Atos 20
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Mosugitʌcai ʌsisioligai taidʌ ʌPaavora ootosi ñiooqui ʌvaavoitudadami sai gʌnʌmpaidana sai ʌgai maquia agai ñiooqui. Dai gooquiʌrʌ coocomitu dai dioosagi dai ii ʌʌmapʌcʌrʌ Masedoniʌrʌ.
1 Sabuw hibuyuw in sawar nuwarob ea’afuw ufunamaim, Paul bai’ufununayah etei e’af ayuwih koufair tur itih naatu eo tuturih. Imaibo ihamiyih au Masedonia na’at in.
2 Dai gadiviji muiyapʌrʌ Masedonia dʌvʌʌriʌrʌ dai aagidimi ʌvaavoitudadami ʌpamu Diuusi ñiooquidʌ dai poduucai soiquimi sai vaamioma cʌʌga ʌʌgidiña Diuusi. Dai abiaadʌrʌ Gilisia dʌvʌʌriʌrʌ aayi.
2 Naatu Masedonia ana uman men sanet imaim bar merar ta ta run tit baitumatumayah isah binan koufair itih remor na Greek tit.
3 Dai anaasi daja vaica masaadai dai gooquiʌrʌ catʌsadia agaitadai ʌmo vaarcuʌrʌ dai imia agaitadai Siriamu, dʌmos maí isʌjudidíu cabai duitadai ñiooqui dai soobida agai cascʌdʌ ʌpʌʌli ʌgai isaa gʌsiagi dʌvʌʌrapi sʌʌli ʌpamu Masedoniamu sʌʌli.
3 Nati’imaim sumar tounu ma, naatu au Syria na’at na isan bobobuna Jew sabuw rabinamih hiyayakitufuw tur nowar. Imih i ana not bogaigiwas matabir maiye Masedonia awat na.
4 — ausente —
4 Orot iti na’atube i hitur bairi hin, Berea bar merarane i orot Fairahus natun Sopater, Thessalonica’ane i Aristakus, Secundus hairi, Derbe’ine i Gaius, naatu Asia’ane i Tychicus, Trofimus hairi, naatu Timothy.
5 — ausente —
5 Iti oro’orot i wa ta hibai wan hirabon Troas imaim hima aki hikaifi.
6 Cadaivunucai ʌsiaa duudagai istuigaco gʌcuaadana ʌpaana maicopodatudicami tʌʌtʌsai aatʌmʌ vaarcuʌrʌ dai Pilipoosiaiñdʌrʌ iji. Dai bo taama tasaicʌdʌ aayi aatʌmʌ ʌgaa Trooasiʌrʌ dai anaasi daraaja aatʌmʌ cuvaracami tasai.
6 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw sasawar ufunamaim Philipi imaim wa abai, veya umat roun ufunamaim Troas imaim ai ta’imon, nati’imaim fur ta’imon ama.
7 Dai tumiñoco gʌnʌmpagi ʌvaavoitudadami dai gaugia agai. Aidʌ ʌristuigaco tʌtʌgitoiña ʌgai isducatai muu Suusi Cristo curusiaba. Vaidʌ ʌPaavora mamaatʌtuldi Diuusi ñiooquidʌ. Aliʌsi gʌaagaitadai isimiagi ʌgai siaadiqui cascʌdʌ apiañioocai ʌgai ʌran tucarʌ uucami.
7 Fur antoro’ot ebubusurufimaim, bai’ufununayah etei rafiy kakafiyin baimasibin isan abita’ay ana veya, Paul binan sabuw iuwih naatu mar natot boro nan, imih kutuw binan in fainaiwan tit.
8 Dai ʌmo vaaqui vaico daama tuutucaviacamiʌrʌ tʌcaviaco gʌnʌmpaidacatadai ʌvaavoitudadami dai muiducatadai cuucudagi.
8 Naatu bar tafan aki ama’amamaim i ramef moumurih na’in hitoto’ab.
9 Dai ʌmo gʌʌli Eutico tʌʌgiducami ʌmo ali quitaagiña daacatadai dai aliʌ tʌvʌpi gañiooqui ʌPaavora vaidʌ ʌgʌʌli aliʌ coosimucatadai dai coi dai abiaadʌrʌ mʌtan gʌi. Dai aidʌmʌsi vañigi ʌgai camuucucatadai.
9 Bar ana sou awanamaim i orot boubun wabin Eutikas ma Paul ana binan nonowar. Baise Paul kutuw binan ma nowar inan busuruf matan fot taf koukuw. Naatu naniyan meyemeye matan anababatun fot ikitabir bar noyate tafan ana tet tounu imaim hima’am raiy rab easabun, hire murubin hibai hibora’ah.
