Atos 2
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Aidʌsi aayi ʌgʌʌ siaa duudagai Pentecostési tʌʌgiducʌdʌ mosʌmapʌcʌrʌ daraajatadai ʌvaavoitudadami vʌʌscatai ʌmapai.
1 Pentecost ana veya na tit, etei’imak hiru’ay efan ta’imonamaim hima.
2 Tai todian duucai gʌʌ caidatu tʌvaagiaiñdʌrʌ ʌpan caiti siʌʌscadʌ cavami ʌvʌʌrdagi dai vʌʌsiaʌcatai gigiduli ami quiiyʌrʌ siaaco daraajatadai ʌgai.
2 Naniyan meyemeye yaurabad nidun wowogabe marane rena bar hima’am imaim run awan karatan.
3 Amaasi gʌmaasitu ʌmo istumaasi taí maascami dai aipaco daama daraiva ismaacʌdʌ ami daraajatadai.
3 Naatu abisa hi’i’itin i wairaf orot menan na’atube tamunimun na ta’ita’imon tafahimaim mara’ara’at.
4 Tai divia Diuusi Ibʌadʌ dai vʌʌscatai ʌvaavoitudadami ʌʌmadu daaca agai tai ʌgai gʌnaagacai ñiñio ʌma maa ñiooqui. Vʌʌscatai ñiñio ʌʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ maimaatʌcatadai ismaacʌdʌ maa Diuusi Ibʌadʌ.
4 Etei’imak Anun Kakafiyin iwanih menah botabir tur tata’amaim hio, Anun Kakafiyin fair bitih na’atube.
5 Aidʌ Jerusaleenʌrʌ oidacatadai judidíu vʌʌsi aipadʌrʌ dai maiʌmo ñiooqui ñioocaitadai dai aliʌ siaa duutudai Diuusi.
5 Nati ana veya, Jew sabuw God ana bowayah orot gagamih etei tafaram tata’ane hiru’ay Jerusalemamaim hima’am.
6 Aidʌsi caʌ ʌgai isgʌʌ caidatu gʌnʌmpagi ami siaaco daraajatadai ʌvaavoitudadami dai maitʌʌ isducatai gʌntʌtʌʌgituagi caʌcatai isʌʌmadutai ñioocai ñiooquidʌcʌdʌ.
6 Iti nidun hinonowar ana maramaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay hima’am, hai kasiy ra’at naatu hifofofor men kafaita, anayabin etei hai turamaim hio hinowar.
7 Dai vʌʌscatai vupuiirutuan tada dai aipaco gʌnaagidi:
7 Kasiy gagamin maiyow isah matar naatu taiyuwih hibabatiyih. “Iti sabuw tur teo etei i Galilee oro’orot?
8 ¿Dai ducatai aatʌmʌ ʌʌmadutai caʌ ʌʌgi gʌrñiooqui?
8 Naatu mi’itube’emih it ata turamaim hio tanonowar?
9 Tami daraaja oodami Partiaiñdʌrʌ, dai Meediaiñdʌrʌ, dai Elamaiñdʌrʌ, dai Mesapotaamiaiñdʌrʌ, dai Judeeaiñdʌrʌ, dai Capadusiaiñdʌrʌ, dai Poontoaiñdʌrʌ, dai Aasiaiñdʌrʌ,
9 It i tafaram ta ta’ika tana, Partia, Media, Ilam naatu afa i Mesopotamia’ane hina, Judea, Kapadosia, Pontus naatu Asia,
10 dai Filijiaiñdʌrʌ, dai Panfiiliaiñdʌrʌ, dai Ejiipituaiñdʌrʌ, dai ʌʌmapʌcʌrʌaiñdʌrʌ Apilica vaasoñiomaiñdʌrʌ Sireñi. Tami daraaja ʌʌmoco Romaiñdʌrʌ ʌʌpʌ dai ʌʌmoco ʌrjudidíu vaavoitudaitai vaavoidaragadʌ ʌjudidíu dai aa gia ʌrjudidíu dʌʌdʌdʌ cascʌdʌ ʌrjudidíu goovai.
10 Firigia, Pamfilia, Egypt naatu Libia wanawanan turin Sairini na’atune auman hina tema’ama. Naatu Romene nanawan auman hina Jerusalem tema’am. Nati i Jew sabuw naatu sabuw afa hai baitumatum hibotabir hina Jew sabuw himamatar auman.
11 Tami daraaja ʌʌpʌ oodami Cʌrʌtʌaiñdʌrʌ, dai Araaviaiñdʌrʌ dai vʌʌscatai aatʌmʌ caʌ isgʌrñiooquicʌdʌ aagai gocʌcʌʌli istumaasi gʌgʌrducami istumaasi ʌʌgi Diuusi ivueeyi ―ascaiti ʌjudidíu ismaacʌdʌ ami dada.
