Atos 10
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Sesareeʌrʌ oidacatadai ʌmo cʌʌli Cornelio tʌʌgiducami ismaacʌdʌ tʌaanʌitadai ʌmo siento sandaaru mʌsmaacʌdʌ Italianu aagaiña.
1 Caesarea imaim orot wabin Cornelius Rome baiyowayah hai orot ukwarin baiyow ana kou’ay wabin Italian Regiment.
2 Dai Cornelio ʌʌmadu vʌʌsi aaduñdʌ aliʌ siaa duutudaiña Diuusi, dai ʌgai soicʌiña mui tumiñsicʌdʌ ʌjudidíu dai vʌʌscʌrʌ gamamadaiña.
2 Cornelius i God ana orot ta, i ana nibur tutufin etei God hikwakwafir, baibais gagamin maiyow yababan wairafih bitih, naatu mar etei God isan yoyoyoban. Cornelius eyoyoyoban|alt="Cornelius praying" src="cn01943B.tif" size="col" loc="Act 10.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.2"
3 Dai ʌmo imidagai coi gʌʌsʌco tasai cʌʌga tʌʌ ʌCornelio ʌmo Diuusi tʌaañicarudʌ ismaacʌdʌ vaa siaaco daacatadai ʌgai daidʌ itʌtʌdai:
3 Veya ta rabirab three korok na’atube matan hibora’ah God ana tounamatar na run wabin su’ub eo, “Cornelius!”
4 Vaidʌ ʌCornelio mosnʌidi ʌDiuusi tʌaañicarudʌ duaadimucai. Dai amaasi tʌcacai daidʌ itʌtʌdai:
4 Cornelius matan takiyat itinkikin erebirubir auman eo, “Regah abisa kukokok?”
5 Ootosañi cʌcʌʌli Jopamu vai vaidana Simuñi Piiduru,
5 Imih boun orot afa iniyafarih hinan Joppa orot Simon, wabin ta Peter, i hinanawiy bairi hinan.
6 ismaacʌdʌ ʌmai Simuñi quiidiʌrʌ gʌuuliñaca. Ʌgai ʌrvaqueetatadami dai gʌʌ suudagi ugidiana oidaga. ɅPiiduru gʌaagidamu istumaasi gʌaagai pʌsiduñiagi ―astʌtʌdai ʌDiuusi tʌaañicarudʌ.
6 Simon bobaituw kanabihimaim sawar yumatah ta ta sakirayan i ana baremaim bairi tema’am, ana bar tor rewan ebatabat.”
7 Aidʌsi ii ʌDiuusi tʌaañicarudʌ taidʌ ʌCornelio vaí gooca gʌpipiooñiga dai ʌmo sandaaru ismaacʌdʌ siaa duutudai Diuusi vaidʌ ʌCornelio baigʌʌliditai nʌidiña.
7 Basit tounamatar hairi hio inan ufut, Cornelius ana bowayah orot rou’ab naatu baiyowayah orot ta’imon e’af ayuwih. Iti baiyowayan orot auman i God ana orot, Cornelius biyan ana tafafarayan orot.
8 Dai aagidi vʌʌsi istumaasi tʌʌ ʌgai. Dai gooquiʌrʌ ootoi Jopamu.
8 Sawar etei himamatar na’atube hai tur eowen, basit iyafarih hin Joppa hitit.
9 Dai siaadiqui aidʌsi camiaadimitadai ʌgai Jopʌrʌ dan duucu ʌʌsi tʌsai ʌPiiduru vaaqui daama daida mamada agai.
9 Mar to orot efamaim hina Joppa hibiyubin auman, Peter auyit yen in bar tafan yoyoban isan.
10 Dai ʌgai aliʌ biuugimucatadai dʌmos quiaa bai vuiididitadai cuaadagai, tai gʌmaasitu ʌgai vuitapi ʌmo istumaasi.
10 Basit bayumih morob ana kok i bay taa, bay hibogaigiwas bifotamih i matan taratan.
11 Tʌʌ ʌgai isgʌcupioco tʌvaagi dai dʌvʌʌrapi uucami tʌaapanʌi ʌmo istumaasi ʌpa maasi ʌmo gʌʌ tua icuusi vʌmaacova siisisodʌ vuupuli.
