1 Coríntios 7
Diuusi ñiooquidʌ utuducami oodamicʌdʌ (NTPNT) vs AAI
1 Sivi gia gʌnaa noragidamu aanʌ istumaasi giñtʌcacai aapimʌ giñoojidacai. Cʌʌgaduava ismaiooñtadagi cʌcʌʌli.
1 Boun i kwa fefemaim abisa isan kwakikirum i anao kwananowar. Orot yait tabina’e asir ema’am i gewasin maiyow.
2 Dʌmos aliʌ muidu ismaacʌdʌ googosi gʌnducami cascʌdʌ aliʌsi gʌaagi iscʌcʌʌli viaacagi gʌnooñiga dai ooqui viaacagi gʌncuucuna dai poduucai maisoimaasi ivuaadagi googosi gʌnduucamicatai.
2 Baise anayabin baiwa’an kwanekwan ana naniyan i ra’at, imih orot babin iyab tabina’e tema’am mi’itube hitatabin, saise i a’awah bairi’ika hitama.
3 Ʌcʌʌli gʌaagai isʌma voopodagi gʌooñiga siuu duucu ʌooñigadʌ ipʌliadagi dai ooqui gʌaagai isʌma voopodagi gʌcuna siuu duucu ʌcunadʌ ipʌliadagi.
3 Naatu orot ana kok abisa aawan biyanamaim tasinaf tiyasisir na’atube babin ana kok abisa aawan biyanamaim tiyasisir.
4 Siʌʌscadʌ cunatagi ʌmo ooqui camaiʌʌgi tʌaanʌi gʌtuucuga ʌcʌʌli ʌgai dai tʌaanʌi. Dai siʌʌscadʌ ooñtagi ʌmo cʌʌli camiʌʌgi tʌaanʌi gʌtuucuga ʌʌpʌ ʌooqui ʌgai dai tʌaanʌi.
4 Babin biyan men i akisin nowanamih, baise orot nowan, na’atube orot biyan men i akisin nowanamih, baise babin nowan, na’atube orot biyan men akisin nakaif, baise babin nakaif, naatu babin biyan men akisin nakaif baise orot nakaif.
5 Cascʌdʌ maitʌaagai ischo gʌntʌtʌadagi aipacoga. Siʌgis gia gʌnaagida ʌgai dai maiʌmapai voopodagi chiʌʌqui tasai gamamadada ʌliditai. Dai vʌʌscʌrʌ gooquiʌrʌ gʌaagai isʌmapai voopodagi ʌgai vai ʌDiaavora maisoimaasi iduiñtuldagi ʌooqui ʌmai cʌʌli ʌʌmadu tomali ʌcʌʌli ʌmai ooqui ʌʌmadu.
5 Imih orot aawan hairi inumih nakokok babin men nakwahir, na’atube babin aawan hairi iumih nakokok orot men nakwahir, baise veya afa hairi hinibasit mar kafai asir hinama, saise nati veya i yoyoban hinitin. Imaibo veya ta naniyah nakokok na’at aawan hairi hina’in saise biyah ana naniyan na’in bainub, asir boro Satan imaim nan narun routobon nitih.
6 Aanʌ maitʌntʌaanʌi mʌsooñtadagi mʌsmaiooñtadagi ʌʌpʌ baiyoma istutuidi aapimʌ isiduñiagi istumaasi ipʌliadagi.
6 Iti i ayu au not kwa au’uwi, baise men nati na’atube sinaf isan abiyunimih.
7 Aanʌ ʌʌgi ipʌlidi isvʌʌscatai maiooñtagi giñʌpan duucai, dʌmos ʌʌmoco istutuidi isivuaadagi ʌmo istumaasi dai aa ʌma maasi. Diuusi maacai guvucadagai cascʌdʌ.
7 Ayu au kok kwa etei mi’itube ayu’ube kwatama, baise orot ta’ita’imon ata usar etei God faramit, orot ta i ana usar ta God itin, na’atube orot ta ibo ana usar ta God itin.
8 Ismaacʌdʌ maiquiaa ooñiga dai ismaacʌdʌ maiquiaa cuucuna dai vipiuudu cʌʌgaicamudai isʌʌgi viiyagi ʌgai giñʌpan duucai.
