Atos 28
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Dai cʌʌgacʌrʌ vuvacʌcai maí aatʌmʌ isami sicolimadicʌrʌ suudagi Malta tʌʌgidu.
1 Ataiy ana dones ayey men yait ta aboyouw, naatu nuw imaibo ai’inan, aki i ana Malta nuw ayen.
2 Dai ami oidacami cʌʌga tuutuiga. Dai aliʌ ʌʌpidicatadai dai duucui cascʌdʌ gʌʌpi ganai ʌgai dai gʌrmiaadʌgi tʌsai gʌruucadana.
2 Nuw sabuw merarayow gewasin maiyow hiti, ai merar hiyi wairaf hi’asir rari, anayabin toun i yarayar naatu tutuban ea’ani.
3 Taidʌ ʌPaavora vui chiʌʌqui cuaagi gaquiadʌ dai taiyʌrʌ tuaajaimi tai vuusai ʌmo cooyi cuaagiaiñdʌrʌ toñdacai dai noviana bʌi ʌPaavora.
3 Paul ai heaf na wairaf wan yayara’aten, naatu kok wairaf wabuburin bai kayam tit, Paul uman yub fifin.
4 Aidʌsi tʌʌ ʌoodami isnoviaiñdʌrʌ sagigi ʌcooyi aipaco gʌnaagidimi daidʌ icaiti:
4 Nuw sabuw Paul umanamaim kok fifin inu’in hi’itin basit taiyuwih hio, iti orot i uman rara. Riy yan yawasin taiy na yen, baise koubaitotorayan ana god men ekokok boro yawasin nama.
5 Taidʌ ʌPaavora taiyʌrʌ gigigi gʌnovi sai gʌʌsʌna ʌcooyi dai maitʌsiʌdui.
5 Baise Paul uman ta’asiy kok wairaf wan yen earah naatu men abisa ta isan matar.
6 Vʌʌscatai nʌnʌracatadai isvaiguuguagi siʌpʌ todian duucai muquiaagi. Dai catʌvʌpi nʌnʌracadatai tai maitʌsiʌdui tai cascʌdʌ vʌʌscatai ʌma duucai gʌntʌtʌgito dai pocaiti sai Paavora ʌrʌmo diuusi.
6 Sabuw hima hi’itin hinotanot i boro uman tadaw o an ta’uy tare tamorob. Baise manin maiyow hima hikakaif men abisa ta isan matar, imih hai not hibotabir hio, “Iti orot i god wari’en!”
7 Dai maisi mʌʌcasi abiaadʌrʌ oidacatadai ʌgʌʌ tʌaanʌdami Maltʌrʌ. Ʌgai Puvulio tʌʌgidu. Ʌgai cʌʌga gʌrmiaadʌgi tʌtai siooma daraaja aatʌmʌ vaica tasai anaasi.
7 Nati dones inan sisibin turin i orot wabin Publius ana bar merar. Publius i nati nuw hai orot gagamin. Ai merar yi, veya tounu ana nanawan na’atube bairi ama ituwi.
8 Vaidʌ Puvulio oogadʌ coococatadai dai caatʌcatadai oiditai toñdagai dai ʌʌrai bitavigai. Taidʌ ʌPaavora dividamu dai ʌʌpʌga gamamagi dai daama darai gʌnoonovi tai ʌgai dueeyi.
8 Publius tamah sawow biyan ana fora’abin ra’at, naatu yan yub ana gem yan inu’in. Paul na ana bar run isan yoyoban, biyan butubun naatu yawas.
9 Dai aidʌsi capovʌdui tai ʌgaa coococoidadʌ ismaacʌdʌ anaasi Maltʌrʌ oidacatadai dada dai vʌʌsi dudueeyi.
9 Sawar iti mamatar ana tur hinowar, sabuw iyab nati nuwamaim hisawow hi’inu’in hinan etei hiyawas.
10 Dai aliʌsi gʌrsiaa duutuli dai gooquiʌrʌ aidʌtʌsi caiimia ragaitadai gʌrmaa ʌgai vʌʌsiaʌcatai istumaasi gʌaagai voiyʌrʌ.
10 Naatu hai kakaf gagamin na’in aki hiti, wa afe’en ayey ana veya ai remor isan abisa akokok etei hibaisi.
11 Dai cavaica masaadai daraaja aatʌmʌ Maltʌrʌ daida tʌʌtʌsai ʌmo vaarcuʌrʌ ismaacʌdʌ anaasi daivuñtu toomoco. Ʌvaarcu Alejandʌliaiñdʌrʌ divia dai Cocoatai tʌʌgidu.
11 Sumar tounu ama’ama ufunamaim wa ta Alexandria’ane nan abai. Iti wa wabin, “God Kikifu” anayabin iti wa nanamaim i Kastor naatu Folux hairi hai yumat hikirum hi’inu’in. Rarab siba’u aki nati nuwamaim wa tafan ama in rarab siba’u sawar.