11 Mar botawiy naatu sawar ta rar gagamin na’atube umasusun kwafe’en hikuhamihamiy re me yan titit itin.
12 Dai ami tua icuusiʌrʌ daraitugai naana maasi cʌcʌisi maaco taataracami dai gʌgʌr coocoyi dai ujuurugi ʌʌpʌ.
12 Nati wanawanan for yumatah ta ta, kok uma’ar, gabunam, naatu kutor mamu. Peter matan hibora’ah masanuw kakafih biyah gubagug auman itah|alt="Peter’s vision" src="cn01945B.tif" size="col" loc="Act 10.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="10.12"
13 Dai amaasi caʌ ʌgai ʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ itʌtʌdai:
13 Orot fanan nowar eo, “Peter kumisir iti sawar kurouw ku’aa.”
14 Taidʌ ʌPiiduru aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
14 Baise Peter iya’afut eo, “Men karam Regah, ayu men kafai sawar iti na’atube karitanih eregubagub auman aa’umih.”
15 Taidʌ ʌñiooqui ʌpamu ñioo daidʌ itʌtʌdai:
15 Orot fanan iban bairou’abin e’af maiye, “Sawar abisa God eorereb gewasin rarouw men o a notamaim kakafin inarouw inao.”
16 Ʌtua icuusi vaicojo tʌvai daida tʌsai tʌvaagiamu ʌpamu.
16 Sawar iti na’atube mar tounu matar, imaibo naniyan meyemeye sawar matabir maiye yen mar run.
17 Aidʌsidʌ ʌPiiduru tʌtʌgitoitadai istʌiya ʌlidi ʌgai ismaacʌdʌ gʌmaasitu vuitapi, tai quitaagiña aayi ʌcʌcʌʌli Cornelio ojootosadʌ gatʌcacaimi ʌgai siaaco oidaga Simuñi daida aayi.
17 Peter matan hibora’ah sawar iti i’itin anayabin so’ob isan kasiy ma binotanot, orot Cornelius iyafarih hinan bar hitita’ur hina fur awan hibat.
18 Dai aʌcai gʌgʌrʌ gatʌcacai sabai ami gʌuuliñacatadai ʌmo cʌʌli Simuñi Piiduru tʌʌgiducami.
18 Hi’afariy hibatiyih hio, “Orot wabin Simon Peter iti a baremaim ema’am?”
19 Dai quiaa tʌtʌgitoitadai ʌPiiduru ʌgiʌrʌ ismaacʌdʌ vuitapi gʌmaasitu, taidʌ Diuusi Ibʌadʌ itʌtʌdai:
19 Peter matan hibobora’ah isan boro’ika ma binotanot, Anun Kakafiyin iu eo, “Simon, orot nah tounu o tenunuwihi.
20 Tʌvañiñi dai oida dai maivuaamʌ ʌliatugada aanʌanta ootoi ―astʌtʌdai Diuusi Ibʌadʌ.
20 Imih kumisir kura’iy bar baban, men a inakutan baise bairi kwanan, anayabin ayu aiyafarih hina.”
21 Taidʌ ʌPiiduru tʌvai dai ii siaaco guucacatadai ʌcʌcʌʌli Cornelio ojootosadʌ daidʌ itʌtʌdai:
21 Peter misir ra’iy naatu iuwih eo, “Ayu orotoban iti kwa ayu kwanunuwuhu, kwa a’an aisim kwana?”
22 Taidʌ ʌcʌcʌʌli aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
22 Hiya’afut hio, “Aki i baiyowayan orot ukwarin wabin Cornelius iyafari ana. Iti orot ana yawas i gewasin, naatu God ebibiruw, Jew sabuw etei iti orot i tekakakafiy. Tounamatar kakafiyin iu, o tifefeyani itan ana bar, saise o abisa itao’o i tanowar isan.”
