Atos 19
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Apoolosi quiaa Coriintoʌrʌ daacatadai taidʌ ʌPaavora ʌʌmapʌcʌrʌ ucoidigana daivusai dai Efeesiʌrʌ aayi dai ami tʌʌ chiʌʌqui vaavoitudadami.
1 Apollos Corinth ma’am ana veya Paul tafaram ta ta oyaw wanane run tit remor na Ephesus tit. Nati’imaim bai’ufununayah sabuw afa titaurih.
2 Daidʌ itʌtʌdai ʌgai ʌvaavoitudadami:
2 Naatu bai’ufununayah ibatiyih, “Kwabitumatum ana maramaim Anun kakafiyin re iwani?” Hiya’afut hio, “Aki nati Anun Kakafiyin ana tur men kafa’imo hio anowar.” |alt="map" src="Pauljr3.tif" size="col" ref="Acts 19.2"
3 Taidʌ ʌPaavorai itʌtʌdai:
3 Basit Paul ibatiyih, “Bo kwa bapataito i menatan kwabai?” Hiya’afut hio, “John Baptist nowan.”
4 Taidʌ ʌPaavora itʌtʌdai:
4 Paul iuwih eo, “John ana bapataito i dogor baikitabiren kakafih hibihamiyen isan. Naatu orot ta wabin Jesu i ufunamaim nan baitutumin isan iuwih.
5 Aidʌsi caʌ ʌgai gʌnvapacoi sai nʌidiña aa isʌgai vaavoitu Suusi Cristo mamaatʌtuldaragadʌ.
5 Tur iti na’atube eo hinonowar ufunamaim etei Regah Jesu wabinamaim bapataito hibai.
6 Aidʌsidʌ ʌPaavora daama darai gʌnoonovi divia Diuusi Ibʌadʌ ʌgai ʌʌmadu. Tai ʌgai gʌnaagacai ñiñio ʌma maasi ñiooquicʌdʌ ismaacʌdʌ maimaatʌcatadai ʌgai dai aagai istumaasi aagidi Diuusi.
6 Naatu Paul uman tafah yara’aten yoyoban ana veya Anun Kakafiyin re iwanih menah botabir tur ta ta hio naatu tur Godane nan hi’orerereb.
7 Vʌʌsicʌdʌ ʌrparʌ baivustaama dan gooca ʌgai.
7 Orot nah etei i 12 iti kou’ay wanawanan.
8 Daidʌ ʌPaavora vaica masaadai aitu aimʌraitai judidíu quiquiuupaigadʌamu dai maiduaadicuitai gaaagidiña isDiuusi soicʌi oodami sai cʌʌgacʌrʌ oidacana. Tai ʌʌmoco gia vaavoitu.
8 Paul Kou’ay Bar run itafofor sumar tounu wanawanan sabuw bairi hio, God ana aiwob isan sabuw iuwih dogoroh rouw tafofofor.
9 Dʌmos aa maivaavoitu maiʌma duucai gʌntʌtʌgitua ʌliditai. Dai sigalnaasi ñioocai idi mamaatʌtuldaragai vui ʌoodami vuitapi. Amaasi ʌPaavora ʌcovai ii dai vaidacai ʌvaavoitudadami ʌmo escueelamu siaaco gamamaatʌtuldiña Tirano. Dai vʌʌs tasai mosvusacʌiña Tirano vai amaasi ʌPaavora ʌʌmadu ʌgaa anaasi aatagaiña dai aagaiña Diuusi ñiooquidʌ.
9 Baise sabuw afa dogoroh fokar, men kafa’imo hikok boro hititumatum naatu bebeyanamaim Regah ana ef gewasin isan tur kakafih maiyow hi’o. Basit Paul ihamiyih naatu bai’ufununayah buwih bairi hin. Veya matan yimo Tyrannus ana bai’obaiyen efanamaim ma bi’obaibiyih.
10 Poduucai idui ʌgai goo uumigi dai poduucai vʌʌsi Aasia dʌvʌʌriʌrʌ oidacami caʌ Diuusi ñiooquidʌ vʌʌsi ʌmaduga mʌʌsi judidíu dai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu.
