Marcos 14

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Sa ome tonali opolivia para ilvitl de Pascua iva ilvitl de pan tlen amo kipia xokotixtli. In tlayakankeh tiopixkeh ivan tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés okitemovayah kenik velis kikitzkiskeh in Jesús ika tlakajkayavalistli iva ijkó kixpoloskeh.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Okijtovayah:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Jesús okatka Betania kan ikalijtik in Simón tlen achto opalania inakayo. Jesús oyetoka kan mesa, iva ijkuakó ovala se sivatl kivalika se boteyajtzi de alabastro tentok de ajviakayotl tlen kixkavia nardo tlen sa tlawel patío. Okitlapanki in boteyajtzi iva okiteekili in ajviakayotl ipan itzonteko in Jesús.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Sekimeh tlen ompa okatkah okualankeh iva okimolvijkeh entre yejvah:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Oveliskia omonemakaskia patío kemi tlen kitlani se tlakatl tlen tlapalevia de se xivitl, iva in tomi se okinmakaskia tlen prowestih.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Pero Jesús okinmilvi:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 In prowestih nochipa inkinpiaskeh iva velis inkinpaleviskeh san keman inkinekiskeh, pero Ne mach ok wejkavas nika nietos imovah.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Nin sivatl okichi tlen ovelik: yonechteekili ajviakayotl itech nokuerpo, kijtosneki yokiyektlali para ijkuak nechtookaskeh.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Yi neli nimechilvia, ke sentetl itech nin tlaltikpaktli kan motematiltis in yankuik kuali tlajtoli, noijki mijtos tlen okichi nin sivatl iva ijkó kilnamikiskeh.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Judas Iscariote, se de tlen majtlaktli ivan ome momachtijkeh, oyá okinmitato in tlayakankeh tiopixkeh para kinmaktilis in Jesús.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Ijkuak yejvah okikakkeh, opakeh iva okilvijkeh kimakaskeh tomi. Iva Judas ope kitemova keman velis kinmaktilis.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 In primer tonali de ilvitl de pan tlen amo kipia xokotixtli, ijkuak noijki okimiktiayah in ichkakonetl de Pascua, in momachtijkeh okitlajtlanijkeh in Jesús:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Okintitlanki ome momachtijkeh, iva okinmilvi:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 iva kan ye kalakiti, ompa xiktlajtlaniikah in chane: “In Tlamachti kijtova: ¿Katli yen kuarto kan nikmomajsevis in tlakuali de Pascua Ne ivan tlen nikinmachtia?”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Ye imechititis se wei kuarto tlen kajki tlakpak kan yi tlayektlalitok. Ompa xikchivakah in tlakuali de Pascua para tejvah.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 In momachtijkeh okiskeh iva oyajkeh kan siudad. Okajsitoh nochi kemi Jesús okinmilvi iva okichijkeh in tlakuali de Pascua.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Ijkuak otlayovak, Jesús oajsito kan yejón kuarto invan majtlaktli ivan ome momachtijkeh.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Ijkuak otlakuajtokah kan mesa, Jesús okinmilvi:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Yejvah ope moyolkokovah, iva ope kitlajtlaniah se por se:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Jesús okinmilvi:
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Porke iKone in Tlakatl yas itech mikilistli, ijkó kemi kijtova in Tiotlajkuiloli nik ijkó kipanos. Pero ¡ay de neká tlakatl tlen kitemaktis! Okachi kuali amo onesiskia.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Ijkuak otlakuajtokah, Jesús okontilanki in pan iva okitlasojkamatki inavak Dios, okipojpostekki in pan, okinmajmakak iva okinmilvi:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Satepa okontilanki se kopa de vino, okitlasojkamatki inavak Dios, okinpanoltili, iva nochtin okonikeh.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Iva okinmilvi:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Yi neli nimechilvia, ke ayakmo nikonis vino, asta neká tonali ijkuak nikonis yankuik vino kan Dios tlanavatia.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Satepa de okintlakuikakeh sekimeh himnos, oyajkeh kan tepetl tlen itoka Olivos.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Ijkuakó Jesús okinmilvi:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Pero satepa de ijkuak nimoyolitis, nitlayakanas nias para Galilea iva ompa innechajsitivih.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Ijkuakó Pedro okilvi:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Jesús okilvi:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Pedro okachi omochijchika:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Satepa oyajkeh se lugar tlen itoka Getsemaní, iva Jesús okinmilvi in momachtijkehMk 14:32-42|src="16_CN01810B.TIF" size="col" ref="14:32" :
