Lucas 6
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Ʌmo imidagai ibʌstaragai tasʌrʌ ʌʌsicami saagida imʌitadai ʌSuusi vaidʌ ʌmamaatʌrdamigadʌ vaiñcumaimi tʌligi muuradʌ dai gʌnnoonovicʌdʌ cʌlivaimi dai cuumimi.
1 Baiyarir ana veya ta Jesu sanabey wanawanah remor inan, ana bai’ufununayah sanabey hirut kanabih hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Tai ʌmaadutai ʌfariseo itʌtʌdai:
2 Ofafar bai’obaiyenayah afa hi’itih basit hibatiyih. Kwa aisim Baiyarir ana veya ata ofafar kwa’astu’ub iti na’atube kwasisinaf?
3 Taidʌ ʌSuusi aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
3 Jesu iyafutih eo, “David ana sabuw bairi bayumih himorob, abisa sisinaf Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwaitin?
4 Vaa ʌgai ʌquiiyʌrʌ siaaco siaa duutudaiña ʌjudidíu Diuusi dai vui ʌpaana daasdaradʌ Diuusi dai uu ʌgai dai oi gʌaaduñi ismaacʌdʌ ʌʌmadu daraajatadai. Daidʌ ʌpaana mosʌʌgi papaali viaacatadai oigaragai iscuaadagi ʌʌgi poduucai viituli Moseesacaru cascʌdʌ, tai vʌʌscʌrʌ vui ʌDavicaru dai uu.
4 David God Ana Bar wanawanan run Regah isan rafiy hisibor inu’in bai eaan, naatu turin ana sabuw itih hi’aa. Nati i ata ofafar eastu’ub. Anayabin firis akisihimo nati rafiy sibor hinab hina’aan men yait ta.
5 Dai potʌtʌdai ʌʌpʌ:
5 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim iti na’atube eo, “Orot Natun i Baiyarir ana ukwarin.”
6 Ʌʌpʌ ʌmo ibʌstaragai tasʌrʌ judidíu quiuupaigadʌrʌ vaa ʌSuusi dai gʌaagacai mamaatʌtuldi ʌoodami Diuusi ñiooquidʌ. Tai ami vaa ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ gaquisapicatadai novidʌ sʌʌlisia padʌrʌ.
6 Baiyarir ana veya ta Jesu na Kou’ay Bar wanawanan run sabuw bai’obaiyih isan. Naatu nati sabuw wanawanahimaim i orot ta uman asukwafune murubin auman na ma’am.
7 Vaidʌ ʌmamaatʌtuldiadami Diuusi sʌʌlicamigadʌ ʌʌmadu ʌfariseo soobidacatadai ʌSuusi sabai duaaidana ibʌstaragai tasʌrʌ dai poduucai viaacagi istucʌdʌ gʌpiʌrʌ vuaajagi ʌgai ʌSuusi.
7 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee Jesu himtitiy Baiyarir ana veya orot ta tabiyawas na’at hita’itin, saise hai fair imaim hitab hitagam hita’umih.
8 Dʌmos ʌSuusi maatʌcatadai ismaasi gʌntʌtʌgitoitadai ʌgai daidʌ itʌtʌdai ʌcʌʌli ismaacʌdʌ gaquisapicatadai novidʌ:
8 Baise sabuw abisa hinotanot i Jesu so’ob, imih orot isan eo, “Kumisir kutit iti sabuw nahimaim kubat.” Basit orot ma’am misir bat.
9 Amaasi ʌSuusi potʌtʌdai ʌgaa:
9 Imaibo Jesu sabuw isah eo, “Ayu kwa abibatiy, ata ofafaramaim Baiyarir ana veya abistan i ebibasit boro tanasinaf? Orot babin tanibais gewasin tanasinaf o kakafin tanasinaf? Orot babin ana ma gewas isan taniyawas o ana yawas tanagurus?”