10 Iti na’atube ma sinaf kwamur rou’ab sawar, naatu sabuw etei nati Asia wanawanan Jew naatu Ufun Sabuw etei Regah ana tur hinowar.
11 Dai Diuusi maa guvucadagai ʌPaavora saidʌ iduuna mui naana maasi gʌgʌrducami.
11 Paul wanawananamaim God ina’inan fokarih maiyow sisinaf.
12 Taidʌ ʌoodami vuidacai ʌcoococoidadʌ gʌnpañiñituga dai gʌntaagiñagiacaru ismaacʌdʌ ʌcʌdʌ taata ʌgai ʌPaavora tuucugadʌ tai mosʌgaicʌdʌ dudueeyi ʌcoococoidadʌ dai asta Diaavora tʌtʌaañicarudʌ vuvacʌiña oodamiaiñdʌrʌ.
12 Paul ana agesaf naatu ana faifuw i biyan gubamin hibai hin sawusawuwih biyah hiyayanowahih i hiyayawas naatu afiy kakafih auman i hibibihir.
13 Dai ʌʌmoco judidíu ismaacʌdʌ mosaipaco ajioopaiña vuvaidimi Diaavora tʌtʌaañicarudʌ oodamiaiñdʌrʌ vuvaida ʌliditadai ʌgai Suusi guvucadadʌcʌdʌ dai potʌtʌdai ʌjudidíu ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ:
13 Jew sabuw afa bar merar ta ta hirun hitit sabuw iyab biyahimaim afiy kakafih hitar sumih hima’am Regah Jesu wabinamaim hinununih. Naatu hai tur i iti na’atube hio, “Demon kakafih hinununih seven Paul ana orot wabin Jesu isan ebibinan i wabinamaim kwa abi’a’ari kwatit!”
14 Poduucai ivuaadana cuvaracami cʌcʌʌli ʌgai ʌrmaamaradʌ ʌmo cʌʌli Isiiquiva tʌʌgiducami. Ʌgai ʌrʌmo baitʌcʌaacamigadʌ tʌtʌaanʌdami judidíu quiuupaigadʌrʌ.
14 Naatu Jew hai Firis Gagamin wabin Skeva natunatun etei seven i iti na’atube auman hisisinaf.
15 Aidʌsi potʌtʌdai ʌcʌcʌʌli ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ tai ʌgai aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
15 Baise afiy kakafin iuwih eo, “Jesu i ayu aso’ob naatu Paul auman i ayu aso’ob, bo kwa iyab?”
16 Cascʌdʌ ʌcʌʌli ismaacʌdʌ viaacatadai ʌDiaavora tʌtʌaañicarudʌ vuidʌrʌ gʌi ʌcʌcʌʌli dai vaamioma istui isvʌʌscatai dai cavami capiacarai ʌgai taidʌ ʌcʌcʌʌli maiyuucustugaitai voopoi ami quiiyaiñdʌrʌ dai saasaquitugai tuutucugadʌ.
16 Naatu orot nati afiy kakafih hiwan ma’am misir bow yow tar, hai faifuw seb nunih ufun hitit segar biyah ererara ana bar hihamiy hibihir.
17 Dai vʌʌsi Efeesiʌrʌ oidacami maí gomaasi judidíu dai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu ʌʌpʌ cascʌdʌ vʌʌscatai aliʌ duduaadimu, dai aliʌ siaa duutudaimi Suusi Cristo.
17 Jew sabuw etei naatu Ufun Sabuw etei iyab nati Ephesus wanawanan hima’am iti tur hinonowar ana veya, etei yah birubir fafar, naatu Regah Jesu Keriso wabin bora’ara’aten gagamin maiyow hitin.
18 Dai muidutai ismaacʌdʌ vaavoitu dada dai gaaagidimi istumaasi soimaascami ismaacʌdʌ ivuaadana ʌgai ʌʌquioma.
18 Sabuw moumurih na’in iyab hina bai’ufununayah himamatar bebeyanamaim hitit abisa kakafin hisisinaf isan etei hi’e’en.
19 Dai muidutai ismaacʌdʌ ʌrcʌcʌʌdaracamicana vuaa gʌnlilivruga dai vʌʌscatai vuitapi mʌmʌʌji. Dai gooquiʌrʌ ʌʌsitu ʌlilivru namʌgadʌ sai aayi parʌ taajucami siento miil piisu.