8 Baise kwa tabin ati’at, naatu kwafukwafuriy, katukatuwiy, kwa auman au’uwi, gewasin tabin en asir kwatama, ayu ama’ama’abe.
9 Dʌmos ismaitistutiada ʌgai isʌʌgi oidacagi vai ooñtana. Vaamioma ʌrcʌʌgai isooñiacagi dai maisoimaa taatamadagi ʌma voopoda ʌliditai ooqui.
9 Baise a naniyan nakukura’ara’ah na’at, gewasin kwanatabin, anayabin tabin i gewasin, men basit baiwa’an isan itanot dogor wairafabe ta’arah mar etei.
10 Dʌmos ismaacʌdʌ caooñigai dai ismaacʌdʌ cacuucuna aanʌ gʌntʌaanʌi sai ooqui maidadagitoiña gʌncuucuna. Idi ñiooqui aagaiña gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo ʌʌpʌ.
10 Kwa toutabin sabuw obaiyunen tur iti abit, men ayu, baise Regah ana obaiyunen tur, babin men aaw orot inihamiy.
11 Dʌmos isʌmo ooqui dagituagi gʌcuna ʌgai maitʌaagai iscunatagi ʌpamu baiyoma gʌaagai isbaiduñia ʌgai ñiooqui gʌcuna ʌʌmadu. Poduucai ʌʌpʌ ʌcʌʌli maitʌaagai isdagituagi gʌooñiga.
11 Baise babin yait aawan orot nabihamiy na’at, gewasin nati babin men natabin asire nama, naatu nakokok na’at namatabir maiye aawan hairi hitounuw hinama. Naatu orot men aaw inakwahir.
12 Dai ʌma maasi aagida iñʌlidi aanʌ ismaacʌdʌ ooñiga maivaavoitudadami ʌʌmadu dai ismaacʌdʌ cuucuna maivaavoitudadami ʌʌmadu. Oidaga ʌmo ñiooqui ismaacʌdʌ maiaagaiña gʌrtʌaanʌdamiga Suusi Cristo dʌmos aanʌ gia gʌnaagidamu sivi. Isʌmaadutai ooñigadʌ maitʌrvaavoitudadamicagi dai vʌʌscʌrʌ ʌʌmadu oidaca ʌliadagi gʌcuna, cunadʌ maitʌaagai isdagituagi saibai poduucai vaavoitudana ooñigadʌ.
12 Baise kwa afa isa ayu akisu au not iti, men Regah ana not. Orot yait babin men baitumatumayan ebi’awan naatu babin ana kok i orot hairi ma’amih, orot men babin nakwahir.
13 Dai isʌmaadutai cunadʌ maitʌrvaavoitudadamicagi dai vʌʌscʌrʌ ʌʌmadu oidaca ʌliadagi gʌooñiga, ooñigadʌ maitʌaagai isdagituagi sabai poduucai vaavoitudana cunada.
13 Naatu babin yait orot men baitumatumayan ebi’awan orot ana kok i babin hairi ma’amih, babin men orot nakwahir.
14 Ʌcʌʌli ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadamicagi Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai vʌʌnacai ʌgai ʌmo ooqui vaavoitudadami daidʌ ʌooqui ismaacʌdʌ maitʌrvaavoitudadamicagi Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi ʌgai vʌʌnacai ʌgai ʌmo cʌʌli vaavoitudadami. Dai ismaitʌrpoduucaicamudai maamaradʌ ʌrʌpan ducamicamudai maamaradʌ ʌgai ismaacʌdʌ maivaavoitudai, dʌmos Diuusi cʌʌgacʌrʌ nʌidi maamaradʌ ʌʌpʌ.
14 Anayabin orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, na’atube orot ana baitumatumamaim babin kusouw na kakafiyin matar, asire natunatuh boro gubagub auman hitama, baise boun natunatuh i hina kakafiyih himatar.
15 Dʌmos isʌcʌʌli maivaavoitudadamicagi dagitua ʌliadagi gʌooñiga vai dagitona daidʌ ʌooqui camaiviaa isʌʌmadu oidacagi dai isʌooqui maivaavoitudadamicagi dagitua ʌliadagi gʌcuna vai dagitona daidʌ ʌcunadʌ camaiviaa isʌʌmadu oidacagi. Diuusi ʌcovai gʌrvuvaitu tʌsai cʌʌgacʌrʌ oidacana dai maitʌrcocodaiña.