11 It afa i Kurit naatu Arab sabuw. Baise God sawar gewasih maiyow sisinaf isan ata turamaim hio tanonowar!”
12 Dai vupuiirutuan tada dai aipaco gʌntʌcacai daidʌ icaiti:
12 Sabuw hifofofor naatu hai kasiy ra’at taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti sawar anayabin i abisa?” Peter sabuw rou’ay gagamin isah ebibinan|alt="Peter speaking to crowd" src="CN01892B.TIF" size="col" loc="Act 2.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="2.12"
13 Dai aa mosparunai daidʌ icaiti:
13 Baise sabuw afa hi’iyab hio, “Nati sabuw i harew fokarin, hitom imih teo kwanekwan!”
14 Amaasi guuquiva ʌbaivustaama dan gooca ojootosicami taidʌ ʌPiiduru gʌgʌrʌ ñioo daidʌ itʌtʌdai:
14 Tur Abarayah etei 11 hai founamaim Peter misir fanan aumetawat sabuw rou’ay gagamin na’in isah eo, “Taitu tuwai’inah Jew sabuw naatu kwa iyab Jerusalem wanawanan kwama’am, akokok tain kwanarub gewas sawar iti mamatar anayabin anakubuna kwananowar.
15 Aatʌmʌ maitʌrnavaacoidadʌ mʌsducatai gʌntʌtʌʌgitoi aapimʌ. Tami oidacami mainavaacorʌi ʌʌqui quiaamoco tuustaamʌrʌ.
15 Kwa kwanotanot iti orot i harew fokarin hitom tibikoko’aw, baise, boun i nine korok mar auman.
16 Idi ʌrʌgai ismaacʌdʌ aagidi Joeelicaru gʌrʌʌqui aaduñicaru. Ʌgai ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌcatadai dai pocaiti:
16 Imih i men harew hitomamih, baise dinab orot Joel ana Bukamaim Atamaninamaim kirum eo,
17 Pocaiti Diuusi: “Cayoga ugitʌcai oidigi divimu giñIbʌdaga dai ʌʌmadu daacamu vʌʌsi oodami aipaco oidacami.
17 ‘Mar ana yomaninamaim God eo,
18 Amaasi ootosamu aanʌ giñIbʌdaga vai ʌʌmadu daacana giñpipiooñiga.
18 Isa’amih, nati ana veya ayu au akir wairafih, oro’orot naatu baibin etei,
19 Tʌcavi tʌvaagiana gʌntʌʌgidamu aanʌ mui naana maasi istumaasi.
19 Ayu boro maramaim baifofofor ana sinaf
20 Tucaagamucamu gotasai. Dai masaadai moʌʌrai gʌduuñimu dai gooquiʌrʌ aimu istuigaco divia agai ʌtʌaanʌdami.
20 Veya matan boro nagugum
21 Amaasi vʌʌscatai ismaacʌdʌ giñdaanʌdagi cʌʌgacʌrʌ vuvaidamu aanʌ”, ascaiti Diuusi.
21 Orot yait
22 Caʌcavurai aapimʌ judidíu ismaacʌdʌ gʌnaagida iñagai aanʌ. Suusi ʌrNasareetʌrʌ oidacamicatadai dai ʌgai ʌrʌmo cʌʌli ismaacʌdʌ maa Diuusi gʌʌ guvucadagai saidʌ iduuna mui naana maasi gʌgʌrducami aapimʌ gʌnvuitapi dai idi maasicʌdʌ Diuusi gʌntʌʌgi isootoi ʌSuusi. Vʌʌsi imaasi cʌʌ maatʌ aapimʌ.
22 “Israel sabuw tur iti kwananowar! Jesu Nazareth mowan i God rubin naatu i wanawanamaim ina’inan yumatah ta ta, baifofofor ta ta God kwa biyamaim sinaf kwa’itin kwaso’ob.
23 Vʌʌscʌrʌ aidʌmʌsi gʌntʌʌgi ʌSuusi maisatugai aapimʌ dai tʌʌgi ʌcʌcʌʌli ismaacʌdʌ maisiaa duutudai Diuusi sai curusiaba siisana dai poduucai gatʌjai aapimʌ muaaragai. Vʌʌsi imaasi camaatʌcatadai Diuusi. Ʌʌgi ʌgai capomaasi gʌtʌgito ʌʌqui abiaadʌrʌ sai poduucai ʌpʌduuna.
