Marcos 8

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Itech nekateh tonaltih oksemi omololojkeh miekeh gentejtih iva amo okipiayah tlán kikuaskeh. Jesús okinnotzki in momachtijkeh iva okinmilvi:
1 Veya nati wanawananamaim sabuw rou’ay gagamin tabo hiru’ay maiye. Nati ana maramaim sabuw isah men abistan ta ma’am boro hita’aan aurih bay en. Jesu ana bai’ufununayah eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo,
2 —Nikinmiknomati ninmeh gentejtih. Yi kipia eyi tonali nova kateh iva amo kipiah tlán kikuaskeh.
2 “Ayu sabuw iti ai’itih abiyababan anayabin hina bairi ama’am veya tounu sawar naatu boun boro abistan hina’aan.
3 Tla amo nikintlamakas iva nikintitlanis ma viah inkalijtik, velis ixtlioviliskeh ik nepa itech ojtli, porke sekimeh de yejvah ovalajkeh de wejka.
3 Ayu a murumurubih aniyafarih au bar hinanan, asir boro efamaim bayumih matah nabib anayabin sabuw afa ef yok hina.”
4 In momachtijkeh okinankilijkeh:
4 Naatu bai’ufununayah Jesu hiya’afut hi’u, “Iti i arar yan tama’am, bay boro menamaim tanab sabuw tanituwih?”
5 Jesús okintlajtlani:
5 Jesu ibatiyih eo, “Bo kwa aur rafiy bai’ab tema’am?” Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Rafiy fafar etei umat roun rou’ab.”
6 Jesús otlanavati ke nochtin gentejtih ma motlalikah ipan tlali. Okontilanki in chikome pan iva okitlasojkamatki inavak Dios. Okipojpostekki in pan iva okinmakak in momachtijkeh para ma kinxejxelilikah in gentejtih, iva yejvah ijkó okichijkeh.
6 Jesu sabuw iuwih me yan himarir naatu rafiy fafar etei umat roun rou’ab bow God ana merar yi naatu imseseb ana bai’ufununayah itih hibow sabuw hifaramih.
7 Noijki okinpiayah sekimeh michintzitzintih. Jesús okitlasojkamatki inavak Dios, iva otlanavati noijki ma kinxejxelilikah in gentejtih.
7 Na’atube siy gidigidih matan ta auman bow God ana merar yi naatu ana bai’ufununayah iuwih hibow sabuw hifaramih.
8 Nochtin kuali otlakuajkeh asta kan oixvikeh. Iva satepa okololojkeh in pedasos tlen osobraro iva okintemitijkeh chikome chikimeh.
8 Sabuw etei’imak hi’aa hai fofonin bai, naatu bay hi’aa ufunamaim momosarih bai’ufununayah hibiwanen sakasak etei umat roun rou’ab awah hikartanen.
9 Tlen otlakuajkeh okatkah kemi navi mil. Satepa Jesús okinmakah.
9 Sabuw etei i 4,000 na’atube hiru’ay, imaibo Jesu sabuw iyafarih hai ubar hin.
10 Otlejkok itech barko ivan momachtijkeh, iva oyá ik región de Dalmanuta.
10 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi wa tafan hiyen hin tafaram Daramanuta wanawananamaim hitit.
11 Ovalajkeh inavak Jesús sekimeh fariseos iva ope motlatlajtolnamikih Iva. Iva para kiyejyekoskeh okilvijkeh ma kichiva se tetzavkaneskayotl para kittaskeh kox yi neli Dios okivaltitlanki.
11 Pharisee afa hina Jesu biyan hitit hibusuruf hibabatiy baikubibiruwin isan, hai kok i ina’inan ta marane tasinaf hita’itin.
12 Jesús chikavak oelsijsi, iva okijto:
12 Jesu kwairin tom naatu iyafutih eo, “Aisim iti boun ana sabuw ina’inanen itin isan tefefeyan? Anababatun a tur ao’owen, ina’inan ta boro men iti boun ana sabuw isah ana sinaf hina’itinimih!”