15 Baise orot baitumatum atin ekokok aawan kwahirinamih, kwaihamiy ekwahir, anayabin hairi hai tabin men hifatum. God ana kok it i tufuwamaim tanama.
16 Dai vʌʌscʌrʌ maimaatʌ ʌmo cʌʌli siʌ ʌmo ooqui iscʌʌgacʌrʌ vusaidagi gʌaduñi siʌ ismaicʌʌgacʌrʌ vusaidagi ʌʌpʌ quiaa ʌʌmadu oidacatai ʌgai.
16 O babin aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas? Naatu o orot, aaw baibaisin na baitumatumayan matar isan ana ef boro mi’itube inaso’ob gewas?
17 Dai gʌaagai mʌsbaigʌnʌliadagi ʌgaicʌdʌ ismaacʌdʌ Diuusi ipʌlidi isivuaada aapimʌ. Dai aliʌsi ʌrcʌʌga ismaidagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vusaitu sai vaavoitudana. Gomaasi ʌgai istumaasi tʌaanʌi aanʌ vʌʌsi vaavoitudadami aipaco oidacami.
17 Ef ta’imon i iti, orot babin ta’ita’imon ana yawas abisa Regah bitin na’atube imaim nama. Yawas wantoro’ot mi’itube tama’ama God ea’afit na’atube tanama. Iti i ayu au obaiyunen tur ekaleisia wanawanan areremor i abi’obaiyih.
18 IsDiuusi ʌʌcovai vuusaidagi ʌmaadutai ismaacʌdʌ iquitʌquicagi tuucugadʌ isducatai gʌmviidacatadai ʌjudidíu ʌgai gʌaagai ismoduucai viiyagi dai isDiuusi ʌcovai vuusaidagi ʌmaadutai ismaacʌdʌ maiiquitʌquicagi tuucugadʌ ʌgai maitʌaagai isiquitʌagi.
18 O yait a’ar mo’on hi’afuw ima’am ana veya God ea’afi, men a fit inibunwa’ir, naatu orot yait ana ar mo’on afuwina’e ma’am ana veya God eafi’af, men ana ar mo’on afuwinamih nanot.
19 Tomasmaasi oodami isiquitʌquicagi tuucugadʌ ischo ʌʌpʌ mosgʌaagai isivuaadagi istumaasi Diuusi ipʌlidi.
19 Anayabin orot ana ar mo’on afu’afuw, o afuwina’e nati i yabin en, baise ana’an gagamin i God ana obaiyunen tur tanabosiyasiyar.
20 Aliʌsi ʌrcʌʌga isvʌʌsi oodami maidagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vuusaitu sai vaavoitudana.
20 Orot etei mi’itube kwama’am ana veya God ea’afi i na’atube kwanama.
21 Isʌmaadutai ʌrpiooñicatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai vusaitu maitʌaagai isvuamʌ ʌliada ʌgai. Dʌmos isviaacagi ʌgai isducatai vuusiagi dai camaitʌrpiooñicagi gʌaagai isvuusiagi.
21 O yait bai’akir ana yawasamaim ima’am ana veya God ea’afi, men nati isan iniyababan, baise a veya kebor inabaib na’at nati bai’akir ana fafatumane kurufami kutit.
22 Pipiooñi ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu sai vaavoitudadana gʌaagai istʌtʌgitodagi isʌraaduñdʌ Cristo dai ʌgai ismaacʌdʌ maitʌrgapipiooñiga ismaacʌdʌ Diuusi ʌcovai vuvaitu sai vaavoitudana gʌaagai istʌtʌgitodagi isʌrpipiooñigadʌ Suusi Cristo.
22 Anayabin orot yait akir ana bowabowamaim ma’am Regah eaf titit, i Regah ana rufamen orot, na’atube orot yait roufamenamaim ma’am Keriso eaf titit, nati orot i Keriso ana akir wairafin.