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Okinvikak in Pedro, Jacobo ivan Juan, iva ope motekipachova iva moyolkokova sa tlawel.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Okinmilvi:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Oyá achitzi ik tlayakapa, ompa omotlankuaketzki iva omixtlapacho ipan tlali iva omodiostzajtzili, tla oveliskia, amo ma kipano in tlajyovilistli tekoko itech yejón ora.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Okijto:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Satepa omokuapki kan okatkah in momachtijkeh iva okinmajsito kochtokeh, iva okilvi in Pedro:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Xiijsatokah iva ximodiostzajtzilijtokah, para amo xivetzikah ijkuak imechyoltilanas in tlajtlakoli. Imotonal kineki kichivas tlen kuali, pero imokuerpo amo tlaxikova.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Jesús oyá oksemi omodiostzajtzilito iva oksemi okijto tlen achto yokijtojka.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Ijkuak omokuapato, oksemi okinmajsito kochtokeh, porke inmixtololovah omotzakuayah porke melajka okochisnekiah. Iva amo okimatiah tlán kinankiliskeh.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Ijkuak omokuapato ipan yi eyi welta, okinmilvi:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 ¡Ximevakah, ma tiviah! Xikittakah, yompa vitz tlen nechtemaktis.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Jesús ok otlapojtoka iva ijkuakó ovala in Judas, se de tlen majtlaktli ivan ome momachtijkeh. Judas okinvalikaya miekeh gentejtih okivalikayah inmespada iva kuavitl. Nonmeh gentejtih okintitlankeh in tlayakankeh tiopixkeh, in tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés ivan tlayakankeh tetajmeh.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Iva Judas tlen okitemakti, yokinmilvijka in gentejtih kenik kinmititis katli yen Jesús. Okinmilvi:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Iva ijkuak ovala in Judas, omotoki inavak Jesús iva okilvi:
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Ijkuakó okitzkijkeh iva okivikakeh.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Pero se de tlen ompa okatkah, okikixti iespada iva okinakastzonteki itlakeval in wei tiopixki.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Iva Jesús okinmilvi:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Nochipa onikatka inmovah kan templo onitlamachtijtoka iva amo kema onnechkitzkijkeh. Pero nin ijkó panolo para ma mochiva tlen kijtova in Tiotlajkuiloli.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Nochtin momachtijkeh ocholojkeh iva okikajtejkeh iselti in Jesús.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Se telpochtli okitokaya, otlakentiaya san ika se sábana. Okitzkijkeh,
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 pero ye omoxolkopinki okitlamotlatevak in sábana, iva ocholo sa xipetztik.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Okivikakeh in Jesús kan wei tiopixki. Ompa omololojkeh in tlayakankeh tiopixkeh, in tlayakankeh tetajmeh ivan tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pedro okitokaya in Jesús san wejka, okalakki kan kiavak de kan ikalijtik in wei tiopixki iva ompa omotlali omoskojtoka kan tlikuili invan templojmayoltih.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 In tlayakankeh tiopixkeh iva nochtin tlen povih itech injunta in judiojtih, okitemovayah itla tlen ika velis kitlajtlakoltiskeh in Jesús para ijkó velis kixpoloskeh, pero amitla okajxiliayah.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Miekeh okiteilviayah ika miek istlakayotl, pero amo san se tlajtoli tlen okijtovayah.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Sekimeh omoketzkeh iva oistlakatikeh, okijtojkeh:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 —Tejvah otikakkeh okijto: “Nikxitinis nin templo tlen tlachivali ika inmah in tlakah, iva san ika eyi tonali niketzaltis oksé, tlen amo tlachivali ika inmah in tlakah.”
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Pero maski ijkó okiteilviayah, amo san se tlajtoli tlen okijtovayah.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Ijkuakó omoketzki tlatlajko in wei tiopixki iva okitlajtlani in Jesús:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Jesús san omoka iva amo otlanankili. In wei tiopixki oksemi okitlajtlani:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Jesús okilvi:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 In wei tiopixki omotlakentzomoni porke okualanki, iva okijto:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Imejvah yonkikakeh kenik kixpanavia in Dios ika itlajtol. ¿Tlán inkijtovah?
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Sekimeh ope kichijchah, okixilpijkeh iva okimagayah ika maitl, iva okilviayah:
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pedro okatka tlatzintla kan kiavak, iva ik ompa ovala se sivatl itlakeval in wei tiopixki.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Ijkuak okittak in Pedro moskojtok, okitlajtlatak iva okilvi:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Pedro amo okimokuiti iva okijto:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 In sivatl tlen itlakeval in wei tiopixki, oksemi okittak in Pedro, iva ope kinmilvia tlen ompa okatkah:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Pedro oksemi amo okimokuiti. Ok achitzi satepa, tlen ompa okatkah oksemi okilvijkeh in Pedro:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Ijkuakó Pedro ope kijtova ipan ma vetzi tlajyovilistli tla amo neli tlen kijtova iva okisentlali itlajtol, okijto:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 San niman ijkuakó in kaxtil ovaltzajtzik ya ipan ome welta. Iva ijkuakó Pedro okilnamiki tlen okilvijka in Jesús: “Antes de tzajtzis in kaxtil ome welta, te ijkuakó yotikijto eyi welta nik amo techixmati.” Iva ope choka.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.