Atos 26
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Taidʌ Agilipo potʌtʌdai Paavora:
1 Agripa iu, “O i baibasit abit taiyuw isa inao.” Paul uman bora’ah naatu taiyuwin wasfafar eo,
2 ―Aliʌ baigiñʌlidi aanʌ istutuiditai isgʌʌmadu gaaatagagi aapi raí. Dai giñsoiñagi vʌʌsiaʌcatai istumaasi gʌpiʌrʌ giñvuupai ʌjudidíu.
2 “Aiwob Agripa, ayu i abiyasisir anayabin boun o namaim Jew sabuw abisa isan ayu ubar hibitu i boro ana wasfafaru anao inanowar. Paul aiwob Agripa isah ibibinan|alt="Paul speaking to crowd" src="cn01993b.tif" size="col" loc="Act 26.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.1-2"
3 Dai cʌʌga maatʌ aapi ʌʌpʌ vʌʌsi viituldaragadʌ judidíu dai vʌʌsi tʌstuucʌdʌ gʌrvupui ñioocaiña, cascʌdʌ gʌdaanʌi aanʌ pʌsai maioojodaitai giñcaʌcana.
3 Iti ao i turobe, anayabin o i Jew sabuw hai binanakwar naatu hai ofafar iso’ob kwanekwan, imih o abifefeyani yatenanub inama ana’o inanowar.
4 Vʌʌsi ʌjudidíu maatʌ isducatai oidacatadai aanʌ aliducatai abiaadʌrʌ ʌʌgi ʌgai saagida giñdʌvʌʌragana dai Jerusaleenʌrʌ.
4 Jew sabuw etei ayu kek ana veya mi’itube ama’am i hiso’ob, ayu au yawas no aneika au tafaramamaim mi’itube ama’am ana Jerusalem atit ama’ama etei i hiso’ob.
5 Dai maatʌ vʌʌsi isgʌʌlicatai abiaadʌrʌ ʌrfariseo aanʌ. Gomaa fariseo vaamioma cʌʌga ʌʌgidi judidíu vaavoidaragadʌ. Dai vʌʌsi ʌjudidíu cʌʌga istutuidi isaagagi vʌʌsi gomaasi isipʌliadagi.
5 Ayu i manin maiyow bairi ama, imih ayu i hisu’ubu kwanekwan. Hinakokok na’at hina’orereb. Anaika ayu i Pharisee orot, kwafiren ana ofafar fokarin wanawanan i ayu ama, naatu men kafa’imo ofafar ta astu’ub.
6 Dai Diuusi bai ʌʌqui aagidi gʌrʌʌqui aaduñicaru sai duduaacalda agai coidadʌ nai aanʌ vaavoitudai gomaasi cascʌdʌ gʌpiʌrʌ giñvuupai sivi.
6 Naatu boun ayu iti ubar tibitu anayabin God ana’omatanen ai a’agir bitih imaim ayu nuhufot ama’am isan, ubar hitu bairi tao.
7 Dai vʌʌsi ʌcajiudadʌ ʌbaivustaama dan gooca cʌcʌʌli maamaradʌ Isirelicaru ʌgai vaa ʌrgʌrʌʌqui aaduñicaru dai ʌgai quiaa nʌnʌra ispoduucai iduñiagi Diuusi cascʌdʌ siaa duutudai ʌgai dai ʌʌgidi Diuusi tasʌrʌ dai tucarʌ. Dañi tudu aapi raí Agilipo gomaasi vaavoidaragaicʌdʌ gʌpiʌrʌ giñvuupai ʌgai vaa judidíu.
7 Iti omatanen i aki ai big etei 12 hibitumitum mi’itube hita’itin titurobe, imih fai mar dogoroh tutufin etei God hikwakwafir, naatu anayabin iti baitumatum isan. Aiwobomon, Jew sabuw ayu ubar hitu iti tao.