23 Taidʌ ʌPiiduru miaadʌgi, tai ʌgai anaasi vii aidʌ tucarʌ ʌPiiduru ʌʌmadu. Dai siaadiqui iji tai oí ʌPiiduru dai oí ʌʌpʌ ʌʌmoco ʌvaavoitudadami Jopʌrʌ oidacami.
23 Basit Peter nah tounu buwih bar hirun bairi fai ta’imon hi’in.
24 Dai siaadiqui aayi ʌgai Sesareeʌrʌ siaaco nʌnʌracatadai ʌCornelio ʌʌmadu muidutai aaduñdʌ dai aa ismaacʌdʌ cʌʌga ʌʌmaducatadai ʌgai vʌʌsi vapai.
24 Veya baitonin hina Caesarea hitit. Cornelius i ma matan ef i’itin, taintuwan afa e’af ayuwih hina ana baremaim bairi hima Peter hikakaif.
25 Aidʌsi aayi ʌPiiduru quiiyʌrʌ tai vuusai ʌCornelio dai miaadʌgida agai dai vuidʌrʌ gʌtootonacʌdʌ cʌquiva dai siaa duutuda agaitadai.
25 Peter na bar rur ana maramaim, Cornelius nanamaim sun yowen kwafir re.
26 Dʌmos ʌPiiduru cʌquivatu daidʌ itʌtʌdai:
26 Baise Peter imisiruw eo, “Kumisir ayu i orot o na’atube.”
27 Dai apiaaatagaimi ʌgai ʌCornelio ʌʌmadu dai vaa tuucavi dai ami tʌʌ mui oodami ismaacʌdʌ gʌnʌmpaidacatadai.
27 Peter tur busuruf auman Cornelius hairi hirun hin bar wanawanan hitit naatu sabuw kou’ay gagamin na’in hima’am kouh yen.
28 Amaasi ʌPiiduru itʌtʌdai ʌoodami:
28 Iuwih eo, “Kwa etei kwaso’ob Jew hai ofafar men ebibasit boro Ufun Sabuw atinanawani bairi tatitayo’ay. Baise God i’obaiyu aitin ayu men orot ta biyan karitanin o gubagub anarouw anao.
29 Cascʌdʌ mosgiñvaí antai maiñioocacai mʌʌcadʌrʌ ii. Dai maatʌca iñʌlidi aanʌ tʌimʌsidʌ giñvaí ―astʌtʌdai ʌPiiduru.
29 Imih ayu isou tur kwabiyafar, ayu men erekwahir auman anamih. Ayu kwa abibatiy, aisim ayu isou tur kwaiyafar ana?”
30 Taidʌ ʌCornelio aa noragi daidʌ itʌtʌdai:
30 Cornelius iya’afut eo, “Veya kwafe’en na’atube sawaraka, veya three korok na’atube rabirab au baremaim ayoyoyoban, naniyan meyemeye orot ana faifuw kwes nau’umaim bat eo,
31 Vaidʌ ipiñtʌtʌdai: “Cornelio, Diuusi caʌ gʌmamadaraga dai maatʌ ʌʌpʌ istumaasi ivueeyi aapi soicʌital soituutuigami.
31 ‘Cornelius, ayoyoban God nowar naatu a siwar sabuw yababan wairafih ibitih imaim ana not kusib.
32 Ootosañi tudu Jopamu sioorʌ vaidagi ʌSimuñi Piiduru ʌmai Simuñi quiidiʌrʌ avʌuuliñaca. Ʌgai ʌrvaqueetatadami dai gʌʌ suudagi ugidiana oidaga. Dai siʌʌscadʌ divia ʌgai gʌaagidamu ʌmo istumaasi iñtʌtʌdai ʌcʌʌli”, ascaiti ʌCornelio.
