Lucas 8
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 Satepa de yejón, Jesús onemia itech miekeh siudades iva altepemeh, otetlapoviaya de yen yankuik kuali tlajtoli de kenik in Dios tlanavatia. In majtlaktli ivan ome momachtijkeh oyayah ivan Jesús.
1 Veya bai’ab na’atube sasawar ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah nah 12 bairi hin bar awan, awan hirun hitit God ana aiwob isan Tur Gewasin binan hiremor.
2 Noijki ivan oyayah sekimeh sivameh tlen okinpajti de amo kuali ejekameh iva de tlatlamantli kokolistli. Se de yejonmeh sivameh itoka María, tlen noijki okinotzayah Magdalena, tlen Jesús okinkixtili chikomeh amo kuali ejekameh.
2 Hinan wanawanahimaim, i baibin afa sawow yumatah ta ta hibow hima’am, naatu demon kakafih hitar gubih hima’am Jesu biyawasih auman bairi hin. Mary wabin ta Magdalin biyanamaim demon seven Jesu nunih hititit auman bairi hin.
3 Noijki oyaya in Juana, isiva in Chuza, Chuza yen okittaya nochi tlen iaxka in Herodes. Noijki oyaya in Susana, iva miekeh oksekimeh sivameh tlen okipaleviayah in Jesús ika tlen yejvah okipiayah.
3 Naatu Herod ana bowayan orot ukwarin wabin Chuza i aawan Joanna, Susanna, naatu baibin afa auman bairi hin. Naatu iti baibin hai kabayamaim Jesu ana bai’ufununayah bairi hibaisih hai bowabow wanawananamaim.
4 Miekeh okiskeh de inmaltepe para kittaskeh in Jesús. Iva ijkuak omololojkeh miekeh gentejtih, ijkuakó okintlapovi ika se ejemplo. Okinmilvi:
4 Sabuw rou’ay gagamin maiyow bar awan ta ta’ane hinan tafaram awan karatan, naatu Jesu oroubonamaim sabuw iuwih eo,
5 —Se tlakatl okiski otookato. Ijkuak otookatoka, seki semiya ovetzki ipan ojtli. In gentejtih ipan omokejketzkeh, iva in totomeh okikuajkeh.
5 “Ana veya ta orot ana ub tanumamih bow in ana me bifufubiy yanamaim tit, naatu ana ub ta ta asi’asiy ana veya ub afa i ef yanamaim hire, sabuw hina tafan hibat hiwas tatanen hin, naatu mamu hire hibow hi’aa.
6 Okseki semiya ovetzki kan teyo. Iva ijkuak in semiya oixvak, niman ovaki porke amo okipiaya kochavalistli.
6 Ub afa i to yanamaim hire, baise hikuboubunih hiyey ana maramaim veya re rarih etei himorob, anayabin me owasasin.
7 Okseki semiya ovetzki ijtik xivyo tlen vitzo tlen omoskalti ivan tlatoktli, iva okijyomiktijkeh in tlatoktli.
7 Ub afa i kokor ro’oh wanawanahimaim hire, naatu hikuboubunih bairi hiyen, baise kokor hiyen sasa hai fafa’amaim ub gewasih hirouw.
8 Iva okseki semiya ovetzki kan kuali tlali. Iva ijkuak oixvak, omoskalti iva okipixki kuali itlakilo, iva kada se semiya okitemakak asta se siento tleyoltzintli.
8 Naatu ub afa i me gewasin yanamaim hire, hikuboubunih hiyen gewas hiw ai ta’ita’imon afe’eh ro’oro’oh etei 100 na’atube hiya.” Naatu Jesu ana tur yomaninamaim eo, “O yait tain nama’am na’at iti tur inanowar.”
9 Tlen momachtijkeh okitlajtlanijkeh in Jesús tlán kijtosneki yejón ejemplo.
9 Jesu ana bai’ufununayah hikok oroubon anayabin so’ob isan hina hibatiy.
10 Iva Jesús okinmilvi:
10 Baise Jesu iyafutih eo, “So’ob wa’iwa’irin God ana aiwob isan i God kwa it, baise sabuw afa isah i oroubonamaim ao, saise abisa bukamaim hikikirum niturobe, ‘Matah hinakubar hinanuw, baise boro men hina’itin, tainih nawayay tur hinanowar, baise boro men naniyan hinab.’”
11 ’In ejemplo tlen yonimechilvi kijtosneki: In semiya yen itlajtol in Dios.