10 Tai otoma tʌvai ʌPaavora dai cuiqui ʌgʌʌli daama dai coomitu dai potʌtʌdai ʌgai ʌoodami:
10 Baise Paul raiy orot isnowah kwafure rouh eo, “Men kwaniyababan, yawasin inu’in.”
11 Dai ʌpamu tʌsai tʌcavi dai gasaasasi paana dai gauu dai apiañioocai maasico uucami daida ii.
11 Imaibo matabir maiye yen bar tafan rafiy bai imasib eaan. Naatu fai manin ma binan in mar tot basit ihamiyih.
12 Mʌtai bʌʌcai ʌgʌʌli duaacami dai aliʌ baigʌnʌldacai vii ʌoodami.
12 Orot yawasin hibai hin au bar dogoroh ereyasisir auman.
13 Tʌtai aatʌmʌ baitʌqui iji ʌmo vaarcuʌrʌ Asoonʌrʌ uucami. Dai ami vʌʌna ragai aatʌmʌ ʌpamu ʌPaavora. Ʌgai ʌpʌʌli isdʌvʌʌrapi sʌʌli imiagi cascʌdʌ ʌʌgi poduucai gʌraagidi ʌgai.
13 Wa abai arabon an Asos atit naatu Paul iu’uwi na’atube baiwaninamih arun, anayabin i ababawat boro ufui rarabon.
14 Dai aidʌsi aayi aatʌmʌ Asoonʌrʌ ami daacatadai ʌPaavora dai gʌrʌʌmadu tʌsai vaarcuʌrʌ tʌtai iji Mitiliiñiamu.
14 Tafaram Asos imaim bairi abitar ana veya na wa afe’en yen bairi ana Mitilin atit.
15 Dai iji aatʌmʌ abiaadʌrʌ dai siaadiqui miaanai dʌgavusai aatʌmʌ Quiiyosi. Dai gʌn siaadiqui aayi aatʌmʌ Samoosiʌrʌ dai Trojiiliʌrʌ gʌriibʌsi. Dai gʌn siaadiqui Mileetʌrʌ aayi aatʌmʌ.
15 Mar to wa ainatit ana Kios nuw aihamiy, veya bairou’abin ufunamaim Samos nuw a’afuwabon, naatu veya baitounin ana Miletus atit.
16 Aliʌ otoma aiya ʌliditadai ʌPaavora Jerusaleenʌrʌ dai ami daaca ʌliditadai Pentecosteesico sistuidiagi. Amaasi ʌrʌmo siaa duudagadʌ judidíu. Cascʌdʌ maitipʌliditadai ʌPaavora istʌvʌpi daacagi Aasiʌrʌ dai maiaayi Efeesiʌrʌ.
16 Paul Ephesus baihamiyin mutufor yan rabon isan ana not bogaigiwas, men kok boro veya gagamin Asia wanawananamaim tama, anayabin bimatkabiy ana kok i Jerusalem natitabo Pentecost ana veya nab.
17 Aidʌsi quiaa Mileetʌrʌ daacatadai ʌPaavora ootosi ʌgai ñiooqui Efeesiʌrʌ vaavoitudadami baitʌguucacamigadʌ sai dadana.
17 Miletus imaim Paul Ephesus ekaleisia orot ukwarih na bairi o isan isah tur iyafar.
18 Dai aidʌsi dada ʌgai taidʌ ʌPaavora itʌtʌdai:
18 Naatu hina hititit ana veya iuwih eo “Ayu boubuntoro’ot ana Asia wanawanan atit bairi mi’itube tama’am i kwa kwaso’ob.
19 Vʌʌscʌrʌ aidʌsi gʌnsaagida daacatadai aanʌ ʌrpiooñigadʌcatadai Diuusi. Dai maigʌducʌdʌ giñʌlidiña aanʌ. Dai aliʌ suaacaiña aanʌ nʌiditai oodami ismaivaavoitudai. Dai tomasiaacoga siaaco aimʌraiña aanʌ giñsobicʌiña ʌjudidíu cascʌdʌ aliʌ soimaa taatacana aanʌ.
19 Taiyuwu ayara’iyu Regah ana akir wairafin na’atube yawas fokarin wanawanan wainabu abow eremamaturu auman, Jew sabuw asabunu isan hiyakitifuw men anot.
20 Dai maidagitocai aagaiña aanʌ vʌʌsi istumaasi ismaacʌdʌ ʌrcʌʌgaducami aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ. Dai gamamaatʌtuldiña aanʌ vʌʌsi oodami vuitapi dai gʌnquiiquiana vʌʌsi ʌmaduga mʌʌsi judidíu dai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu.
20 Kwa kwaso’ob ayu kwa isa abibinan ana veya men kafa’imo abir, a baibais ana tur ta abotanimih, en baise etei bebeyanamaim bar arun atit a binan kwanowar.