12 Dai aayi aatʌmʌ Siracuusiana dai ami daraaja vaica tasai.
12 Wa abai atit an tafaram wabin Sarakus imaim arun veya tounu imaim ama.
13 Dai abiaadʌrʌ apiaiimʌi aatʌmʌ dʌvʌʌrai sonuana daida aayi Rejiʌrʌ. Dai siaadico cacʌʌga ʌvʌ dai gʌrgooquiamadʌrʌ vustai ʌʌvʌʌli, dai gʌn siaadiqui aayi aatʌmʌ Puteoliʌrʌ.
13 Naatu nati’imaim atit anunuw ana Rhegium bar merar gagamin arun imaim a’in. Mar to waruw gurufune busuruf babin, naatu aki atit anunuw veya bairu’abin Puteoli arun.
14 Dai ami tʌʌ aatʌmʌ chiʌʌqui vaavoitudadami tai ʌgai gʌrvaí tʌsai ʌʌmadu daraajana ʌmo ʌcaldi. Dai gooquiʌrʌ abiaadʌrʌ iji aatʌmʌ Roomamu.
14 Nati’imaim baitumatumayah afa hima’am atitourih naatu hifefeyani bairi fur ta’imon ama. Imaibo aremor ana Rome atit.
15 Aidʌsi maí gʌraaduñi Roomʌrʌ tʌsaajimi, vuvaja dai voiyʌrʌ gʌraayi. Dai Apiporʌrʌ tʌʌgidu ʌmapʌcʌrʌ tai ami gʌraayi ʌʌmoco dai aa gʌraayi siaaco Vaica Tavernasi tʌʌgidu. Taidʌ ʌPaavora aliʌ baigʌʌli tʌʌgacai dai siaa duutuli Diuusi.
15 Baitumatumayah Rome hima’am aki anan bigai hinowar basit hina Apius ahar ana efan hitit, naatu afa hina Nanawan Bar Tounu hibatabat imaim hi’iti ai merar hiyi, Paul iti sabuw i’itih ana veya God ana merar yi naatu i koufair gagamin maiyow bai.
16 Dai aidʌtʌsi aayi Roomʌrʌ taidʌ ʌgʌʌ tʌaanʌdamigadʌ sandaaru tʌʌgi ʌmaamaisapicʌdʌ ʌmai sandaaru tʌaanʌdamigadʌ. Dai Paavora gia dagito sai ʌcovai oidacana ʌʌmadu ʌmo sandaaru ismaacʌdʌ nuucada.
16 Ana Rome atitit ana veya, Paul akisin ma isan ana baibasit hitin, naatu baiyowayah orot ta hiyai kaif hairi hima.
17 Dai bo vaica tasaicʌdʌ ʌPaavora ootosi ñiooqui ʌbaitʌguucacamigadʌ judidíu sai gʌnʌmpaidana. Dai aidʌsi casi gʌnʌmpagi ʌgai taidʌ ʌPaavora ñiooqui dai potʌtʌdai:
17 Veya tounu ufunamaim Jew orot ukwarih etei Paul eaf hiru’ay. Eaf hiruru’ay ana veya’amaim iuwih eo, “Taitu ayu i men kafa’imo ata sabuw isah asinaf kakaf, naatu uwatanah hai binanakwar abisa hibitit aigigimimih, baise Jerusalem imaim ayu hifatumu naatu hibuwu Rome gawan umanamaim hiya’u.
18 Taidʌ ʌtʌtʌaanʌdami maitʌʌ tomali ʌmo soimaascami istuisidʌ giñmuaagi cascʌdʌ giñdagitua ʌliditadai.
18 Ayu ubar hitu bairi ao hinunutitiy au kakafin men ta hitita’ur boro ata morob, imih hikok boro hitabotaitu.
19 Dʌmos ʌjudidíu vui baacoi dai viaacatadai aanʌ ispotʌʌdagi sai ʌgʌʌ baitʌcʌaacamigadʌ romamano giñtʌcacana, tomasi maiviaa aanʌ istuisidʌ gʌpiʌrʌ vuupadagi giñaaduñi.
19 Baise Jew sabuw men hikok ayu hitabotaitu, imih ayu Caesar isan ai fefeyan. Iti asisinaf i men ata sabuw ubar baitih na’atube abiwa’an.
20 Cascʌdʌ gʌnvaí aanʌ sivi dai gʌnnʌida iñagai dai gʌnaatagida iñagai. Aanʌ anvaavoitudai gʌnʌpan duucai ʌʌmadu vʌʌsi gʌraaduñi judidíu isʌʌqui abiaadʌrʌ Diuusi pocaiti sai ootosa agai ʌmo cʌʌgacʌrʌ vuviadami dai vaavoitudai aanʌ vʌʌsi isDiuusi duduaacalda agai coidadʌ cascʌdʌ vuli aanʌ idi cadeenacʌdʌ ―astʌtʌdai Paavora.