11 “Oroubon anayabin i iti. Ub i God ana tur gewasin.
12 In semiya tlen ovetzki ipan ojtli kijtosneki yejvah tlen kikakih itlajtol in Dios, pero vitz in Amo Kuali Tlakatl iva kinkixtilia in tlajtoli tlen omotookak itech inyolo, para amo ma kineltokakah iva amo ma momakixtikah.
12 Ub ef yanamaim hire’ere i sabuw God ana tur hinowar hibai, baise Demon Mowan na tur gewasin sabuw dogorohimaim bosair, anayabin Demon Mowan men ekokok sabuw tur gewasin hinanowar hinitumatum naatu yawas hinab.
13 In semiya tlen ovetzki kan teyo kijtosneki yejvah tlen kikakih itlajtol in Dios iva kiseliah ika pakilistli, pero amo wejkatla monelvayotiah. Kineltokah san kana keski tonali, pero ijkuak panovah ovijkayotl, ayakmo motenmachiah inavak Dios.
13 Ub afa to yan hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar ana maramaim i tibiyasisir, baise aurin an wairoron en, anayabin tur tenonowar ana veya boro hinitumitum naatu routobon nan nabubuwih ana veya boro mar ta’imon hinara’iy.
14 In semiya tlen ovetzki ijtik xivyo tlen vitzo, kijtosneki yejvah tlen kikakih itlajtol in Dios pero kintekipachova miek tlamantli, kinekih kipiaskeh tomi, iva kinekih mopaktiskeh itech nin tlaltikpaktli. Iva mokavah kemi tlatoktih tlen amo tlakih.
14 Ub afa kokor ro’on wanawanah hire’ere, i sabuw God ana tur tenonowar, baise iti tafaram ana yasisir, tafaram ana yababan, naatu tafaram ana sawar isah tenotanot kwanekwan; imih ro’oh etei tekokokor naatu men ta ebiyamur.
15 Pero in semiya tlen ovetzki kan kuali tlali, kijtosneki yejvah tlen kikakih itlajtol in Dios iva kiseliah ika kuali iva ika nochi inyolo. Ninmeh kuali moyekketzah, iva motlamih kemi tlatoktih tlen kitemakah miek tlakilotl.
15 Baise ub me gewasin yan hire’ere, i sabuw iyab God ana Tur Gewasin hinowar dogoroh tutufin etei hibai, naatu nati tur isan hiten nowanowar tebowabow boro niw.
16 ’Amika kixotlaltia se tlavili para kitepachos ika se xoktzi, nion amo kitlaliah itlampa se kochtlapechtli, sino kitlaliah tlakpak para ma kintlavili nochtin tlen kalakih kalijtik.
16 “Orot men yait ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut in, o gem babanamaim yai in to’abamih. Baise ana efanamaim sikof, saise sabuw boro ana marakawin hina’itin naatu kawin hinan bar hinarun.”
17 Porke nochi tlen tlaatitok kipia de paninesis, iva nochi tlen amo momati kipia de momatis iva nochtin kimatiskeh.
17 “Anayabin abisa baibunuwenamaim inu’in, God boro nabotait nirerereb, naatu abisa hisakirafut inu’in, sum boro natakweb nan bebeyan marakawamaim natit.”
18 ’Por eso, kuali xikakikah tlen inkikakih. Porke tlen kipia, kimakaskeh okachi. Pero tlen amo kipia, asta yen tlen kiyejyekova kipia kikixtiliskeh.
18 Imih tur iti kwanonowar i kwananowar gewas, anayabin orot yait isnubanub tur enonowar gewagewas, God boro dogoron nabotawiy tur moumurih na’in naniyah boro naso’ob. Baise orot yait tur isan men isnubanub enonowar, dogoron boro nahirafut naatu abisa kikimin ana notamaim ma enotanot auman God boro nabosair.”
19 Imama ivan iknivah in Jesús ovalajkeh kan Ye okatka, pero amo ovelik oajsitoh asta inavak porke ompa okatkah miekeh gentejtih.
19 Jesu hinah naatu taitin itinamih hina, baise men karam boro hita run biyan hitatit, anayabin sabuw rou’ay gagamin na’in ef hifut.
20 Iva ik ompa okonilvijkeh in Jesús:
20 Orot ta na Jesu biyan tit eo, “O hinat naatu taitit hina ufun tebatabat tekokok o hina’iti.”
21 Pero Jesús okinmilvi:
21 Jesu sabuw etei nati hibatabat iuwih eo, “Sabuw iyab God ana tur hinowar tebobosiyasiyar, nati sabuw i ayu hinai naatu taitu.”