23 Diuusi aliʌ cʌʌga idui aapimʌ gʌnvʌʌtarʌ ootosacai gʌmara dai sivi gʌaagai mʌsʌʌgiadagi Diuusi maisiu oodami.
23 Kwa i sawar ta baiyan gagaminamaim God tubuni kwatit, imih men kwanan orot ta isan kwani’akiramih.
24 Poduucai tudo giñaaduñi tomali ʌmaadutai maitʌaagai isdagituagi gʌnaa duiñdaga ismaacʌdʌ viaacatadai aidʌsi Diuusi ʌcovai gʌnvuvaitu sai vaavoitudana, Diuusi gʌnʌʌmadu daja cascʌdʌ.
24 Taitu, kwa ta’ita’imon ama mi’itube kwama’am God e’afi kwana baitumatumayah kwamamatar na’atube kwanama.
25 Dai sivi maaquimu aanʌ ñiooqui ismaacʌdʌ maitʌrooñiacami dai ismaacʌdʌ maitʌrcuucunacami. Suusi Cristo maipoduu aagai dʌmos aanʌ angʌnaagida iñagai. Diuusi cʌʌgacʌrʌ giñnʌidi daidʌ giñvaavoitudai cascʌdʌ aapimʌ gʌaagai isgiñvaavoitudagi ʌʌpʌ cascʌdʌ gʌnaagidamu aanʌ istumaasi tʌtʌgitoi aanʌ.
25 Naatu kwa baibitar biya numih, kwa isa ayu men Regah biyanane tur ta abaimih, baise Regah ana kabeberamaim ayu not iti bitu ana’o i kwanitumatum.
26 Otoma aliʌsi soimaasi taatamituldi agai ʌdudunucami vʌʌsi ʌvaavoitudadami cascʌdʌ poʌlidi aanʌ sai ismaacʌdʌ maitʌrooñiacami dai ismaacʌdʌ maitʌrcuucunacami gʌaagai isapiaduu viiyagi.
26 Mar iti boun yawas i fokar, imih ayu anotanot ana gewasin kwa mi’itube kwama’am i na’atube kwanama.
27 Vʌʌscʌrʌ ismaacʌdʌ caooñiga maitʌaagai isdadagitodagi gʌnooñiga dai ismaacʌdʌ maiquiaa ooñiga maitʌaagai isooñtagi.
27 O toutabin na’at men babin kwahirinamih ana ef inanuwet, naatu o tabina’e kuma’am men tabinamih babin inanuwet.
28 Dʌmos isʌmo cʌʌli ooñtagi maisoimaasi ivueeyi dai isʌmo ooqui cunatagi maisoimaasi ivueeyi. Dʌmos sioorʌ gavʌʌnacami vaamioma soimaasi taata agai dai aanʌ ipʌlidi isotolioma soimaasi taata agai aapimʌ.
28 Baise inatatabin na’at nati i men bowabow kakafin kusisinaf, naatu babitai tatabin auman i men bowabow kakafin esisinaf, baise kwa iyab kwatatabin yababan boro moumurih maiyow kouh kwanayen, imih tarafafari isan tur iti ao.
29 — ausente —
29 Taitu, abisa ao yabin i iti, mar i na kabom, imih boun it ata veya’amaim orot iyab toutabin tema’am hinimonok Regah isan hinabow.
30 — ausente —
30 Sabuw iyab terererey, hai itinin men yababanabe hinama’amih, sabuw iyab tibiyasisir hai itinin men yasisirabe hinama’amih. Naatu sabuw iyab guguw wairafih hai itinin i guguw enabe hinama.
31 — ausente —
31 Kwa iyab iti tafaram ana sawar moumurih na’in kwabowabow men sawar anot awan nakaratan, anayabin iti tafaram naatu sawar etei boro nan nasawar.
32 Aanʌ ipʌlidi isaapimʌ maivuam ʌnʌliadagi tomali ʌmo istumaasicʌdʌ. Ʌmo cʌʌli maiooñiacami vaamioma tʌtʌgitoi Diuusi aa duiñdadʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi Diuusi ipʌlidi.
32 Ayu akokok kwa etei yababan fatumi kwama’am kwanarufami kwanatit. Orot tabina’e ema’am ana not etei Regah ana bowabow isan ebitin, ekokok nabow Regah niyasisir.
33 Dʌmos siʌʌscadʌ caooñta ʌgai vaamioma tʌtʌgitoiña ʌgai istumaasi gʌaagai quiiyʌrʌ, daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi ipʌlidi ooñigadʌ.