8 Tuimʌsi poduucai tʌtʌgitoi aapimʌ ismaibaiga isvaavoitudagi isDiuusi istutuidi isduduaacaldagi coidadʌ.
8 Kwa Jew sabuw iyab iti kwabatabat aisim God sabuw murumurubih ibiyawasih baitutumin isan kwa isa efofokar?
9 Ʌʌquioma aanʌ ʌʌpʌ poduucai tʌtʌgitoiña isgʌaagai isiduñiagi mui naana maasi Suusi Nasareetʌrʌ oidacami vui.
9 Ayu auman mat i na’atube anot, sawar moumurih na’in ata sinaf Jesu Nazareth mowan wabin ati’ib isan.
10 Dai poduucai idui aanʌ Jerusaleenʌrʌ. Sʌʌlicamigadʌcʌdʌ ʌbaitʌguucacamigadʌ papaali maamaisa aanʌ mui vaavoitudadami. Dai aidʌmʌsi coodaiña aanʌ cʌʌga bai aagaiña.
10 Naatu nati na’atube Jerusalemamaim asinaf. Firis ukwarih biyahine fair abai God ana sabuw moumurih maiyow abow dibur aya. Naatu rouw morobomih teo ana veya ayu auman aibasit terouw temomorob.
11 Dai muiyoco imidagai aanʌ soi vuaadana ʌvaavoitudadami sai potʌʌna sai camaivaavoitudai. Gomaasi ivuaadana aanʌ judidíu quiquiuupaigadʌrʌ. Dai aliʌ oomaliacana aanʌ ʌgai vui dai asta aimʌraiña aanʌ aa dʌdʌʌvʌriamu dai soi vuaadana.
11 Mar moumurih maiyow Kou’ay Bar efan tata’amaim abow biyababan aitih, naatu hai baitumatum baihamiyin isan a’okikimih. Na’atube hai baitumatum baigigimin isan a’okimih, naatu atit an menah tatabirih hai bar hai meraramaim bai akir kakafin maiyow aitih.
12 Gomaasiʌrʌ imʌitadai aanʌ Damascamu. Ʌbaitʌguucacamigadʌ papaali giñmaa oojai asta ʌʌgi ʌgai giñootoi.
12 Ana’an iti isan ayu firis ukwarih biyahine fair hitu hiyunu an Damaskas atit.
13 Dañi aapi raí, voiyʌrʌ imʌitadai aanʌ dan duucu tʌʌ aanʌ ʌmo gʌʌ cuudagi vaamioma dadadacʌdami sitasai vai gʌrsicoli dadadacʌi aanʌ ʌʌmadu ismaacʌdʌ giñʌʌmadu iimʌitadai.
13 Baise efamaim anan bi’auyit auman, Aiwobomon, marakaw no marane, mamarakaw men veya na’atube, marakaw kwanekwan re ayu au sabuw bairi anan tarbebera’uhi.
14 Tʌtai vʌʌscatai dʌvʌʌrapi suuli aatʌmʌ antai aanʌ caʌ ʌmo ñiooqui evreocʌdʌ vai povaiñtʌtʌdai: “Saulo, Saulo, ¿tuipʌsi soi giñvueeyi? gʌtomitʌscʌi aapi ʌʌgi ʌpan duucai ʌmo vooyisi ismaacʌdʌ cuituscʌi tootoicami cuugadʌ”, iñtʌtʌdai ʌñiooqui.
14 Aki etei’imak me yan are, naatu ayu orot fanan anowar Hebrew turamaim iuwu eo, ‘Saul! Saul! aisim ayu irabu kubia’akiru? Ayu kubi’a’akiru i o taiyuw biya irab kubi’a’afiy.’
15 Antai aanʌ potʌi: “¿Poorʌ aapi?” antʌtʌdai aanʌ. Tai ʌgai poviñtʌtʌdai: “Aanʌ anʌrSuusi ʌgai vaa ismaacʌdʌ soi vueeyi aapi.