19 Sabuw moumurih na’in iyab hikwerakwer hai buk hibow hina hibutuw naatu sabuw etei matahimaim hi’afusar. Naatu buk ta’ita’imon hai baiyan hibiyab i 50,000 drachma ana fofonin. Paul Efasis hai kwerakwer buk hi’afusar bat i’itah|alt="Paul watching Ephesians burn books" src="cn02003B.tif" size="col" loc="Act 19.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="19.19"
20 Dai poduucai muidutai tʌʌ gomaasi dai muiyapʌrʌ maí oodami Diuusi ñiooquidʌ.
20 Sinaf fairih iti himamataramaim Regah ana tur tasasar tit naatu busuruf ra’at ana fair bai yen.
21 Cadaivunucai vʌʌsi gomaasi taidʌ ʌPaavora ʌpʌʌli isimiagi Masedoniamu dai Acaayamu dai abiaadʌrʌ Jerusaleenamu. Daidʌ icaiti:
21 Sawar iti himamatar ufunamaim Paul ana not bogaigiwas Akaiya naatu Masedonia tafaram hairi wanawanahiwat remor na. Naatu na Jerusalem titamih ana not bogaigiwas eo, “Iti tafaram anabinanawan ufunamaim ayu boro anan Rome ana’itin.”
22 Dai caootosacai gooca gʌaaduñi ismaacʌdʌ soicʌiña aa duiñdadʌrʌ Masedoniamu ʌgai ʌrTimoteo ʌʌmadu Erastusi, dai ʌgai anaasi vii Aasiʌrʌ bai tʌvʌpi.
22 Basit ana baibais orot rou’ab Timothy, Erastus hairi iyafarih hin Masedonia wanawanan hima, i baise veya au gagaminaka Asia wanawanan imaim ma.
23 Aidʌ aliʌ sisioli Efeesiʌrʌ oidacami Diuusi ñiooquidʌcʌdʌ.
23 Nati ana veya’amaim yare kakafin anababatun Ephesus wanawanan matar, anayabin Regah ana Ef isan.
24 Ʌmo cʌʌli Demetrio tʌʌgiducami sisiolitu ʌoodami. Ʌgai ivuaadana plaata quiquiuupai aaliducami ʌpa maasi ismaasi Diana quiuupaigadʌ dai ʌraana daasaca Diana. Diana ʌrʌmo odai uvisi ismaacʌdʌ siaa duutudai Efeesiʌrʌ oidacami Diuusi duucai. Dai vʌʌscatai ismaacʌdʌ ʌʌmadu gaaata vuaadana ʌcʌʌli aliʌ mui gamaitʌcʌiña tumiñsi.
24 Orot wabin Demetrius silver imaim sawar ebu’ur temamatar i nati’imaim ma’am. Iti orot i god babin wabin Artemis ana kwafiren gagamin ana yumatabe, silver amaim bu’ur sabuw hitotobon. Naatu nati bowabowamaim kabay gagamin maiyow bai ana sabuw isah rur.
25 Dai ʌgai ʌmpagi vʌʌsi gʌpipiooñiga ʌʌmadu aa ismaacʌdʌ viaacatadai pomaasi aa duiñdagai ʌʌpʌ, daidʌ itʌtʌdai:
25 Basit ana bowayah etei e’af ayuwih naatu sabuw afa i bairi hai bowabow ta’imon auman e’af hiru’ay iuwih eo “Au sabuw kwanaso’ob, ata bowabow iti’imaim kabay gagamin tatain erur.
26 Dai cʌʌga nʌidi aapimʌ dai caʌ siʌPaavora gaaagidiña sai idi moono ismaacʌdʌ ivueeyi oodami maitʌrdidiuusi. Dai poduucai vaavoituldi ʌgai muidutai, maisiuu mosʌca tami Efeesiʌrʌ oidacami vʌʌsi Aasia dʌvʌʌriʌrʌ oidacami ʌʌpʌ.