10 Amaasi ʌSuusi nʌnʌidi vʌʌscatai ismaacʌdʌ ami daraajatadai dai potʌtʌdai ʌgai ʌcʌʌli:
10 Jesu tatabir sabuw nutitiyih in sawar basit orot isan eo, “Uma kubora’ah.” Naatu orot uman bora’ah, marta’imon orot uman igewasin.
11 Taidʌ ʌgaa sʌʌlicʌdʌ baacoi dai aipaco gʌntʌcacaimi astumaasi istutuidi isiduuñiagi ʌSuusi vui.
11 Etei hima’am yah so’ar higagamat taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot Jesu isan boro mi’itube tanasinaf?”
12 Amaasi ii ʌSuusi ʌmo giidiamu dai daañia agai Diuusi sai soiñana dai ʌmo tucagi anaasi siaa daanʌitai Diuusi.
12 Nati ana veya’amaim Jesu yoyobanamih yen in oyaw wanamaim tit, naatu imaim ma God isan yoyoban in marto. Jesus arar yanamaim eyoyoyoban|alt="Jesus praying in wilderness" src="cn01698B.tif" size="col" loc="Luk 6.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="6.12"
13 Dai aidʌsi camaasi ʌgai vaí gʌmamaatʌrdamiga dai ʌcovai vuvaitu baivustaama dan gooca ʌgai saagidaiñdʌrʌ saidʌ ʌrojootosadʌcana.
13 Mar auman basit, ana bai’ufununayah etei eaf ayuwih hiru’ay, naatu wanawanahimaim orot etei 12 rubinih, wabih tur abarayan iwaben.
14 Dai potʌʌtʌgidu ʌgai: Ʌmoco ʌrSimuñi taidʌ ʌSuusi Piiduru tʌʌtʌi ʌʌpʌ, dai Aandʌrʌsi ʌʌpʌ Simuñi suculidʌ, dai Jacovo, dai Vuaana, dai Piili, dai Bartolomé,
14 Naatu iti i tur abarayah wabih, Simon (wabin ta Peter, Jesu uf biwab) naatu Peter tain Andrew, James, John, Philip naatu Bartholomew,
15 dai Mataivo, dai Tomás, dai Jacovo Alfeo maradʌ, dai Simuñi ʌgai ʌrʌmoco zelolote saagidaiñdʌrʌ,
15 Matthew, Thomas naatu Alpheus natun James naatu Simon (Zerot teo),
16 daidʌ Uudasi Jacovo suculidʌ, daidʌ Uudasi Iscaliote ismaacʌdʌ gooquiʌrioma gatʌʌgi ʌSuusi.
16 James natun Judas, naatu Judas Iscariot, (Jesu baban eo momorob).
17 Daidʌ ʌSuusi tʌvai giidiaiñdʌrʌ vʌʌscatai ʌgai ʌʌmadu. Dai ʌmapʌcʌrʌ siaaco tʌpaalica cʌquiva ʌSuusi mui gʌmamaatʌrdamiga ʌʌmadu dai oidacatadai ʌʌpʌ mui oodami vʌʌsi Judeea dʌvʌʌriaiñdʌrʌ dai Jerusaleenaiñdʌrʌ dai coostaiñdʌrʌ siaaco Tiiro tʌʌgidu dai Sidóni ʌʌpʌ. Vʌʌsi idi ami dada caʌca ʌliditai Diuusi ñiooquidʌ dai duduaadia ʌliditai ʌʌpʌ cascʌdʌ dada ʌgai.
17 Jesu ana tur abarayah bairi oyawane himatabir hire hina hititit ana maramaim, ana bai’ufununayah etei hiru’ay butun ana yabarinamaim bairi hibat, naatu sabuw maumurih na’in Judea wanawanan, Jerusalem wanawanan hiru’ay, naatu torane bar merar rou’ab, Taiya, Sidon auman sabuw etei hiru’ay.