15 Ayu aibatiy ao, ‘O yait Regah?’ Naatu Regah eo, ‘Ayu i Jesu, o irabu kubia’akiru.
16 Vañiñi tudu. Divia aanʌ aapi gʌʌmadu pai giñsoiña dai aagada pʌstumaasi tʌʌ sivi dai pʌstuma tʌgiagi siʌʌscadʌ divia aanʌ ʌpamu gʌʌmadu.
16 Baise kumisir kubat, ayu o isa abirerereb ana rubini isou inabow naatu boun abisa isa mamatar sabuw afa hai tur ina’owen. Naatu abisa isa namamatar boro ani’obaiyi.
17 Sivi angʌootosai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu saagida dai mʌsiʌʌscadʌ gʌmuaa agadagi aanʌ gʌsoiñamu dai siʌʌscadʌ judidíu saagida aimʌrda aapi gʌnuucadacamu aanʌ ʌʌpʌ.
17 Ayu o a sabuw Jew umahine naatu Ufun Sabuw umahine boro anatafafari. Ayu abiyafari nati sabuw wanawanahimaim inan,
18 Gʌootosai aanʌ ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu saagida pai maatʌtulda sai camaisoi duucai oidacana vai baiyoma cʌʌgacʌrʌ oidacana, vai camaitivuaadana isducatai gatʌaanʌi Diaavora vai baiyoma ivuaadana isducatai gatʌaanʌi Diuusi. Vai ʌgai vaavoitudana iñsaanʌ ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami dai poduucai Diuusi oigʌldamu soimaascamigadʌ dai maaquimu sʌʌlicami vai ʌʌmadu daraajana ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu”, iñtʌtʌdai ʌSuusi.
18 matah inabotawiy naatu guguminane inanawiyih hinatit marakawamaim hinarun. Naatu Satan umane inabow God initin, saise bowabow kakafihine notawiyen hinab, naatu God ana rourubin sabuw wanawanahimaim hai efan hinab hinamare.’
19 Dañi aapi raí Agilipo, poduucai ʌʌgi aanʌ istuma caʌ tʌvaagiaiñdʌrʌ aidʌsi divia Suusi aanʌ giñʌʌmadu.
19 Nati isan Aiwobomon Agripa, ayu abisa marane re ai’itin men ai fanasair.
20 Dai ʌpʌga aagidi aanʌ gomaasi Damascʌrʌ oidacami dai gooquiʌrʌ Jerusaleenʌrʌ oidacami, dai vʌʌsi Judeea dʌvʌʌriʌrʌ dai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu ʌʌpʌ. Aagidiña aanʌ sai gʌaagai isʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi dai ʌʌgidagi Diuusi, dai sai cʌʌgacʌrʌ oidacana sai nʌidiña aa iscaʌma duucai gʌntʌtʌgito ʌgai dai camaisoimaasi ivuaada agai.
20 Bowabow wantoro’ot i Damaskas imaim abusuruf naatu ana sabuw iyab Jerusalem hima’am isah atit, Judea wanawanan etei abinan naatu Eteni Sabuw wanawanahimaim auman a binan. Abibinan anayabin sabuw bowabow kakafihine God isan hitatatabir naatu hai bowabowamaim titurobe i dogor baikitabir hibai.
21 Mosgomaasicʌdʌ giñbʌi ʌjudidíu ʌgʌʌ quiuupaigadʌrʌ judidíu dai giñmuaa agaitadai.
21 Ana’an nati isan Jew sabuw ayu Tafaror Bar wanawanan ana sebosebomaim hibuwu hifatumu rabu morobomih hiwa’an.
22 Diuusi giñsoicʌi nai apiaquiaa aagidi aanʌ vʌʌscatai istumaasi Diuusi giñmaatʌtuli vʌʌsi ʌtʌtʌaanʌdami dai ismaacʌdʌ maitʌrtʌtʌaanʌdami. Aanʌ mosʌcaasi aagai ismaacʌdʌ ooja Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ʌʌmadu Moseesacaru istuma daivuñia agai.