26 Naatu boun iti orot Paul abisa esisinaf i kwa taiyuw matamaim kwa’itin naatu tainimaim kwanonowar, god orot umahimaim tibiwa’an i men kafa’imo godamih.” Tur iti na’atube eo i orot babin moumurih maiyow yah ikitabir. Iti sawar i men Ephesus wanawanan akisin emamatar, baise Asia wanawanan etei kafa’imo nisawar.
27 Vʌʌsi idi aliʌsi ʌrduaadimudagai maisiuu mosʌca gʌraa duiñdaga siaa gʌduuñian tada dai vʌʌsi oodami camaitʌgitomu goquiuupaigadʌ gʌducʌdʌ gʌrdiuusiga Diana. Vʌʌsi Aasiʌrʌ oidacami ʌʌmadu vʌʌscatai vʌʌsi oidigi daama oidacami siaa duutudai idi gʌducʌdʌ gʌrdiuusiga Diana. Dai sivi siaa gʌduñian tada gogʌducamigadʌ goovai ―astʌtʌdai Demetrio gʌaaduñi.
27 Iti ata bowabow i kakafin wanawanan run naatu ata bowabow wabin boro na’af, men wabit akisin na’af, baise god babin Artemis ana kwafiren bar gagamin auman boro yabin en namatar. Naatu sabuw nati Asia wanawanan, naatu tafaram wanawanan sabuw etei iti god babin hikakafiy hikwakwafir boro nuhih nabur.”
28 Dai moscaʌcacai ʌoodami gomaasi aliʌ baacoi dai iiñaquimi daidʌ icaitimi:
28 Sabuw hiru’ay hima iti tur hinonowar higagamat himisir hiwow hio, “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe gagamin.”
29 Dai vʌʌsi Efeesiʌrʌ oidacami aliʌ siaa caitimi. Dai vui Gaayo ʌʌmadu Aristarco ʌgai ʌrgooca cʌcʌʌli ismaacʌdʌ Masedoniʌrʌ oidaga dai oiditadai ʌPaavora. Taidʌ ʌoodami cavami gʌnaagacai tʌvaimʌcai mʌʌca uucami siaaco gʌnʌmpaidiña ʌoodami.
29 Basit nati bar merar gagamin wanawanan uruw ra’at, na hibuyuw ne hibuyuw hinunuw. Masedonia orot rou’ab Gaius Aristakus hairi Paul bairi hinanawan hinan hibuwih hinunuw hin sabuw hai rou’ay efan gagaminamaim hitit.
30 Daidʌ ʌPaavora vaquia ʌliditadai dai ñiooquida agaitadai ʌoodami dʌmos ʌvaavoitudadami maidagito.
30 Paul akisin i kok sabuw nahimaim tatit, baise bai’ufununayah hi’otan.
31 Ʌʌmoco ismaacʌdʌ ʌrdudunucami Aasiʌrʌ ismaacʌdʌ amiigugadʌ ʌPaavora ʌgai ʌʌpʌ ootosi ñiooqui dai daañimi sai maivaacʌna ami.
31 Nati tafaram wanawanan hai orot gagamih, iyab Paul ana ofonah auman tur hiyafar hifefeyan men hikok boro tan kou’ay ana efan gagaminamaim yumatan ta’ototait.
32 Dai ami siaaco gʌnʌmpagi ʌoodami ʌʌmoco iiñacai ʌmo istumaasi vai aa ʌma maasi dai aliʌ siaa caiti vʌʌsi oodami dai baitoma vʌʌscatai maimaatʌcatadai istuisidʌ gʌnʌmpagi.
32 Nati ana veya’amaim kou’ay ana efanamaim uruw i na’at, sabuw afa nati’imaim i tur ta hiwow hio, sabuw afa ni’imaim ibo tur ta hiwow hio. Naatu sabuw au moumurihika i men kafai hiso’ob aisim hina iti kou’ayamaim hitit.
33 Dʌmos ʌʌmoco ismaacʌdʌ ʌoodami saagida guucacatadai aagidi ʌAlejandro astuisidʌ ami gʌnʌmpagi. Taidʌ ʌjudidíu baitʌqui cʌi ʌAlejandro. Vai ʌgai ñiooquia agaitadai cascʌdʌ vañigi gʌnovi sai dodoligicana vʌʌscatai.