18 Dai ismaacʌdʌ soimaa taatacana viaacatai Diaavora tʌtʌaañicarudʌ vʌʌsi duduaadi ʌSuusi.
18 Hiruru’ay anayabin i tur nowar isan naatu hai sawow yumatah ta ta hibow hima’am baiyawasih isan hina. Naatu sabuw afa demon kakafih hibiwawa’anih auman hinan etei iyawasih.
19 Vʌʌsi ʌoodami taata ʌliditadai ʌSuusi. Ʌgai duduaaidiña ʌcoococoidadʌ gʌguvucadacʌdʌ cascʌdʌ.
19 Sabuw etei i hikokok Jesu hitabutubun, anayabin hibubutubun ana veya, ana fair titit i etei biyawasih.
20 Amaasi ʌSuusi vui nʌnʌava gʌmamaatʌrdamiga daidʌ itʌtʌdai:
20 Jesu ana bai’ufununayah nutitiyih in sawar basit eo,
21 Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi aapimʌ ismaacʌdʌ biuugicoñi sivi gooquiʌrʌ tatasconʌca agai aapimʌ cascʌdʌ.
21 Kwa iyab boun bayumih kwabi’akir
22 Diuusi cʌʌgacʌrʌ gʌnnʌidi aapimʌ ismaacʌdʌ gʌncʌʌdai oodami dai siʌʌscadʌ maitʌnñiooquiadagi, daidʌ gʌnñiooquiadagi, dai tomali maicaʌca ʌliadagi gʌntʌʌtʌaraga vʌʌsi goovai povʌduuñimu giñoidatucuitai aapimʌ.
22 Sabuw hinifa’ifa’i, hinakwahiri, tur kakafih hina’uwi naatu kakafi hinarouw hinao ana maramaim kwaniyasisir, anayabin Orot Natun kwabi’ufunun!
23 Vʌʌscʌrʌ sʌʌlicʌdʌavʌr baigʌnʌliada amaasi. Poduucai idui ʌʌqui aaduñdʌcardu gooodami maicʌʌ tuutiacʌdʌ Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌcʌdʌ. Mʌʌ tʌvaagiʌrʌ gʌnmaaquimu Diuusi mui naana maasi cʌcʌʌgaducami.
23 Imih sawar iti na’atube hinamamatar ana veya kwanakawasa naatu kwaniyasisir kwanaben. Anayabin a baiyan gagamin na’in maramaim inu’in. Abisa tisisinaf anayabin hai a’agir dinab oro’orot isah sawar iti na’atube hisinaf.
24 Dʌmos siʌʌ soimaa taatamu ʌriricu gooquiʌrʌ, sivi gia viaa ʌgai istucʌdʌ baigʌnʌliadagi.
24 Baise kwa iyab boun sawar wairafi kwama’am
25 Siʌʌ soimaa taatamu ʌgai ismaacʌdʌ tatasconʌ sivi, gooquiʌrʌ biuugicoñicamu ʌgai. Siʌʌ soimaa taatamu ʌgai ismaacʌdʌ sivi asʌi, gooquiʌrʌ suaanʌdamu ʌgai soiʌliaragaicʌdʌ.
25 Kwa iyab boun bay kwa’aa ya higadid kwama’am
26 Siʌʌ soimaa taatamu ʌgai siʌʌscadʌ vʌʌscatai cʌʌga ñioocadagi ʌgai vui, poduucai idui ʌʌqui aaduñdʌcardu ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ poduucai yaatagʌi saidʌ ʌrDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ.
26 Kwa iyab sabuw wab tebobora’ara’ah boro yababan gagamin maiyow kwanab! Anayabin hai a’agir dinab baifufuwenayah isah na’atube hisinaf.
27 Dʌmos aapimʌ mʌsmaacʌdʌ giñcaʌ aapimʌ angʌnaagidi: Oigʌadavurai gʌnsasaayu, dai cʌʌgavʌr ivuiidiada ismaacʌdʌ gʌncʌʌdai.