33 Baise toutabin orot i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan niyasisir.
34 Poduucai ʌʌpʌ ʌmo ooqui maicunacami vaamioma tʌtʌgitoi Diuusi aa duiñdadʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi Diuusi ipʌlidi vai poduucai vaamioma cʌʌga ivuaadagi istumaasi Diuusi ipʌlidi siʌʌsi tuucugadʌ ʌcaasi ibʌadʌ. Dʌmos siʌʌscadʌ cacunata ʌgai vaamioma tʌtʌgitoiña istumaasi gʌaagai quiiyʌrʌ daidʌ ivuaada ʌlidiña istumaasi ipʌlidi cunadʌ.
34 Imih i ana not kusib ef rou’ab himatar, ef ta’imon nati na’atube, babin tabina’e ema’am o babitai biyan numin, ana not tutufin etei i Regah ana bowabow akisin isan enotanot. Baise toutabin babin i tafaram ana bowabow isan enotanot kwanekwan, anayabin i ekokok nabow aawan orot niyasisir.
35 Aanʌ gʌnaagidi gomaasi gʌnsoiña iñʌliditai maisiu gʌndaida iñʌliditai mui naana maasi, vʌrai poduucai cʌʌgacʌrʌ oidaca daidʌ ivuaada Diuusi aa duiñdadʌ oigʌdaitai Diuusi.
35 Ayu iti ao anayabin akokok kwa anibais, i men ao’ofafari, baise akokok ef gewasin kwasinaf a yabow Regah isan i wan kwanayai kwanabow.
36 Dʌmos isʌmaadutai poʌliadagi iscaooquimuimi maradʌ dai poʌliadagi issiooma ʌrcʌʌgai iscunata ʌgai, dai isʌooqui poʌliada ʌʌpʌ vai cunatana gomaasi maitʌrsoimaascami.
36 Monok babitai hairi hai rum hio, naatu monok naniyan i ekukura’ara’ah babitai isan naatu kwamur auman i erara’at ekokok natabin, karam hinatabin men bowabow kakafin.
37 Dʌmos isʌmai sʌʌlicʌdʌ poʌliadagi ismaitʌaagai iscunatagi maradʌ dai ismaitiipu istuisi cunata ʌgai, oogadʌ viaa sʌʌlicami isiduñia istumaasi ipʌliadagi, ʌgai cʌʌga ivueeyi.
37 Baise orot yait i taiyuwin ana notamaim tabin men ekokok men yait na’okikin, i karam taiyuwin ana naniyan imurub ema’am karam tabina’e nama, iti orot i ef gewasin esisinaf.
38 Dʌmos sioorʌ dagituagi gʌmara sai cunatana cʌʌga ivueeyi dai sioorʌ maidagituagi gʌmara sai cunatana vaamioma cʌʌga ivueeyi.
38 Imih orot yait etatabin i gewasin, baise orot yait tabina’e ema’am i gewasin anababatun.
39 Ʌmo ooqui cunacami viaa isʌʌmadu oidacagi gʌcuna asta siʌʌscadʌ muu ʌgai. Dʌmos siʌʌscadʌ muquiagi cunadʌ ʌooqui viaa sʌʌlicami iscunatagi ʌpamu sioorʌ ʌʌmadu ipʌliadagi, dʌmos ʌrvaavoitudamicagi ʌgai.
39 Orot yawasin ema’am ana veya babin i aawan biyanamaim hifatum ema’am, baise orot emomorob ana veya babin i orot biyanamaim hirufam tit, orot ta i ana kokomaim boro ni’awan, baise nati orot i Regah ana kou’ayomaim ema’am ni’awan.
40 Dʌmos ʌooqui vaamioma baigʌʌliadan tada ismaicunata ʌpamu. Gomaasi ʌgai istumaasi tʌtʌgitoi aanʌ. Dai Diuusi Ibʌadʌ giñʌma daja aanʌ ʌʌpʌ dai gomaasi ismaacʌdʌ aagai aanʌ poʌlidi aanʌ isDiuusi Ibʌadʌ giñaagidi.
40 Baise anotanot tabina’e tama’am na’at i boro tiyasisir gagamin maiyow. Ayu anotanot ayu auman God Anunin targabuwu ama’am.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 7, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.