13 Jesús ompa okinkajte, oksemi otlejkok itech se barko iva oyá ik nepa lado de kan atl tlen wei.
13 Basit nati’imaim sabuw ihamiyih wa afe’en yen rabon harew kukuf rewan rounane.
14 In momachtijkeh okilkajkeh de kivikaskeh tlen kikuaskeh, iva okivikayah san se pan itech barko.
14 Bai’ufununayah nuhih bur rafiy ta baina’e i rafiy fafar ta’imonamo hibai hitit wa hisra’at hirabon.
15 Jesús okinnejmachti:
15 Jesu iten ya’ih eo, “Mata toniwa’an kwanakaifi gewas, Pharisee naatu Herod bairi hai faraw ra’ara’at wabin yeast isan.”
16 In momachtijkeh ope kimolviah entre yejvah:
16 Naatu bai’ufununayah taiyuwih hima hibabatiyih, “Iti eo anayabin it rafiy ta men tabai tanan isan.”
17 Jesús okimomakak kuenta tlen yejvah okijtovayah, iva okinmilvi:
17 Jesu so’ob i abistan isan hima hio, imih ibatiyih, “Aisim rafiy baina’e tanan isan kwama kwao’o? Kwa mata men toiwa’an naatu tur naniyan men kwabaib? Dogor boro’ika tefofokar?
18 Inkipiah inmixtololovah iva amo intlachiah. Inkipiah inmonakasvah iva amo intlakakih. ¿Ayakmitla inkilnamikih?
18 Mata ema’am baise men kwa’i’itin, tain ema’am baise men kwanonowar? Naatu men kwanotanot,
19 Ijkuak onikpojpostekki in makuili pan para otlakuajkeh makuili mil gentejtih, ¿keski chikivitl otenki de pedasos de pan tlen onkololojkeh?
19 Ayu rafiy fafar etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw etei 5,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?” Bai’ufununayah hiya’fut hio, “Sakasak etei 12.
20 —Iva ijkuak onikpojpostekki in chikome pan para otlakuajkeh navi mil gentejtih, ¿keski chikivitl otenki de pedasos de pan tlen onkololojkeh?
20 Bo rafiy etei umat roun rou’ab abow aimseseb sabuw 4,000 abituwih bay rebarebah sakasak bai’ab kwaiwanfoten?”
21 Iva ijkuakó okinmilvi:
21 Ana bai’ufununayah hiya’afut hio, “Sakasak etei umat roun rou’ab.” Jesu iuwih eo, “Kwa i boro’ika kwakakasiy.”
22 Ijkuak oajsitoh itech altepetl de Betsaida, okivalikilijkeh se tlakatl tlen amo tlachia iva okitlatlavtijkeh in Jesús ma kitilko.
22 Hina tafaram Bethsaida hitit imaim sabuw afa orot matan fim hibai hina Jesu biyan hitit butubunin isan hifefeyan.
23 Jesús okimavilanki iva okixti de kan altepetl. Satepa okitlalili ichijcha itech ixtololovah, okintlali imavah ipa, iva okitlajtlani:
23 Jesu orot matan fim uman bai hairi bar merar hihamiy hitit hin sa’ab, Jesu orot matan kwaitutur uman matanamaim rumum naatu ibatiy, “Sawar afa ku’i’itah?”
24 In tlakatl ope tlachia iva okijto:
24 Orot nuw ra’at naatu eo, “U, ayu sabuw ai’itih, baise ai’itih i boun ai’ibe hibat tereremor.”
25 Jesús oksemi okintlali imavah itech ixtololovah in tlakatl. In tlakatl opajtik, iva ope tlachia iva nochi yi kuali okittaya.