27 Kwa iyab iti tur kwanonowar a tur ao’owen a kamabiy sabuw kwaniyabuwih, sabuw iyab tibifa’ifa’i isah gewasin kwanasinaf.
28 Cʌʌgavʌr ñioocada ʌgai vui ismaacʌdʌ maicʌʌga ñioocai aapimʌ gʌnvui. Isʌmaadutai gʌnñiooquiadagi daanʌdavurai Diuusi ʌgai vʌʌtarʌ.
28 Sabuw iyab hinao’orarafi, God kwanifefeyan baigegewasin nitih, naatu sabuw iyab isa kakafin hinasisinaf isah kwanayoyoban.
29 Isʌmaadutai gʌngʌʌgʌviagi ʌmapiadʌrʌ gʌnvuivasa vʌrai ajadʌrʌ vui daasa ʌʌpʌ. Dai isʌmaadutai bʌiyagi gʌsuaa dagitoñi vai bʌʌcaiña gʌvaasaraga ʌʌpʌ.
29 Orot yait rebareb nabifafar na’at, raunane’ebo inabotabir nifafar. Naatu orot ta a biyabaibiyon tafan nikiya’ub nabaib na’at, baban auman inau nikiya’ub nab.
30 Dai sioorʌ gʌtaanʌdagi ʌmo istumaasi pai oidiada. Isʌmaadutai bʌiyagi istumaasi ʌrgʌtuidaga maititaanʌda.
30 Orot babin ta sawar isan nabifefeyani initih, naatu orot babin ta sawar o nowa ebaib, kwihamiy ebai, men bainamih inao maiye.
31 Ivuiidiadavurai aa mʌstumaasi aapimʌ ipʌliadagi isgʌnvuiidiada ʌgai ʌʌpʌ.
31 A kok mi’itube sabuw isa tisisinaf na’atube, ibo isah na’atube inasinaf.
32 Mʌsaapimʌ oigʌadagi mosʌcaasi ismaacʌdʌ gʌnoigʌdai aapimʌ, ¿tumaasi ʌrcʌʌgai poduucai? Asta ʌgai ismaacʌdʌ maicʌʌga tuutuiga ʌʌpʌ poduucai ivueeyi.
32 Sabuw o tibiyabuw akisih isah inabiyabow na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw kakafih turahinah tibiyabuwih akisih boro hiniyabuwih!
33 Mʌsiʌʌpʌ cʌʌga ivuiidiadagi mosʌcaa ʌgai ismaacʌdʌ cʌʌga gʌnvuiididi aapimʌ, ¿tumaa cʌʌga ivueeyi aapimʌ poduucai? Maicʌʌga tuutiacʌdʌ ʌʌpʌ poduucai ivueeyi.
33 Naatu sabuw o isa gewasin tesisinafuwat isah gewasin inasisinaf na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih na’atube tisisinaf.
34 Dai mʌstaañiupiadagi mosʌcaa ʌgai ismaacʌdʌ gʌnaa noragidadan tadacagi, ¿tumaasi cʌʌga ivueeyi aapimʌ poduucai? Maicʌʌga tuutiacʌdʌ ʌʌpʌ taañiupidi ʌgaa maicʌʌga tuutiacʌdʌ dai nʌnʌracana isaa noragidagi.
34 Sabuw iyab kubitih o iso’ob i boro wan hinay maiye hinabit na’at, aisim boro baigewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih i hiso’ob turahinah tibitih ana fofonin boro wan hinab maiye!
35 Dʌmos aapimʌ gʌaagai isoigʌadagi gʌnsasaayu dai cʌʌga ivuiidiadagi dai taañiupiadagi dai maitʌgitocagi mʌsaa gʌnnoragidagi. Poduucai Diuusi naana maasi gʌnmaaquimu dai poduucai aapimʌ maamaradʌ Diuusi ismaacʌdʌ ʌrʌvaamioma baitʌcʌaacami gʌnducamicamu. Diuusi cʌʌtuiga maicʌʌga ivuaadami vui dai ismaacʌdʌ maiDiuusiatʌnamʌquidana caitiña.