21 Dai aanʌ gʌnaagidiña sai gʌaagai isʌma duucai gʌntʌtʌgituagi dai camaisoimaasi ivuaadagi dai vaavoitudagi isSuusi Cristo ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami.
21 Jew sabuw naatu Ufun Sabuw isah i bebeyan hai kakafih baihamiyen God isan tatabir naatu Regah Jesu baitutumin isan auwih.
22 Sivi imimu aanʌ Jerusaleenamu. Giñootosai Diuusi Ibʌadʌ. Dai maimaatʌ aanʌ istumaasi iñduñiagi.
22 Naatu boun Anun kakafiyin fatumu, i ana kokomaim au Jerusalem anan, men aso’ob nati’imaim boro abisa isou namatar.
23 Mosʌcaasi maatʌ aanʌ istomasiaaco iñsiaaco aimʌrdagi giñaagidiña Diuusi Ibʌadʌ mʌsai giñmaisa agai Jerusaleenʌrʌ dai sai aliʌ soimaa taata iñagai aanʌ.
23 Ta’imonamo Anun Kakafiyin bimatnuwu i aso’ob, bar merar ta ta anarun anatitit dibur naatu biyababan i nati’imaim hima tekakaifu.
24 Dʌmos aanʌ gia maivuam iñʌlidi gomaasicʌdʌ. Aanʌ gia maisoigiñʌlidi giñtuucugacʌdʌ. Mosʌcaasi istumaasi ʌrgiñvʌʌtarʌ ʌrnaatuagi ʌaa duiñdagai ismaacʌdʌ giñmaa gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo daidʌ iduñiagi vʌʌsi istumaasi giñvii ʌgai ansaidʌ iduuna. Ʌaa duiñdagai ismaacʌdʌ giñvii ʌgai ʌrgaaagidagi cʌʌgaducʌdʌ ñiooqui isDiuusi oigʌdai vʌʌscatai.
24 Baise ayu taiyuw au yawas ai’itin i men sawar gagamin ta. Ayu au kok i bowabow Regah Jesu bitu i ana bow yomanin ana’asa’ub, naatu nati bowabow i tur gewasin God ana manaw ana kabeber isan anao rerereb.
25 Casi gaaagidi aanʌ aapimʌ gʌnsaagida idi ñiooqui isDiuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai sivi cʌʌga maatʌ aanʌ sai tomali ʌmaadutai aapimʌ camaitiñtʌgia agai ʌpamu.
25 Naatu boun kwa iyab wanawanamaim ama aremor God ana aiwob isan a binan kwanonowar aso’ob boro men kwana’itu maiye.
26 Cascʌdʌ angʌnaagida iñʌlidi aanʌ sivi sai camaitʌrgiñduñi mʌsmaiiimiagi Diuusi ʌʌmadu mʌsiʌʌscadʌ coiyagi.
26 Isan imih boun kwa etei matamaim akukurereb, o yait ef inasa’ir inan inamomorob ana bit men ayu anab.
27 Casi gʌnaagidi aanʌ maiʌstocai tomali ʌmo istumaasi mosvʌʌsi gʌnaagidi aanʌ istumaasi ipʌlidi Diuusi tʌsmaatʌcagi daidʌ ivuaadagi.
27 Anayabin God abisa not yayakitifuw etei akurereb kwanowar sawar men ta abotan au’uf abatamih.
28 Cascʌdʌ gʌnnuucadacavurai aapimʌ ʌʌgi dai nuucadacavurai vʌʌscatai ʌvaavoitudadami ʌʌpʌ ʌpan duucai cañiiru pastuurugadʌ cʌʌga nuucadacana gʌsosoiga. Cʌʌga maatʌ aapimʌ isDiuusi Ibʌadʌ gʌndarai mʌsai nuucadacana ʌvaavoitudadami ismaacʌdʌ ʌcovai vuvaitu Diuusi cascʌdʌ cʌʌgavʌr mamaatʌtulda. Suusi Cristo Diuusi maradʌ muu dai aasi ʌʌradʌ ʌgai vʌʌtarʌ dai poduucai cʌʌgacʌrʌ vuvaitu saidʌ ʌrʌmo siʌʌgʌmʌ ducamicana.
28 Taiyuw mata toniwa’an kwanakaifi, naatu bobaituw Anun Kakafiyin kwa babamaim ya’aya kwanakaifih. God ana ekaleisia kwaninabatan gewas, anayabin i taiyuwin Natun momorobomaim sinaf nati sabuw hina nowan himatar.
29 Cʌʌga maatʌ aanʌ sai iñsiʌʌscadʌ imiagi dadimu aa dai siaa duñia agadamu ʌgai vaavoidaragadʌ ʌpan duucai sʌʌsʌyi omaligami daivʌi dai maivieeyi cañiiru.
