vʌrai iñnoragida ―tʌtʌdai ʌSuusi.
25 John ana fair menane bai sabuw bapataito itih Godane bai, ai orot maiyow biyahine bai?” Hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Mi’itube tanao? Godane tanao’o i boro nao bo aisim John men kwaitumitum.
26 Dai ispotʌʌda aatʌmʌ sai oodami ootoi, gʌrvui baacoimu gooodami. Goovai sʌʌlicʌdʌ vaavoitudai siʌVuaana ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌ cascʌdʌ ―caiti.
26 Baise it orot biyanane fair bain tanao, sabuw isah tabirubir anayabin sabuw etei tebitumatum John i God ana dinab orot ta.”
27 Dai amaasi itʌtʌdai ʌgai ʌSuusi:
27 Imih sabuw Jesu isan hiya’afut hio, “Aki men aso’ob.” Naatu Jesu iuwih eo, “Ayu auman boro men anao kwananowar, baibasit menane abai iti sawar asisinaf.
28 Daidʌ ʌSuusi itʌtʌdai:
28 “Kwa mi’itube kwanotanot? Ana veya ta orot natunatun bairi hima’am basit orot natun ain isan eo, ‘Aro ayu akokok boun inan grape ana masaw inabow.’
29 Taidʌ ʌmaradʌ aa noragi daidʌ itʌtʌdai: “Aanʌ maiimia iñʌlidi”, astʌtʌdai. Dai gooquiʌrioma gia caʌma duucai gʌtʌgito ʌgai dai mʌʌca aata duñimu.
29 “Naatu kek tamah iya’afut eo, ‘Ayu men akokok.’ Baise ma kafai ana not botabir re in masaw bow.
30 Taidʌ ʌoogadʌ ii dai mʌʌ aagidi ʌgʌmai gʌmara dai potʌtʌdai ʌʌpʌ. Tai ʌgai itʌtʌdai: “Ʌjʌʌ”, astʌtʌdai. Dai maiii.
30 “Naatu orot na maiye natun uf isan tit tur i ta’imonaban eo, naatu kek rufut eo, ‘Basit, Regah boro anan.’ Baise kwahir bar ma men in masaw bowamih.
31 ¿Maacʌdʌ vʌgoocatai idui istumaasi tʌgitocatadai ʌoogadʌ? ―tʌtʌdai ʌSuusi.
31 Naatu kek menatan i tamah fanan bai?”
32 ɅVuaana ismaacʌdʌ vapaconaitadai ʌoodami gʌnmamaatʌtuldi isducatai gʌaagai isoidacagi mʌtai aapimʌ maiʌma duucai gʌntʌtʌgito maivaavoitudacai tomasi nʌidi aapimʌ isʌgaa oodami sʌʌlicʌdʌ vaavoitu. Poduucai aapimʌ maidadagitoi isDiuusi gʌnsoicʌidagi iscʌʌga gʌntʌgitocagi aapimʌ.
32 Anayabin John Baptist na ef gewasin bai’ufnunin isan bi’obaiyi, kwa men kwaitumitumimih, baise kabay o’onayah, naatu sagasagadiy hitumitum, sawar i kwa’itin, baise men kafa’imo a not uf kwabotabir kwaitumitumimih.”
33 Caʌcavurai aapimʌ idi cuento: Ʌmo oodami ismaacʌdʌ viaacatadai dʌvʌʌrai ʌi uuvasi dai sicoli curarai daidʌ idui siaaco vuusiadagi uuvasi varagadʌ daidʌ idui ʌʌpʌ ʌmo vaaqui tʌcavacami dai abiaadʌrʌ nuucadaca agai vʌʌsi gʌʌʌsi.
33 Jesu eo maiye, “Oroubon tabo kwananowar. Orot me matuwan ana veya ta masaw bo grape tanum, fur ear ituwafut naatu Wine bunubunuw ana hub bai naatu ana masaw sabuw bowayah uwih hima’uh hima i tafaram afa bai nanawanamih in.
34 Dai aʌcai yoovaragai ootoi ʌgai chiʌʌqui gʌpipiooñiga sai mʌʌ taanʌna ʌoodami ʌyoovi siʌʌqui aʌcatadai.
34 Naatu grape hiyamur bairuhin ana veya kakabom, basit orot ana akir wairafih iyafarih hina bowayah biyah ibo au nowahine ai ro’oh bairut isan.