35 En! Baise akamabiy sabuw kwaniyabuwih, a gewasin kwanitih. Kwanitin men wan isan kwananot. Saise a baiyan gagamin na’in boro kwanab, naatu God auyomtoro’ot natunatunamih boro kwanamatar. Anayabin sabuw iyab aurih merarayow en, sabuw kakafih God nati sabuw isah i ebigewasin.
36 Oigʌldiadavurai aapimʌ aa poduucai isduucai Diuusi gʌnooga oigʌldi ʌmaicʌʌga tuutiacʌdʌ.
36 Tamat ekakabeber na’atube kwanakabeber.
37 Maitavʌr pocaitiada: “Dañi tʌʌ soimaasi idui ʌgai”, mʌsimaipovʌntʌtʌadamu aapimʌ ʌʌpʌ. Maitavʌr pocaitiada siʌrgʌpiʌr caatʌcami ʌgai mʌsimaipovʌntʌtʌadamu aapimʌ ʌʌpʌ. Oigʌldiadavurai aa mʌsaapimʌ gʌnoigʌldiadamu ʌʌpʌ.
37 Taituwa inibatiyih, God boro obo nibatiyi, naatu taituwa ubar initih God boro obo ubar nit, taituwa hai kakafin inanotawiy, God boro a kakafin nanotawiy.
38 Oidiadavurai aapimʌ aa mʌsiaapimʌ gʌnoidiadamu gʌnbaimocorʌrʌ ʌmo ʌpavidacarui cʌʌgaducamiʌrʌ cʌʌ suudacami gigigidicami, dai cʌʌ gʌisatudicami dai vʌʌtʌncʌacami. Ʌpavidacaruicʌdʌ ismaacʌdʌcʌdʌ gamaacai aapimʌ istumaasi ʌgai vaacʌdʌ gʌnmaaquimu ʌgai ʌʌpʌ ―astʌtʌdai ʌSuusi.
38 Uma natasasar taituw isah, God boro uman natasasar o isa. Tur anababatun o boro inab uma awan nakasuwai. Turobe baibais boro uma yan nasuwa nare inab nayen uma awan nakaratan. Sabuw inabitih ana fofonin God boro na’atube fofon ta’imon nit.”
39 Dai ʌSuusi aduucai gamamaatʌtuldi:
39 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Orot matan fim men karam boro fim turan nanawiy hairi hinan, anayabin nanawiy hairi hinanan na’at boro hairi’ika hinan hub hinare.
40 ʌmo mamaatʌrdami maivaamioma maatʌ isʌmamaatʌtuldiadamigadʌ, dai siʌʌscadʌ cacʌʌga maatia ʌgai ʌpan ʌʌsi maatʌcamu gʌmamaatʌtuldiadamiga.
40 Kirum kek men yait ta boro ana bai’obaiyenayan nanatabirimih, baise na kirum nan yomanin na’a’asa’ub ana veya, i boro ana bai’obaiyenayan na’atube namatar.
41 ¿Tuipʌsi gʌtʌgito nʌidi aapi issoimaasi ivueeyi gʌaduñi dai maitʌtʌgito nʌidi isaapi vaamioma soimaasi ivueeyi?
41 Aisim tai matan momor i’itin ku’u? Baise o mata ai bahun yi ebatabat men kutatatam.
42 Ducatai maisiaa ʌʌrai aapi ispotʌtʌadagi gʌaduñi: “Dañi aliʌ soimaasi ivueeyi aapi”. Dai maitʌtʌgito nʌidi isvaamioma soimaasi ivueeyi aapi. Aapi ʌrʌmoco ismaacʌdʌ aagai ʌmo istumaasi daidʌ ivueeyi ʌma maasi. Ʌʌpʌga gʌaagai iscamaisoimaasi ivuaada aapi dai gooquiʌrʌ aagidagi gʌnaduñi sai camaisoimaasi ivuaadana.