22 Se tonali Jesús otlejkok itech se barko ivan momachtijkeh, iva okinmilvi:
22 Ana veya ta Jesu ana bai’ufununayah bairi wa afe’en hiyen naatu iuwih, “Kwana boy tana rabon tanan harew kukuf rewan raunane tanayen.” Basit wa hinatait hitit,
23 Iva ijkuak opanotiayah, Jesús okochki. Ijkuakó ovala se ejekatl chikavak iva in atl ope motlatlaviteki itech barko iva ope atemi asta yi mero opolakia.
23 rar hikutatar hirabon hin. Nati ana veya’amaim Jesu matan fot wa wanawanan inure inu’in naniyan meyemeye wowog batabat tafair tit kukuf yan re rabih, wa harew iwan hisiwisiw men karam.
24 Ijkuakó okijxitijkeh in Jesús, iva okilvijkeh:
24 Basit bai’ufununayah hina Jesu hibunibun hio, “Regah, Regah! Wa iu’unun tana morob!” Jesu misir wowog, yabat hairi kwararih iuwih, mar ta’imonamo nuwarob e’afuw.
25 Iva Jesús okinmilvi:
25 Imaibo ana bai’ufununayah ibatiyih, “Kwa a baitumatum i menamaim kwayai?”
26 Satepa oajsitoh kan región de Gadara, tlen kajki ik nepa lado de kan atl tlen wei, ik iyakapan tlali de Galilea.
26 Jesu ana bai’ufununayah bairi hiboy hirabon hin tafaram Gerasa imaim hitit, Galilee harew kukuf rewan raunane.
27 Ijkuak Jesús otemok de itech barko, ijkuakó se tlakatl de yejón altepetl omotoki inavak Jesús. Yejón tlakatl yokipiaya miek tiempo okinpiaya amo kuali ejekameh. Amo omotzotzoltiaya iva nion amo ochantia ikalijtik, sino ochantia kan mikatekochtih.
27 Jesu wa afe’enane dones yan bisure auman, orot ta nati bar merarane demon koun hiyen hiforatoun kwamur manin maiyow ana bar itumar, segar rah yahimaim, watu’umaim in ma reremor tit nan hairi hitar.
28 Ijkuak in tlakatl okittak in Jesús, otzajtzik chikavak iva omotlankuaketzki ikxitla, iva okijto chikavak:
28 Naatu nuw Jesu i’itin ana veya nanamaim ra’iy rerey fanan aumetawat na’in iwow eo, “Jesu God auyomtoro’ot Natun, ayu isau boro abisa inasinafumih kunan? Abifefeyani men baimakiy initu!”
29 Ijkó okijto porke Jesús okinavati in amo kuali ejekatl ma kisa de ijtik in tlakatl. Yokipiaya tiempo in amo kuali ejekatl yokimoaxkatijka in tlakatl. Miek welta okijilpiayah ika kadena itech imavah iva itech ikxivah, pero ye okinkojkotonaya in kadenajtih. In amo kuali ejekatl okitoktiaya in tlakatl ma via kan tlalkavali.
29 Iti na’atube eo, anayabin demon mowan orot baihamiyin titamih Jesu kwarartatab iu. Mar maumurih maiyow demon kakafih iti orot ana yawas etei hibi’a’afiy, an uman seinimaim ti’utan dibur baremaim tekaif tema’am, baise itukwar chain tituru’uru’um, tebonawiy ten arar yan imaim ema ereremor.
30 Jesús okitlajtlani:
30 Jesu ibatiy eo, “O wab i mi’itube?” Orot iya’afut eo, “Ayu wabu i ‘Burut.’” Anayabin demon maumurih na’in iti orot wanawanan hirun hiforatoun hima’am.
31 Iva in amo kuali ejekameh okitlatlavtijkeh in Jesús amo ma kintitlani kan olvastli tlawejkatla.
31 Demon Jesu hifefeyan men hikok boro tiyafarih hitan Sou Awan Wanu’umin hitama.
32 Ik ompa okatkah miekeh kochijtih otlakuajtokah ipan tepetl, in amo kuali ejekameh okitlatlavtijkeh in Jesús ma kinkavili ma kalakikah inmijtik in kochijtih. Iva Jesús okinkavili.