32 ‘Orot ta kwiyafar en Joppa imaim orot wabin Simon wabin ta Peter i Simon bobaituw kanabihimaim sawar ta ta sakirayan ana bar tor rewanamaim ema’am biyan etit.’
33 Cascʌdʌ otoma ootoi aanʌ mʌsai gʌgaagana, dai aapi cʌʌga dui diviacai. Dai sivi tami daraaja aatʌmʌ dai siaa duutudai Diuusi dai caʌca ʌrʌlidi ʌñiooqui ismaacʌdʌ gʌrootosi Diuusi aapicʌdʌ ―astʌtʌdai ʌCornelio.
33 Imih o isa tur saisewat aiyafar, naatu gewasin maiyow o ina itit, naatu aki etei God nanamaim Regah sawar etei eo biyuni nowaramih ama akakaif.”
34 Amaasi gʌaagacai ñioo ʌPiiduru daidʌ itʌtʌdai:
34 Imaibo Peter busuruf binan eo, “Ayu bounabo aso’ob, God men orot babin ta’imon itin yan ebaibimih.
35 Diuusi aliʌ cʌʌgacʌrʌ nʌidi tomastuma oodami ismaacʌdʌ siaa duutudai dai maisoimaasi ivuaadagi.
35 Baise orot menan ta ta iyab i tibibiruw naatu abisa gewasin tisisinaf.
36 Diuusi ootosi ʌmo ñiooqui ʌjudidíu Suusi Cristocʌdʌ sai cʌʌgacʌrʌ oidacana Diuusi vuitapi dai oodami vuitapi daidʌ Suusi Cristo ʌrbaitʌcʌaacamigadʌ vʌʌsi oidi daama oidacami.
36 Tur God iyafar na Israel biyah titit i etei kwaso’ob, iti tur gewasin i tufuw Jesu Keriso wanawanamaim ema’am. It etei ata Regah.
37 Aapimʌ cʌʌga maatʌ istumaasi ʌpʌdui judidíu dʌvʌʌragadʌrʌ, aidʌsi casi gaaagidi ʌVuaana Diuusi ñiooquidʌ dai casi gavapaconacai vʌʌsi gomaasi Galileeaiñdʌrʌ gʌaaga.
37 Naatu kwaso’ob sawar abisa Judea wanawanan mamatar, John bapataito isan bibinan ufunamaim iti sawar i Galilee imaim busuruf.
38 Dai cʌʌga maatʌ aapimʌ ʌʌpʌ isducatai maa Diuusi ʌSuusi ismaacʌdʌ Nasareetʌrʌ oidacatadai guvucadadʌ Diuusi Ibʌadʌ, dai isducatai aimʌraitai cʌʌga ivuaadana ʌgai dai duduaaidiña vʌʌscatai ismaacʌdʌ soimaa taatacana Diaavora tʌtʌaañicarudʌcʌdʌ. Diuusi Ibʌadʌ ʌʌmadu daacatadai ʌSuusi cascʌdʌ pomaasi ivuaadana ʌgai.
38 Mi’itube Anun Kakafiyinamaim God Jesu Nazareth matuwan tafan eof nowah naatu fair tafan bisuwai i kwaso’ob. Naatu ana bowabow mi’itube run tit bow yawas gewasin sinaf, sabuw iyab afiy hai fairamaim hima’am etei biyawasih auman i kwaso’ob, anayabin God i hairi hima’am.
39 Dai aatʌmʌ ʌrnʌijadami vʌʌsi istumaasi ivuaadana ʌSuusi siʌʌsi Judeea dʌvʌʌriʌrʌ ʌcaasi Jerusaleenʌrʌ ʌʌpʌ mʌtai gooquiʌrʌ curusiaba siisa dai muaa.
39 Sawar abisa Jew hai me yan naatu Jerusalemamaim sisinaf etei i aki a’itah sif arurubon. Naatu onaf afe’enamaim hikubar momorob auman i aki aso’ob.