42 O mata ai bahun yi batabat men itatam, naatu tai isan i’o Aro, nekuna mata momor abosair, a naniyan mi’itube ibai kuo? Wanawanan rerekabih! Matoro’ot o mata ai bahun ina’uy, imaibo boro inanuw gewas tai matan momor ina’itin inabosair.
43 Maioidaga uusi cʌcʌʌgaducami issoimaasi iibiatadagi dai ʌmo uusi maicʌʌgaducami maitistutuidi iscʌʌgaducagi iibiadʌ.
43 Ai gewasin nabiw ro’on boro men kakafin nayai, na’atube ai wanawanan kour nabiw ro’on boro men gewasin nayai.
44 Vʌʌsi uusi gʌmaatʌ iibiadʌrʌ. Maitavʌyoovai iigosi tomali uuvasi uupariaiñdʌrʌ.
44 Ai etei’imak boro ro’ohimaim ina’itah, fafou ro’on boro men agor afe’en inima’ub, na’atube waris boro men digumar afe’en inawasarir hinare.
45 Ʌmo cʌʌli maisoimaasi ivuaadami maisoimaasi ñioocaiña, ibʌadʌrʌ daja gocʌʌ tʌgitoidagai cascʌdʌ. Dai ʌcʌʌli maicʌʌga ivuaadami goʌʌgi soimaasi ñioocaiña, ibʌadʌrʌ daja gosoimaasi tʌgitoidagai cascʌdʌ istumaasi aagai ʌgai gʌtʌñicʌdʌ vʌʌsi ibʌadʌaiñdʌrʌ vusacʌi.
45 Orot gewasin totobuyoy gewasin dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Orot kakafin totobuyoy kakafih dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Anayabin orot awanamaim abisa kakafin ititit, dogoron wanawanan i kakafin awan karatan inu’in.
46 ¿Tuimʌsi pocaitiña ansai aanʌ ʌrgʌnaamu dai vʌʌscʌrʌ maitiñʌʌgidiña?
46 Aisim ayu isau kwa’o, ‘Regah, Regah,’ baise abisa au’uwi i men na’atube kwasisinaf?
47 Gʌnaagidamu aanʌ sioorʌ ʌpan ducami ʌgai ismaacʌdʌ giñʌʌgiditai caʌ daidʌ ivueeyi istumaasi aagidi aanʌ.
47 Orot yait na ayu au tur nowar ebobosiyasiyar, ana itinin i iti ani’obaiyi kwana’itin.
48 Ʌgai ʌpan ducami ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ idui ʌmo vaaqui dʌmos ʌʌpʌga cʌʌga tuucavi cooco ʌgai dai cʌʌgaducami daí simiento dai aidʌsi gʌpi daivusai suudagi vʌʌscʌrʌ maioiñitu aliʌ cʌʌgaducatadai simientogadʌ cascʌdʌ.
48 Orot ana bar wowabinamih hub kair re kabay afe’en tutut rouw, bar wowab. Harew tit yen bar bufut rab, baise bar men iyuwiyuw, anayabin bar wowab gewas.
49 Dai ismaacʌdʌ giñcaʌ dai maitivueeyi istumaasi tʌaanʌi aanʌ ʌgai ʌpan ducami ʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ idui ʌmo vaaqui mosdʌvʌʌrapi maidarasacai ojoodai uta tai gooquiʌrʌ gʌpi daivusai suudagi dai daitu taidʌ ʌvaaqui camaicʌʌgaducami vii ―astʌtʌdai ʌSuusi ʌoodami.
49 Baise o yait ayu au tur inowar men kubobosiyasiyar, i orot ana bar wabat en wowowab na’atube, bar tutut en wowab batabat, harew tit yen bar rabirab ana veya mar ta’imonamo ufar re, naatu nati bar re’er i mutufor tarogowan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.