23 Iti orot hibai kwa umamaim hiyai kwa’a’asabun i God ana kok naatu marasika yakitifuw inu’inumaim matar, naatu kwa sabuw kakafih hai baibaisamaim Jesu kwabai onaf afe’en kwa’onaf morob.
24 Ʌgai vaa Diuusi ʌpamu duaacali ʌSuusi. Tomali ʌmo istumaasi maitistui issoobidagi ʌSuusi isduaacagi, tomali muuquigami.
24 Baise God morobone iyawas maiye misir, naatu morob ana biyababanane rufam tit, anayabin morob ana fair men karam boro diburamaim tabotan tama.
25 Dai aagai Davicaru ʌSuusi dai poduucai ooja:
25 David nati orot isan eo,
26 Cascʌdʌ aliʌ baigiñʌlidi aanʌ dai aagai ansai baigiñʌlidi.
26 Isan imih ayu dogorou ebiyasisir
27 Dʌmos aapi giñDiuusiga maiviaamu giñibʌdaga aa coidadʌ ibʌadʌ saagida.
27 Anayabin o boro men ininatbuhuruwu rahemaim ana’in,
28 Giñduaacaldamu aapi.
28 O yawas ana ef i’obaiyu, naatu o ataragub wanawananamaim aiyasisir boro iniwansumu.’”
29 Giñaaduñi cʌʌga maatʌ aapimʌ siʌʌqui muu gʌraduñi Davicaru dai quiaa maasi mʌsiaaco yaasa.
29 “Taituwau Jew, bebeyan a tur ao’owen aiwob orot David ata agir wabin gagamin, morob hiyai naatu ana rah i iti biyatamaim inu’in.
30 Davicaru ʌrDiuusi ñiooquituldiadamigadʌcatadai dai cʌʌga maatʌcatadai isDiuusi aagidi vʌʌsi gʌibʌdacʌdʌ sai ʌmaadutai cajiudadʌ ʌrCristoca agai dai bʌjia agai Davicaru sʌʌlicamigadʌ.
30 Naatu David i dinab orot God omatanen ana obaifaro auman yayare i so’ob, veya ta David ana rara’ane i uwan ta boro ni’aiwob.
31 Idi vaa cʌʌga maatʌcatadai Davicaru nʌijadacan caitiña ʌʌquioma abiaadʌrʌ cascʌdʌ aagaitadai ʌgai ʌSuusi duaacaradʌ daidʌ icaiti maiviimu Cristo Ibʌadʌ coidadʌ saagida tomali maisiaa tuidimu tuucugadʌ.
31 God mar boro nanan abisa nasisinaf David i so’ob, Keriso morobone misir maiye isan ana tur i nowar.
32 Diuusi duaacali ʌgai vaa Suusi dai vʌʌscatai aatʌmʌ ʌrnʌijadami vʌʌsi imaasi.
32 “God iti Jesu i boun morobone iyawas maiye misir, naatu aki i iti sawar himamatar ana sif robonayah.
33 Diuusi vaidacai ʌSuusi tʌvaagiamu sai sonuana daacana dai poduucai maa ʌmo gʌʌ sʌʌlicami. Dai sivi ootoi ʌSuusi Diuusi Ibʌadʌ, poduucai isducatai gʌnaagidi ʌSuusi oogadʌ. Vʌʌsi idi ismaacʌdʌ nʌidi aapimʌ dai caʌ Diuusi Ibʌadʌ idui.
33 God iti Jesu bora’ah yen uman asukwafune mare, naatu Tamah biyanane Anun Kakafiyin eo’omatan bai aki tafai yan isuwai re’er boun iti kwa’i’itin naatu kwanonowar.
34 Davicaru maitʌrʌgai ismaacʌdʌ tʌsai tʌvaagiamu. Ʌʌgi Davicaru icaiti:
34 Naatu David i men au mar yenamih, baise iti tur i eo,
35 asta siʌʌscadʌ cabaidui aanʌ vai camaitistuidiagi vaamioma gʌsasaayu”.
35 Inama’am a kamabiy sabuw ana bow
36 Vʌʌsi judidíu sʌʌlicʌdʌ gʌaagai ismaatʌcamudai isʌgai vaa Suusi ismaacʌdʌ siisa aapimʌ curusiaba cadaí Diuusi ʌgai saidʌ ʌrCristocana ismaacʌdʌ vaamioma tʌaanʌda agai oidigi daama ―astʌtʌdai Piiduru.
36 Isan imih kwa Israel sabuw iti tur ao i kwanaso’ob gewas. God iti Jesu kwabai kwao’onaf i bai yen ata Regah naatu ata Roubininenayan matar!”