22 Baise God tafafaru yawasu ama ana it boun atit, imih o namaim abat orot babin kikimin yen in orot babin gagamin etei matahimaim abisa isou mamatar i ao’orerereb. Ayu au tur ao i dinab oro’orot naatu Moses sawar abisa mataramih hi’o inu’in mamatar imaim ao.
23 Ʌgai poduucai ooja sai gʌaagaitadai issoimaa taatagi Suusi, dai muquiagi dai saidʌ ʌrʌpʌgadadʌca agai ismaacʌdʌ duaaca agai coidadʌ saagidaiñdʌrʌ, dai gaaagida agai sai cʌʌgacʌrʌ vuvaidaragai ʌrvʌʌscatai vʌʌtarʌ vʌʌsi ʌmaduga mʌʌsi gʌraaduñi ʌʌmadu aa oodami ―astʌtʌdai ʌPaavora.
23 Roubininenayan boro biyan nababan ni’akir naatu morobone, moroboyah wanawanahimaim i boro wan namisir marakaw ana yawas Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah nakurereb.”
24 Mospotʌi Paavora ʌʌgi gʌsoicʌitai, taidʌ ʌFesto gʌgʌrʌ ñioo daidʌ itʌtʌdai:
24 Paul iti na’atube taiyuwin wasfafar eo inan auman Festus Paul isan iwow eo, “O i kubikoko’aw so’obamaim nawiyi in kubikoko’aw!”
25 Dʌmos ʌPaavora aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
25 Paul iya’afut eo, “Ayu i men abikoko’aw, au Aiwobomon! Tur abisa ao i turobe hai yabih auman.
26 Tami daja goraí Agilipo dai goovai cʌʌga maatʌ vʌʌsi gomaasi cascʌdʌ maiduaadicuitai aagai aanʌ goovai vuitapi. Aanʌ sʌʌlicʌdʌ vaavoitudai isgoovai cʌʌga maatʌ vʌʌsi gomaasi. Goovai maitʌrʌmo istumaasi ʌstoquicami.
26 Aiwob Agripa, ayu o namaim men erebir auman ao’omih, anayabin iti sawar etei o iso’ob, naatu sawar iti himamatar boro men karam nuhinaburumih. Anayabin iti sawar men ta umasusunamaim mataramih.
27 Raí Agilipo, ¿vaavoitudaipʌsi aapi ismaacʌdʌ aagai Diuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ? Cʌʌga maatʌ aanʌ isvaavoitudai aapi ―astʌtʌdai Paavora.
27 Aiwob Agripa o dinab orot kubitutumih? Ayu aso’ob o kubitumatum!”
28 Taidʌ ʌAgilipo potʌtʌdai:
28 Aiwob Agripa Paul iya’afut eo, “O kunotanot iti veya ta’imon o boro ayu dogorou inikitabir anan Kirisiyan anamatar?”
29 Taidʌ ʌPaavora potʌtʌdai:
29 Paul iya’afut eo, “Veya kabumin o veya manin ayu au yoyoban God isan i men o akis baise kwa iyab iti boun ao kwanonowar i mi’itube kwatan ayu ama’am na’atube kwatamatar. Baise men akokok hinafatum dibur hinayariyi kwanama.”
30 Aidʌsi potʌi ʌPaavora cʌquiva ʌraí ʌʌmadu Festo ʌʌmadu Berenisa ʌʌmadu vʌʌscatai ismaacʌdʌ ami daraajatadai.
30 Naatu Aiwob orot, gawan orot Bernis, naatu sabuw afa hima’am etei himisir.
31 Dai ʌcovai iji dai ʌʌgi gaaataga agai dai pocaiti:
31 Efan hima tur hinonowar hihamiy hitit, naatu taiyuwih turahinah bairi hibidudur hio, “Iti orot i men abisa ta kakafin sinaf boro namorob o dibur narun.”
32 Taidʌ ʌAgilipo potʌtʌdai Festo:
32 Naatu Aiwob Agripa Festus isan eo, “Iti orot Caesar isan baifefeyanina’e tama’am, iti boun boro ata botait.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.