25 Jesu iban maiye umanamaim orot matan rumum. Imaibo orot matan kubuna nuw naatu sawar itih gewagewas.
26 Jesús okititlanki ma via para ikalijtik, iva okilvi:
26 Jesu orot ana ubar biyafar iu, “Men ina’intabir maiye inan nati bar merar inatitamih.”
27 Jesús ivan momachtijkeh oyajkeh ik altepemeh de región de Cesarea de Filipo. Ijkuak onejnentiayah itech ojtli, Jesús okintlajtlani:
27 Naatu Jesu ana bai’ufununayah bairi hin bar merar Caesarea Philip i wanawananamaim hitit, efamaim hinan ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwao anowar, sabuw ayu isou i mi’itube te’o kwanonowar?”
28 Yejvah okinankilijkeh:
28 Hiya’afut hio, “Sabuw afa te’eo o i John Baptist, afa Elijah, naatu afa i dinab orot ta.”
29 Iva Jesús okintlajtlani:
29 Naatu Jesu ibatiyih, “Bo kwa mi’itube ayu isou kwa’o?” Peter iya’afut eo, “O i Roubininenayan.”
30 Pero Jesús okinnavati amika ma kitlapovikah akin Ye.
30 Naatu Jesu eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen ayu isou.”
31 Jesús ope kinmachtia, okinmilvi ke iKone in Tlakatl kipia de tlajyovis miek. Iva ke amo kiseliskeh tlen tlayakankeh tetajmeh, iva tlen tlayakankeh tiopixkeh ivan tlen tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés. Kixpoloskeh, pero ipan eyi tonali moyolitis.
31 Naatu Jesu busuruf ma i’obaibiyih eo, “Orot Natun i boro sawar moumurih wanawanan narun ni’akir. Jew sabuw hai ukwarih, firis ukwarih, ofafar kirumayah boro hinakwahir naatu hinarab namorob, baise veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Jesús kuali okinyekilvi tlen kipanos. Iva Pedro okivikak in Jesús ik se lado iva ope kajva por ijkó okijto.
32 Tur bebeyan iti na’atube eo hinowar, Peter bai hairi hin sa’ab naatu busuruf Jesu kwarar eofafar.
33 Jesús omokuapki, okonimitak in momachtijkeh iva okajvak in Pedro iva okilvi:
33 Baise Jesu tatabir ana bai’ufununayah isah nuw naatu Peter kwarar iu, “Au’uf kwen Satan mowan, o a not i men Godane enan, baise orotone enan.”
34 Jesús okinnotzki in gentejtih ivan momachtijkeh iva okinmilvi:
34 Jesu ana bai’ufununayah sabuw bairi eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait nakok ayu bai’ufununu’umih taiyuwin nakwahir ana onaf na’abar ayu ni’ufnunu.
35 Tla íkka kineki kimakixtis inemilis, kipolos, pero tla íkka kipolos inemilis por Ne iva por yen yankuik kuali tlajtoli, kimakixtis inemilis.
35 Anayabin orot yait taiyuwin ana yawas ebobotan boro nikasiy, baise orot yait ayu wabu isan naatu tur gewasin isan ana yawas nakwakwahir boro natita’ur.
36 Amitla ipati tla se tlakatl yetos iaxka nochi in tlaltikpaktli iva satepa kipolos ianima.
36 Orot tafaram tutufin etei nab nabiyasisir wanawanan i namomorob ana gewasin boro abisa nab?
37 Porke amitla onka itech nin tlaltikpaktli tlen ika velis kitlaxtlavas in tlakatl para kimakixtis ianima.
37 Men abisa ta ema’am boro orot nab ana yawas natubun nab maiye.
38 Tla íkka pinavas de Ne iva de notlajtol inmixpa ninmeh gentejtih tlajtlakolejkeh tlen ayakmo kipiah tlaneltokalistli inavak Dios, iKone in Tlakatl noijki pinavas de ye ijkuak vitz ika imavissotlanex niTajtzi ivan iilvikaktlatitlanilvah.
38 Anayabin iti boun i veya kakafin, God bat ufutin naatu tenagogor i erara’at, imih yait ayu isou naatu au tur isan biya na’ohow, Orot Natun boro obo isa biyan na’ohow Tamah ana marakaw wanawanan ana tounamatar kakafiyih bairi hinanan ana veya’amaim.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.