33 Naatu Jew sabuw afa Alexander hibonawiy hitit nahine bat, naatu sabuw afa roube’aten tur hitin, imaibo Alexander umanamaim sabuw rutanih awah fot naatu i taiyuwin wasfafarin isan ana tur eo.
34 Dai aidʌsi maí ʌgai isAlejandro ʌrjudíu vʌʌscatai ijiña parʌ goo oora daidʌ icaiti:
34 Baise nati veya’amaim i hi’inan Alexander i Jew orot, imih sabuw etei au ta’imon hiwow sawar ta’imon isan hio inan hours rou’ab sawar. “Ephesus ana god Artemis akisinamo i turobe Gagamin!”
35 Amaasi ʌmo dunucami anaasi Efeesiʌrʌ oidacami cadodoligitudacai vʌʌscatai itʌtʌdai:
35 Inan yomaninamaim bar merar ana kirumayan sabuw rou’ay gagamin eotatanih inan nuwarob e’afuw basit eo, “Ephesus ana orot ana babin! Sabuw etei hiso’ob Ephesus bar merar i god gagamin Artemis ma’uh ema’am. Iti kabay kakafiyin marane hea’obow re’er boun iti inu’in auman ma’uh ema’am.
36 Cʌʌga maatʌ aapimʌ istomali ʌmaadutai maitistutuidi ispotʌiyagi ismaitʌrvaavoi vʌʌsi gomaasi, cascʌdʌ dodoligivurai. Maitavʌr istuma vuaada mʌsmaicʌʌga gʌntʌtʌgitodagi ʌʌpʌga.
36 Iti sawar i boro men yait ta nayaubamih, isan imih kwa yate enub kwamare naatu men abisa ta nota’e mata nakabiy kwanasinafumih.
37 Idi cʌcʌʌli mʌsmaacʌdʌ vuaa aapimʌ maitagaʌʌsidi goovai tomali ʌmo istumaasi goquiuupiaiñdʌrʌ dai tomali maisigalnaasi ñioocai gʌrdiuusiga vui.
37 Kwa iti orot kwabow kwana ai’itih i men Tafaror Bar ana sawar ta hi’afiy o ata god babin isan tur kakafih hi’omih.
38 SiʌDemetrio ʌʌmadu ʌgaa aata vuaadami viaacagi ʌmo istumaasi ʌmo oodami vui cascʌdʌ oidaga dudunucami sioorʌ bai duñiagi gomaasi. Dai cʌʌga istutuidi isvan cʌʌsagi. Dai ami dudunucamiʌrʌ istutuidi isaipaco gʌpiʌrʌ gʌnvuupadagi.
38 Baise Demetrius ana bowayah orot bairi orot babin isan hai gamin tur afa hinama’am na’at, ata orot gagamih tur nowarayah i tema’am. Naatu tur nowar yababan yabaituturin isan ana efan i bobotawiyin inu’in boro hinan imaim hiyabaitutur.
39 Dai siʌrʌma maasicagi ismaacʌdʌ tʌgito aapimʌ ʌʌpʌdaamʌrʌ avʌr bai duuñi ʌoodami ʌmpaidaragadʌrʌ.
39 Baise yababan tur gagaminaka omih na’at i kwanan Kou’ay Bar gagaminamaim orot tur nowarayah matahimaim a yababan kwanaorereb tur nowarayah boro hinayabunei.
40 Mʌsgʌrtʌcacagi istuisidʌ siaa caitimi aatʌmʌ sivi maitiipu istumaasi gaaagida aatʌmʌ cascʌdʌ aliʌsi ʌrduaadimudagai. Daidʌ ʌdudunucami cʌʌga istutuidi isvaama gʌrtuutusagi dai potʌiyagi tʌsai aatʌmʌ vui baacoi ―astʌtʌdai ʌdunucami.
40 Naatu boun hibubuyuw isan hina’af tanarun hinabibatiy boro tanao kwanekwan, anayabin tur ana’an it men taso’ob naatu it men karam boro asir tanao tanifufuwen.”
41 Dai capotʌʌcai ootoi vʌʌscatai sai noonoigʌna.
41 Iti eo ufunamaim, sabuw iuwih hai ubar hin.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 19, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.