29 Ayu aso’ob kwa ana bihamiy ufunamaim haru kakafih boro hinan wanawan hinarun bobaituw hinatar giyigiyih.
30 Todian duucai aapimʌ gʌnsaagidaiñdʌrʌ baitʌqui guuquivamu ʌʌmoco dai gamamaatʌtuldiadamu yaatagi baiyoma siismaacʌdʌ ʌrvaavoi. Dai poduucai iduuñimu ʌgai sai oidatucuiña aa daidʌ ʌrmamaatʌrdamigadʌcana.
30 Kwa taiyuw a kou’ay wanawananamaim auman orot afa boro hinamisir turobe hinabotabir hinifufuwen, saise bai’ufununayah boro i hini’ufnunih.
31 Gʌnnuucadacavurai tudu. Gʌntʌgitovurai aapimʌ iñsaanʌ aitu vaica uumigi gʌnmaacaitai ñiooqui tasʌrʌ dai tucarʌ. Maidagitocai gʌnmaacaiña aanʌ ñiooqui vʌʌscatai ʌʌmadutai dai suaacaiña aanʌ aapimʌcʌdʌ.
31 Imih mata toniwa’an! Kwamur tounu bairi tama fai mar erematuru abimatnuwih i kwananot.
32 Sivi giñaaduñi gʌnviaamu aanʌ Diuusi ʌʌmadu vai ʌgai gʌnnuucadacana dai Diuusi ñiooquidʌ ʌʌmadu ʌʌpʌ ismaacʌdʌ gʌraagidi isgʌroigʌdai Diuusi. Idi vaa ñiooqui guvucadaliga dai ʌgaicʌdʌ siooma cʌʌga ʌʌgidi aapimʌ Diuusi. Dai ʌgaicʌdʌ ʌʌpʌ viaa aatʌmʌ mui naana maasi cʌcʌʌgaducami ismaacʌdʌ maacai Diuusi ʌgai ismaacʌdʌ ʌcovai vuvaidi ʌgai.
32 Naatu boun kwa i God ana tafafarenamaim ayayariyi naatu i ana manaw ana kabeber turamaim nawowabi kwanayen abisa ana sabuw baitihimih eo kwa auman nowamih nit.
33 Aidʌsi gʌnʌʌmadu aimʌraiña aanʌ maitataanʌiña aanʌ tumiñsi tomali yuucusi.
33 Ayu men kafai orot babin ta ana gold o ana silver isan abahiy o ana ar ana faifuw isan abahiyamih.
34 Baiyoma cʌʌga maatʌ aapimʌ iñsaanʌ ʌʌgi gaaata vuaadana dai gaagaiña istumaasi tʌgito aanʌ giñvʌʌtarʌ dai ismaacʌdʌ giñʌʌmadu ajioopaiña ʌʌpʌ.
34 Kwa etei kwaso’ob, ayu taiyuwu umau’umaim sawar abisa isah abiyababan asinaf himatar abow, naatu bow turou’unah hibiyababan afaram hibow karam.
35 Vʌʌscʌrʌ gʌnmamaatʌtuldiña aanʌ ispoduucai gʌaagai isgaaata vuaadagi dai soicʌdagi soituutuigami. Vʌʌscʌrʌ avʌr tʌtʌgitoda istumaasi caiti Suusi Cristo: “Siooma baigʌʌlidiña ismaacʌdʌ gamaacai siismaacʌdʌ bʌʌjʌi mʌstumaasi oidi”, ascaiti Suusi Cristo ―astʌtʌdai Paavora.
35 Ayu ef etei ai’obaiyi, kwanabow raro nababan, saise nati’imaim boro sabuw aurih fair en kwanibaisih. Ata Regah Jesu taiyuwin awanamaim iti tur eo i kwananot ’Baitinin ana baigegewasin i ra’at men tabaib na’atube.”
36 Mosaagacai ʌPaavora gomaasi gʌtootonacʌdʌ cʌquiva vʌʌscatai ʌʌmadu dai gamamagi.
36 Paul eo sasawar ufunamaim sun yowen bairi hiyoyoban.
37 Dai vʌʌscatai suaañimi dai cocomituquimi dai uusupigaimi diosaidacai.
37 Sabuw etei erererey auman hirouh himamay naatu hio tutur.
38 Dai aliʌ soigʌnʌʌli potʌʌdacai ʌPaavora sai camainʌijada agai vaamioma. Dai oí asta siaaco cʌʌca ʌvaarcu.
38 Etei hai yababan ra’at anayabin tur iti na’atube eo isan, ayu boro men ana’iti maiye naatu hinawiy bairi hin wa biyan hitit.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 20, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.