20 Ana’an iti isan ayu kwa aifefeyan kwatan kwata’itu bairit tatao isan. Ayu hifatumu dibur ama’am anayabin i Israel sabuw orot nati biyanamaim nuhih fot tema’am isan.”
21 Tai ʌgai potʌtʌdai:
21 Hiya’afut hio, “Aki Judea’ane men fef ta o isa abaimih, na’atube taituwat nati’ine men o asinaf isan naatu abisa isisinaf kakaf ana tur men ta na eo anowar.
22 Cʌʌ maatʌ aatʌmʌ istomasiaacoga ñiooquidiña oodami idi utuducʌdʌ vaavoidaragai cascʌdʌ ʌmo imidagai gʌcaʌca ʌrʌlidi aatʌmʌ pʌsiʌʌlidi aapi ―astʌtʌdai ʌjudidíu.
22 Baise aki akokok o anot i ku’o anowar, anayabin efan ta ta etei sabuw iti o a kou’ay boubun isan hio tegamigam anonowar.”
23 Dai poduucai tudu bai dui istuigaco gʌnʌmpaidagi. Dai aidʌsi aayi istuigaco bai dui ʌgai tai gʌnʌmpagi mui oodami ami siaaco gʌuuliñacatadai ʌPaavora. Tai ʌgai ñiooqui quiamoco abiaadʌrʌ urunoco uucami. Dai aagidi isducatai Diuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana Paavora aagidi ismaacʌdʌ ooja Moseesacaru ʌʌmadu aa Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ dai gomaasicʌdʌ ipʌliditadai isvaavoituldagi isSuusi ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami.
23 Basit Paul bairi veya hiyai naatu nati veya’amaim sabuw rou’ay gagamin na’in hiru’ay. Paul ma’am ana efanamaim. Mar auman Paul busuruf God ana aiwob isan kubuna naatu eorerereb etei hinowar. Sinaftobon Moses ana ofafaramaim naatu dinab oro’orot hai turamaim sabuw botabirih Jesu dogoroh baitinin isan ma iuwih in veya re.
24 Dai ʌʌmoco vaavoitu ismaacʌdʌ aagidi ʌPaavora dai aa gia maivaavoitu.
24 Sabuw afa abisa eo i hitumatum, baise sabuw afa i men hitumatum.
25 Dai maiʌmo tʌgitoidagai viaacatadai dai iimimi. Taidʌ ʌPaavora potʌtʌdai:
25 Taiyuwih wanawanahimaim Paul ana tur yomanin eo isan hibusuruf hibibas ufunamaim himisir hitit hin. Paul eo, “Anun Kakafiyin i turobe uwatanah isah dinab orot Isaiah iwan eo,
26 Imʌdañi aapi dai potʌʌda ʌoodami:
26 ‘Kwen sabuw iti isah kuo,
27 Maitʌntʌgito caʌ aapimʌ.
27 Anayabin nati sabuw fudirih i fokar.
28 Ipʌlidi aanʌ mʌsmaatʌcagi ―ascaiti Paavora―, sai sivi baitʌqui ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu viaacamu isducatai maatiagi isDiuusi cʌʌgacʌrʌ vuvaida ʌlidi ʌgai ʌʌpʌ dai ʌgai gia cʌʌga gʌntʌgito caʌcamu ―ascaiti Paavora.
28 Isan imih ayu akokok kwa kwanaso’ob, God ana yawas i Ufun Sabuw isah ebiyafar naatu i boro tur hinanowar!”
29 Aidʌsi potʌi ʌPaavora taidʌ ʌjudidíu iji dai aipaco gʌnaatagidimi.
29 Tur iti eo ufunamaim Jew hihamiy taiyuwih higam auman hin.
30 Taidʌ ʌPaavora anaasi vii gooca uumigi ʌmo quii rentagidicamiʌrʌ. Dai ami miaadʌgidiña vʌʌscatai sioorʌ daividiña.
30 Kwamur rou’ab tutufin Paul bar ta tutubun imaim ma naatu sabuw iyab itinamih hinan i mar etei hai merar yiy.
31 Tomali ʌmaadutai maidaidiña isgaaagiada ʌgai isDiuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami cascʌdʌ maiduaadicuitai gaaagidiña ʌgai gomaasi.
31 Nati’imaim ma’am men kafa’imo bir naatu men abisa ta ana ef ya’afutimih, baise God ana aiwob isan ma binan, naatu Jesu Keriso isan sabuw i’obaibiyih.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 28, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.