Lucas 6
Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI
1 Se sábado, Jesús iva tlen okinmachtiaya onejnentiayah kan toktok trigo. In momachtijkeh okuakojkotontiayah trigo, okoyayah iva okikuayah.
1 Baiyarir ana veya ta Jesu sanabey wanawanah remor inan, ana bai’ufununayah sanabey hirut kanabih hikeb ro’oro’oh hibow hi’aa.
2 Ijkuakó sekimeh fariseos okintlajtlanijkeh:
2 Ofafar bai’obaiyenayah afa hi’itih basit hibatiyih. Kwa aisim Baiyarir ana veya ata ofafar kwa’astu’ub iti na’atube kwasisinaf?
3 Jesús okinnankili:
3 Jesu iyafutih eo, “David ana sabuw bairi bayumih himorob, abisa sisinaf Buk Atamaninamaim hikirum inu’in kwaiyab kwaitin?
4 David okalakki ikalijtik in Dios, okitilanki in pan tlen tlatiochivali iva okikua, iva noijki okinmajmakak pan iyoliknivah para ma kikuakah. Maski itlanavatil Moisés kijtova san yejvah tiopixkeh velis kikuaskeh yejón pan.
4 David God Ana Bar wanawanan run Regah isan rafiy hisibor inu’in bai eaan, naatu turin ana sabuw itih hi’aa. Nati i ata ofafar eastu’ub. Anayabin firis akisihimo nati rafiy sibor hinab hina’aan men yait ta.
5 Noijki okinmilvi:
5 Naatu Jesu ana tur yomaninamaim iti na’atube eo, “Orot Natun i Baiyarir ana ukwarin.”
6 Oksé sábado, Jesús okalakki kan tiotlamachtijkali iva ope tlamachtia. Ompa okatka se tlakatl tlen ovaki iyekma.
6 Baiyarir ana veya ta Jesu na Kou’ay Bar wanawanan run sabuw bai’obaiyih isan. Naatu nati sabuw wanawanahimaim i orot ta uman asukwafune murubin auman na ma’am.
7 In tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés ivan fariseos sa okistlakojtokah in Jesús para kittaskeh kox kipajtis yejón tlakatl ijkuak sábado. Tla kipajtis, velis kiteilviskeh.
7 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee Jesu himtitiy Baiyarir ana veya orot ta tabiyawas na’at hita’itin, saise hai fair imaim hitab hitagam hita’umih.
8 Pero Jesús yokimatia tlen yejvah okiyejyekovayah, iva okilvi in tlakatl tlen ovaki ima:
8 Baise sabuw abisa hinotanot i Jesu so’ob, imih orot isan eo, “Kumisir kutit iti sabuw nahimaim kubat.” Basit orot ma’am misir bat.
9 Iva ijkuakó Jesús okinmilvi tlen ompa okatkah:
9 Imaibo Jesu sabuw isah eo, “Ayu kwa abibatiy, ata ofafaramaim Baiyarir ana veya abistan i ebibasit boro tanasinaf? Orot babin tanibais gewasin tanasinaf o kakafin tanasinaf? Orot babin ana ma gewas isan taniyawas o ana yawas tanagurus?”
10 Jesús okintlajtlatak nochtin, iva okilvi in tlakatl tlen ovaki ima:
10 Jesu tatabir sabuw nutitiyih in sawar basit orot isan eo, “Uma kubora’ah.” Naatu orot uman bora’ah, marta’imon orot uman igewasin.
11 Pero in tlamachtijkeh de itlanavatil Moisés ivan fariseos sa tlawel okualankeh, iva ope kimolviah entre yejvah tlán velis kitoktiskeh in Jesús.
11 Etei hima’am yah so’ar higagamat taiyuwih hibabatiyih hio, “Iti orot Jesu isan boro mi’itube tanasinaf?”
12 Itech yejonmeh tonaltih Jesús oyá ipan se tepetl omodiostzajtzilito, iva ompa omodiostzajtzili nochi se yovali.
12 Nati ana veya’amaim Jesu yoyobanamih yen in oyaw wanamaim tit, naatu imaim ma God isan yoyoban in marto. Jesus arar yanamaim eyoyoyoban|alt="Jesus praying in wilderness" src="cn01698B.tif" size="col" loc="Luk 6.12" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="6.12"
13 Omostlatik, okinnotzki tlen momachtijkeh, iva okinpejpenki majtlaktli ivan ome de yejvah, iva okintokayoti tiotlatitlaniltih.