32 Naatu nati oyaw sisibinamaim i for burut hima hi’u’ufar, imih demon na for wanawanah run isan Jesu hifefeyan, naatu Jesu ana baibasit itih, iuwih hibihir hitit.
33 Ijkuakó in amo kuali ejekameh okiskeh de ijtik in tlakatl iva okalakeh inmijtik in kochijtih. In kochijtih okikistevakeh iva omotepejxivitoh kan atl tlen wei, nochtin omatlanvijkeh.
33 Demon orot biyanane hitit i hinunuw hin for wanawanah hirun, naatu for burut hibatabat fan naiwan hinunuw hire hin harew kukuf yan hire etei hi’atomatom himorob.
34 In tlajpixkeh de kochijtih, ijkuak okittakeh tlen otlamochivalok, omotlelojkeh oyajkeh okitematiltitoh kan altepetl iva ik tlala.
34 Naatu orot nati for hima’uten hima’am, abisa matar hi’itin, himisir hinunuw hin bar merar hitit, sabuw etei hai tur hi’owen. Naatu tur tasasar in sabuw afa bar merar gidigidihimaim hima’am auman hinowar.
35 In gentejtih ovalajkeh okittakoh tlen opanolok. Ijkuak oajsikoh kan okatka in Jesús, okittakeh in tlakatl tlen ijtik okiskeh in amo kuali ejekameh, oyetoka ikxitlan Jesús, yi tzotzolejtok iva yotlalnamiki. Iva in gentejtih omomavtijkeh.
35 Sabuw abisa mamatar itinamih hitit hina Jesu biyan hititit, orot demon hiforatoun hima’am Jesu biyawas, i Jesu sisibinamaim mare, ukwarin ruboun ar bai us ma’am hi’itin hai bir ra’at.
36 Iva tlen okittakeh tlen otlamochivalok, okinmilvijkeh in gentejtih kenik opajtik in tlakatl tlen ijtik okiskeh in amo kuali ejekameh.
36 Naatu sabuw afa orot demon hiforatoun hima’am Jesu mi’itube iyawas hi’i’itin sabuw afa hai tur hi’owen.
37 Tonses nochtin gentejtih de yejón tlali de Gadara okitlatlavtijkeh in Jesús ma via de ompa, porke sa tlawel omomavtiayah. Satepa Jesús otlejkok itech se barko iva omokuapki oksemi para Galilea.
37 Naatu sabuw nati tafaram Gerasa wanawanan hima’ama, Jesu hiu tafaram itumar, anayabin hai bir ra’at, naatu Jesu re wa bai matabir maiye rabon.
38 In tlakatl tlen ijtik okiskeh in amo kuali ejekameh, okitlatlavti in Jesús ma kikavili ma via Iva, pero Jesús okinavati ma mokava, iva okilvi:
38 Naatu Orot nati demon biyanamaim hititit Jesu ifefeyan hairi namih, baise Jesu eo, “O i abiyafari
39 —Ximokuapa para mokalijtik, iva xitetlapovi de nochi tlen Dios yokichi mova.
39 ina’intabir maiye a bar, abisa God isa sisinaf, i sabuw hai tur ina’owen.” Basit orot in bar merar run remor Jesu isan mi’itube sisinaf sabuw etei hai tur eowen.
40 Ijkuak Jesús omokuapki oksemi para Galilea, miekeh gentejtih okiselijkeh ika pakilistli. Porke nochtin okichixtokah.
40 Jesu matabir rabon na harew kukuf rewan raunane yey ana maramaim, sabuw rou’ay gagamin na’in hitit ana merar hiyi, anayabin isan hima hikakaif natit.
41 Ijkuakó ovala se tlakatl itoka Jairo, tlen okatka tlayakanki de itech tiotlamachtijkali. Omotlankuaketzki ikxitlan Jesús iva okitlatlavti ma via ikalijtik,
41 Naatu Jew hai Kou’ay Bar kaifenayan orot wabin Jairus na Jesu nanamaim sun yowen ifefeyan, ana kok i mi’itube Jesu hairi hitan ana bar.
42 porke okipiaya san se itakotzi de majtlaktli ivan ome xivitl, yi ixpolitok. Ijkuak Jesús yoyaya para ikalijtik in Jairo, miekeh gentejtih tlen oyayah Iva asta okipajpatzmiktiayah.
42 Anayabin i natun babitai ta’imonamo ana kwamur 12 na’atube i ana sawow ra’at momorob.
43 Ompa intzala oyaya se sivatl tlen yokipiaya majtlaktli ivan ome xivitl de omotlapalojviti, iva yokitlami nochi itomi ivan tepajtijkeh iva nion se tepajti amo ovelia okipajtiaya.