37 Aidʌsi caʌ ʌgaa gomaasi aayi soiʌliaragai dai tʌcacai ʌgai ʌPiiduru ʌʌmadu ʌgaa ojootosicami:
37 Sabuw iti tur hinonowar ana veya dogoroh rusib Peter naatu Tur Abarayah hibatiyih, “Taitu tuwai’inah aki boro mi’itube ana sinaf?”
38 Amaasi ʌPiiduru aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
38 Peter iyafutih eo, “Kwa etei dogor hinikitabir naatu Jesu Keriso wabinamaim bapataito kwanab, saise a bowabow kakafih nanotawiyen, naatu God ana usar Anun Kakafiyin boro kwanab.
39 Idi ñiooqui ʌraapimʌ gʌnvʌʌtarʌ ʌʌmadu gʌnmaamara dai ʌgai ismaacʌdʌ mʌʌcasi daraaja dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ ʌcʌliodami gʌrDiuusiga vapaida ʌlidio ―astʌtʌdai ʌPiiduru.
39 Iti omatanen i kwa isa naatu kwa natunat isah, na’atube sabuw tutufin etei iyab ef yok tema’am ata Regah God boro na’a’afih isah.”
40 Idi ñiooquicʌdʌ ʌʌmadu vaamioma aa ñiooquicʌdʌ ñioo ʌPiiduru dai cʌʌga maa ñiooqui dai potʌtʌdai:
40 Peter tur maumurih na’in imaim imatnuwih naatu ifefeyanih eo, “Sabuw tafa’asarih wanawanah kwama’am saisewat kwanatit kwaniyawasi!”
41 Poduucai tudo vʌʌscatai ismaacʌdʌ ʌʌgi ñiooquidʌ gʌnvapacoi. Aidʌ tasʌrʌ urava parʌ vaica miil oodami ʌgaa ismaacʌdʌ vaavoitudai.
41 Sabuw maumurih na’in iti tur hinonowar hitumatum naatu bapataito hibai, nati ana veya’amaim sabuw etei 3000 na’atube nati kou’ayamaim hirun.
42 Dai vʌʌscatai apiavaavoitudai istumaasi mamaatʌtuldiña ʌojootosicami. Dai ʌmo tʌgitoidagai viaacana dai gamamadaiña gʌnʌʌmpaiditai siuu duucu gaugia agadagi.
42 Naatu hai veya hiya’asair Tur Abarayah biyahine tur hinowar bairi hibita’ay, rafiy himseseb hifaram hi’aa naatu hiyoyoyoban.
43 Daidʌ ivuaadana ʌojootosicami mui naana maasi gʌgʌrducami vai vʌʌscatai duduaadicuiña.
43 Tur Abarayah wanawanahimaim ina’inan naatu baifofofor maumurih maiyow hisisinaf sabuw awah ha’e.
44 Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ vaavoitudaitadai sʌʌlicʌdʌ cʌʌga gʌnuraavacatadai dai ʌmapai viaacatadai gʌnvustuidaga.
44 Bai’ufununayah mar etei hina hita’imon sawar i nowah etei nena hifafarambonen.
45 Dai gaagaraiña gʌnvustuidaga dai ʌtumiñsi ʌrvʌʌscatai vʌʌtarʌcana. Isʌmaadutai vaamioma tʌgitocagi vaamioma maacaiña ʌgai.
45 Naatu hai sawar was arin, roumukur arin etei hibow hin hitobon kabay hibai hina wanawanahimaim sabuw iyab hai kok abisa isan hibiyababan etei ana fofonin hifafarambonen.
46 Dai vʌʌs tasai gʌnʌmpaidiña ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu. Dai ʌmapai gacuaadana quiiquiʌrʌ baigʌnʌliaracʌdʌ dai tomali ʌmoco maivaamioma gʌducʌdʌ gʌʌlidiña.
46 Veya matan hiyi Tafaror Bar gagaminamaim hiruru’ay. Naatu hai baremaim bay himseseb dogoroh ere yasisir auman hi’aa,
47 Dai vʌʌscatai siaa duutudaiña Diuusi dai vʌʌsi oodami cʌʌgacʌrʌ nʌidiña dai vʌʌs tasai ʌmpaidimi Diuusi ismaacʌdʌ cacʌʌgacʌrʌ vuvaidimi ʌʌmadu ʌgaa ismaacʌdʌ cavaavoitudai.
47 God hibobora’ara’ah naatu sabuw etei tur abarayah isah i hibiyasisir. Naatu veya ta’ita’imon ana fofonin sabuw iyab God biyawasih Regah bow ana kou’ay wanawanan yababar rara’at.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 2, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.