13 Mar auman basit, ana bai’ufununayah etei eaf ayuwih hiru’ay, naatu wanawanahimaim orot etei 12 rubinih, wabih tur abarayan iwaben.
14 Ijkí intoka in tiotlatitlaniltih: Simón tlen Jesús okitokayoti Pedro, Andrés ikni in Simón, Jacobo, Juan, Felipe, Bartolomé,
14 Naatu iti i tur abarayah wabih, Simon (wabin ta Peter, Jesu uf biwab) naatu Peter tain Andrew, James, John, Philip naatu Bartholomew,
15 Mateo, Tomás, Jacobo ipiltzi in Alfeo, Simón tlen onemia invah cananistas,
15 Matthew, Thomas naatu Alpheus natun James naatu Simon (Zerot teo),
16 Judas ikni in Jacobo, ivan Judas Iscariote tlen satepa okitemakti in Jesús.
16 James natun Judas, naatu Judas Iscariot, (Jesu baban eo momorob).
17 Jesús ivan momachtijkeh otemokeh de ipan tepetl iva omoketzatoh kan ixtlavak. Ompa omololojkeh noijki miekeh oksekimeh tlen invah onemiah. Iva noijki omololojkeh miekeh gentejtih tlen ovalajkeh de tlali de Judea, de siudad de Jerusalén iva noijki de siudad de Tiro iva de Sidón tlen kateh itempan atl tlen wei. Ovalajkeh para kikakiskeh in Jesús iva para ma kinpajti de inkokolis.
17 Jesu ana tur abarayah bairi oyawane himatabir hire hina hititit ana maramaim, ana bai’ufununayah etei hiru’ay butun ana yabarinamaim bairi hibat, naatu sabuw maumurih na’in Judea wanawanan, Jerusalem wanawanan hiru’ay, naatu torane bar merar rou’ab, Taiya, Sidon auman sabuw etei hiru’ay.
18 Tlen otlajyoviayah inmak tlen amo kuali ejekameh, opajtikeh.
18 Hiruru’ay anayabin i tur nowar isan naatu hai sawow yumatah ta ta hibow hima’am baiyawasih isan hina. Naatu sabuw afa demon kakafih hibiwawa’anih auman hinan etei iyawasih.
19 Nochtin okinekiah kitilkoskeh in Jesús, porke itech okisaya ivelitilis iva nochtin opajtiah.
19 Sabuw etei i hikokok Jesu hitabutubun, anayabin hibubutubun ana veya, ana fair titit i etei biyawasih.
20 Jesús okintlajtlatak tlen momachtijkeh iva okinmilvi:
20 Jesu ana bai’ufununayah nutitiyih in sawar basit eo,
21 ’Xipakikah imejvah tlen axka intiojsivih, porke imejvah inmixviskeh.
21 Kwa iyab boun bayumih kwabi’akir
22 ’Xipakikah imejvah tla por inkineltokah iKone in Tlakatl imechkualankaitaskeh, imechtlaliskeh sekka, tlapovaskeh fiero de imejvah, amo imechnekiskeh iva kijtoskeh ke amo inkualmeh.
22 Sabuw hinifa’ifa’i, hinakwahiri, tur kakafih hina’uwi naatu kakafi hinarouw hinao ana maramaim kwaniyasisir, anayabin Orot Natun kwabi’ufunun!
23 Sa tlawel xipakikah ijkuak ijkó inkipanoskeh, porke imejvah inkiseliskeh se wei tlaxtlavili itech ilvikak. Porke nepa tiempo tlen yejvah inkojkolvah no ijkó okintoktijkeh in tiotenejmachtijkeh.
23 Imih sawar iti na’atube hinamamatar ana veya kwanakawasa naatu kwaniyasisir kwanaben. Anayabin a baiyan gagamin na’in maramaim inu’in. Abisa tisisinaf anayabin hai a’agir dinab oro’orot isah sawar iti na’atube hisinaf.
24 ’Pero prowestih de imejvah tlen intominejkeh, porke yonkipixkeh kuali nemilistli.
24 Baise kwa iyab boun sawar wairafi kwama’am
25 ’Inprowestih imejvah tlen axka inmixvitokeh, porke satepa intiojsiviskeh.