40 Dʌmos Diuusi bo vaica tasaicʌdʌ duaacali ʌpamu, dai gʌrmaa oigaragai tʌstʌgiagi.
40 Baise veya tounu ufunamaim God morobone bora’ah maiye naatu iwa’an tit irerereb sabuw hi’itin.
41 Dʌmos maisiu vʌʌsi oodami maa ʌgai oigaragai istʌgiagi mosʌca aatʌmʌ ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu ʌʌquioma abiaadʌrʌ tʌsaidʌ ʌrnʌijadamicana dai aatʌmʌ ʌʌmadu gauu dai gaii caduaacacai ʌgai coidadʌ saagidaiñdʌrʌ.
41 Men sabuw etei hi’itin, baise sabuw iyab God rurubinihiwat, nati i aki iyab morobone mimisir maiye ufunamaim bairi a’aa atomatomawat.
42 Dai ʌgai gʌrtʌjai tʌsai aagidana oidigi daama oidacami Diuusi ñiooquidʌ dai aagidana ʌʌpʌ tʌstumaasi nʌidiña dai tʌstumaa caʌcana sai Diuusi aagidi ʌSuusi sai ʌgai nʌidana ʌcoidadʌ dai ʌduduaacʌdʌ ismaacʌdʌ ʌrcʌʌga ivuaadami dai ismaacʌdʌ ʌrmaicʌʌga ivuaadami.
42 Naatu eobaiyuni tur gewasin sabuw etei isah ana binan hai tur ana’owen Jesu i God Rubin sabuw yawayawasih naatu murumurubih baibabatiyih isan.
43 Ʌʌquioma abiaadʌrʌ aagai vʌʌsi ʌDiuusi ñiñiooquituldiadamigadʌ ʌSuusi dai pocaiti sai sioorʌ vaavoitudagi isʌSuusi ʌrcʌʌgacʌrʌ vuviadami Diuusi oigʌlda agai vʌʌsi soimaascamigadʌ.
43 Dinab orot etei isan hibinan hio sabuw iyab i wabinamaim hinabitumatum boro hai bowabow kakafih nanotawiyen.”
44 Quiaa ñioocaitadai ʌPiiduru, tai divia Diuusi Ibʌadʌ dai ʌʌmadu daaca agai vʌʌscatai ismaacʌdʌ caʌ istumaasi aagaitadai ʌPiiduru.
44 Peter iti na’atube bat eo inan wanawanan Anun Kakafiyin ra’iy sabuw iyab hima tur hinonowar tar gabuwih.
45 Taidʌ ʌjudidíu vaavoitudadami ismaacʌdʌ oiditadai ʌPiiduru camaitʌʌ isducatai gʌntʌtʌgituagi nʌiditai isDiuusi Ibʌadʌ divia dai ʌʌmadu daaca agai ʌʌpʌ ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrjudidíu.
45 Jew baitumatumayah afa Peter bairi Joppa’ane hinan hifofofor men kafaita. God ana usar Anun Kakafiyin Ufun Sabuw auman tafahimaim isuwai re’ere isan.
46 Dai caʌ ʌgai isnaana maasi ñiooqui ñioocai ʌgai dai siaa duutudai Diuusi.
46 Naatu sabuw menah botabir tur ta ta hio God hibora’ara’ah.
47 Amaasi ʌPiiduru itʌi:
47 “Iti sabuw boro yait harewamaim bapataito bain isan na’otanih? Anayabin Anun Kakafiyin it tabaib na’atube i auman hibaika.
48 Amaasi tʌjai ʌPiiduru ʌoodami sai gʌnvapaconana isduucai gatʌjai Suusi Cristo. Dai gooquiʌrʌ ʌgai goguaama oi ʌPiiduru sai anaasi viʌʌna chiʌʌqui tasai.
48 Basit iuwih Jesu Keriso wabinamaim bapataito hibai, naatu Peter veya bai’ab na’atube bairi ma isan hifefeyan nati’imaim bairi hima.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.