35 Taidʌ ʌoodami vui ʌpipiooñigadʌ dai saasarai tuucugadʌ ʌmoco, dai ʌmai muaa, dai ʌmai maicacarai.
35 “Baise bowayah himisir orot ana akir wairafih hibow, ta hibai hirab, ta hi’asabun morob, naatu ta kabayamaim hirab.
36 Taidʌ ʌaamudʌ vaamioma muiyoma ootoi situcamidʌrʌ taidʌ ʌoodami poduucai idui ʌgaicʌdʌ ʌʌpʌ.
36 Orot ana akir wairafih afa’abo iyafarih hina, moumurihika men marasika biyafarih na’atube’emih, baise bowayah himisir akir wairafih hibow, wan hinan isah hisisinaf na’atube hisinaf hibow hirouw.
37 Dai mʌʌ gooquiʌrʌ ootoi ʌgai gʌmara dai povʌ ʌliditadai: “Goovai gia siaa duutudan taada ʌgai”, asʌʌlidi.
37 Uftoro’ot i natun iyun na bowayah isah, not eo, ‘Sabuw boro natu hinakakafiy.’
38 Amaasi tʌʌgacai ʌoodami ʌmaradʌ aipaco gʌnaagidi daidʌ icaiti: “Gooviava ʌrʌgai ismaacʌdʌ ajiagai vʌʌsi vustuidadʌ ʌoogadʌ gʌaagai tʌsmuaagi dai poduucai aatʌmʌ ʌrtutuidacamicamu”, ascaiti ʌoodami.
38 “Baise bowayah orot natun nan hi’itin hio, ‘Iti orot masaw matuwan natun enan kwanatabai tarab emorob, saise iti sawar etei boro it ata sawaramih tanabow.’
39 Dai bʌi dai dʌjoi ugidiana vuusaitu dai muaa ―tʌtʌdai ʌSuusi.
39 Hina kek hibai fur ufunane hirouw re hitit hibai hi’asabun morob.”
40 Amaasi ʌSuusi tʌcacai ʌoodami daidʌ itʌtʌdai:
40 Naatu Jesu ibatiyih eo, “Masaw matuwan namatabir nanan iti sabuw bowayah isah boro mi’itube nasinaf?”
41 Tai ʌgai itʌtʌdai:
41 Hiya’afut hio, “Nati orot bowayah etei boro narauw hinamorob, naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif, saise ai ro’oh hinabiyamur bowayah boro hinirut ibo au nowan hinitin.”
42 Amaasi ʌSuusi itʌtʌdai:
42 Imaibo Jesu iuwih eo, “Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwa’itin.
43 Cascʌdʌ aanʌ angʌnaagidi sai Diuusi camaitʌnsoiña agai mʌsai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana. Aapimʌ vuidʌrʌ vʌʌtʌ ʌgai cascʌdʌ. Baiyoma soiña agai ʌgai sai cʌʌga gʌntʌtʌgitocana ʌoodami ismaacʌdʌ ʌʌgiadagi.
43 “Isan imih a tur ao’owen. Mar ana aiwob kwa biyamaim tema’am boro nabosairen sabuw iyab ub gewasih hitanum teyey boro i nitih.
44 Dai sioorʌ giñvui vʌʌtʌcagi soimaa taatamu dai aanʌ vui caatʌcamu ʌgai aidʌ gia iimimu ʌgai ʌDiaavora ʌʌmadu ―tʌtʌdai ʌSuusi.
44 “Orot yait iti agim afe’en nare narabirab i boro natarsisib, baise agim nare orot babin narabirab boro mutufor nifofob.”
45 Aidʌsi ʌbaitʌguucacamigadʌ ʌpapaali ʌʌmadu ʌfariseo cai ʌcuento ismaacʌdʌ aa ʌSuusi, dai gʌntʌgito cai siʌgai aagada mʌʌlidi ʌSuusi ʌcuentocʌdʌ.
45 Firis hai ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah Jesu ana oroubon eo hinowar hitatam.
46 Dai cascʌdʌ bʌiya ʌliditadai ʌgai ʌSuusi dʌmos ʌʌbʌiditadai ʌgai ʌoodami. Ʌoodami povʌnʌliditadai siʌSuusi ʌrDiuusi ñiooquituldadamigadʌ.
46 Imih bain fatuminamih himisir, baise sabuw rou’ay hina hima’ama isah hibir. Anayabin sabuw etei Jesu hi’i’itin i God ana dinab orot ta.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 21, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.