43 Nati sabuw wanawanahimaim i babin ta ana faifuwamaim rara kakafin bota’ar ma’am kwamur etei 12 na’atube sawar, yawas isan kabay gagamin maiyow doket tubunih baiyawasin isan sinaf, baise men yait ta iyawasimih.
44 Yejón sivatl omotoki inavak Jesús ik ikuitlapa iva okonkitzkili itlaken tlen kimokentia san itenpantzi, iva san nima ijkuakó omoketzki in estli.
44 Nati ana veya’amaim sabuw rau’ay hinan wanawanan babin na Jesu ufunane tit eof ana faifuw tainin butubun, naatu mar ta’imonamo rara kakafin nununuw nutanub.
45 Ijkuakó Jesús okijto:
45 Jesu naniyan tatam eo, “Yait ayu butubunu?”
46 Pero Jesús okijto:
46 Baise Jesu eo, “Sabuw afa ayu hibutubunu. Anayabin hibubutubunu ana veya’amaim au fair titit naniyan atatam.”
47 Ijkuak in sivatl okimomakak kuenta nik amo velis kitlaatis de kenik opajtik, omotoki inavak Jesús iva omotlankuaketzki ikxitla iva sa oviviokatoka. Nochi okimokuiti inmixpa nochtin gentejtih por tlán nik okitzkili itlaken, iva kenik san niman opajtik.
47 Babin naniyan baib i yawas naatu men karam boro tibun, imih Jesu nanamaim an uman hi’oror auman tit sun yowen, sabuw etei matahimaim ana tur eowen aisim butubun, naatu bubutubun ana veya’amaim marta’imon yayawas auman ana tur eowen.
48 Iva Jesús okilvi in sivatl:
48 Imaibo, Jesu babin isan eo, “Natu a baitumatumamaim iyawas. Tufuwamaim ina remor inan.”
49 Ijkuak in Jesús ok okitlapovijtoka in sivatl, ijkuakó oajsiko se tlakatl tlen ovalaya de kan ikalijtik in Jairo, iva okilvi in Jairo:
49 Jesu iti na’at bat eo auman, Kou’ay Bar ana bonawiyen orot ana barene kob hina hitit hio, “Jairus o natu babitai i morob, imih men bai’obaiyenayan nawiyin airi na isan inanotamih.”
50 Jesús okikakki iva okilvi:
50 Iti na’at hibat hio Jesu nowar, naatu Jairus isan eo, “Men inabir, baise initumatum natu babitai boro nayawas.”
51 Ijkuak Jesús oajsito kan ikalijtik in Jairo, Jesús amika okavili ma kalaki Iva, san yen Pedro, Jacobo, Juan ivan tetajmeh de yejón takotzi.
51 Naatu hina bar hititit ana veya’amaim, sabuw etei eotanih ufun hibat, i Peter, John, James, naatu kek hinah tamah akisihimo iuwih bairi bar wanawanan hirun.
52 Nochtin ochokayah iva omoyolkokovayah por yen takotzi. Pero Jesús okinmilvi:
52 Sabuw etei kek momorob isan hiyababan hima hirererey, Jesu iuwih eo, “Men kwanarerey, kek i matan fot inu’in, men morobomih.”
53 In gentejtih san okivetzkilijkeh porke kuali okimatiah nik yoixpolivik.
53 Sabuw etei Jesu eo i bai’iyab na’atube imih himarib. Anayabin i matah yan kek morob hi’itin hiso’ob.
54 Pero Jesús okimakitzki in takotzi iva okilvi chikavak:
54 Baise Jesu na kek uman bai, eaf eo, “Babitai, kumisir!”
55 Ijkuakó itonal omokuapki itech ikuerpo, iva niman ovalme. Iva Jesús okinnavati ma kitlamakakah in takotzi.
55 Babitai ayubin matabir na wanawanan run, mar ta’imon yawas misir mare ma. Imaibo Jesu kek bay baitin aa isan hinah tamah iuwih.
56 In tetajmeh de yejón takotzi sa otlatlachixkeh. Iva Jesús okinnavati amo ma tetlapovikah de tlen opanolok.
56 Kek hinah tamah hifofofor men kafaita, baise Jesu eofafarih eo, “Abis matar kwa’i’itin men orot babin ta ana tur kwana’owenamih.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.