25 Kwa iyab boun bay kwa’aa ya higadid kwama’am
26 ’Inprowestih imejvah ijkuak nochtin gentejtih kuali tlapovaskeh de imejvah, porke nepa tiempo inmokojkolvah noijki kuali otlapovayah de nekateh tiotenejmachtijkeh tekajkayajkeh.
26 Kwa iyab sabuw wab tebobora’ara’ah boro yababan gagamin maiyow kwanab! Anayabin hai a’agir dinab baifufuwenayah isah na’atube hisinaf.
27 ’Pero imejvah tlen innechkakih nimechilvia: Xikintlasojtlakah tlen imechtlavelitah. Xikinchivilikah tlen kuali tlen imechkualankaitah.
27 Kwa iyab iti tur kwanonowar a tur ao’owen a kamabiy sabuw kwaniyabuwih, sabuw iyab tibifa’ifa’i isah gewasin kwanasinaf.
28 Xiktlajtlanilikah Dios ma kintiochiva tlen imechtenxojxojviah. Ximodiostzajtzilikah por yejvah tlen imechtoktiah tlen amo kuali.
28 Sabuw iyab hinao’orarafi, God kwanifefeyan baigegewasin nitih, naatu sabuw iyab isa kakafin hinasisinaf isah kwanayoyoban.
29 Tla íkka mitzixtlatzinia se lado, xikavili noijki ma mitzixtlatzini in oksé lado. Iva tla íkka mitzkixtilia mochamarra, xikavili noijki ma kivika mokamisa.
29 Orot yait rebareb nabifafar na’at, raunane’ebo inabotabir nifafar. Naatu orot ta a biyabaibiyon tafan nikiya’ub nabaib na’at, baban auman inau nikiya’ub nab.
30 Tla íkka mitztlajtlanilia itla, xikmaka. Iva tla íkka mitzkixtilis tlen moaxka, ayakmo xiktlajtlanili.
30 Orot babin ta sawar isan nabifefeyani initih, naatu orot babin ta sawar o nowa ebaib, kwihamiy ebai, men bainamih inao maiye.
31 Xikchivakah invan oksekimeh ijkó kemi imejvah inkinekih ma kichivakah imovah.
31 A kok mi’itube sabuw isa tisisinaf na’atube, ibo isah na’atube inasinaf.
32 ’Tla imejvah inkintlasojtlah san yejvah tlen imechtlasojtlah, ¿kox sa tlawel wei tlen inkichivah? Asta tlen tlajtlakolejkeh no ijkó kichivah.
32 Sabuw o tibiyabuw akisih isah inabiyabow na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw kakafih turahinah tibiyabuwih akisih boro hiniyabuwih!
33 Iva tla inkinchiviliah tlen kuali san yejvah tlen imechchiviliah tlen kuali, ¿tlán kuali tlen inkichivah? Porke in tlajtlakolejkeh no ijkó kichivah.
33 Naatu sabuw o isa gewasin tesisinafuwat isah gewasin inasisinaf na’at, aisim boro baigegewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih na’atube tisisinaf.
34 Iva tla imejvah inkitetlanetiah itla tlamantli iva inkichiah ma imechmakakah itla, ¿tlán kuali tlen inkichivah? Porke in tlajtlakolejkeh noijki kimotlatlanetiah itla tlamantli se ivan oksé, iva noijki kichiah ma kinmakakah itla.
34 Sabuw iyab kubitih o iso’ob i boro wan hinay maiye hinabit na’at, aisim boro baigewasin inab? Sabuw bowabow kakafin wairafih i hiso’ob turahinah tibitih ana fofonin boro wan hinab maiye!
35 Imejvah moneki xikintlasojtlakah tlen imechtlavelitah, iva xikinchivilikah tlen kuali iva xikintlanetikah tlen kinekih iva amo xikchiakah ma imechmakakah itla. Ijkó inkipiaskeh wei inmotlaxtlavil, iva ijkó inyeskeh yi neli intepilvah de Dios tlen Weijkatlalitok. Porke Dios sa tlawel kuali iyelis asta para invan gentejtih tlen amo kualmeh iva tlen amo kimatih motlasojkamatih.
35 En! Baise akamabiy sabuw kwaniyabuwih, a gewasin kwanitih. Kwanitin men wan isan kwananot. Saise a baiyan gagamin na’in boro kwanab, naatu God auyomtoro’ot natunatunamih boro kwanamatar. Anayabin sabuw iyab aurih merarayow en, sabuw kakafih God nati sabuw isah i ebigewasin.
36 Imejvah xiekah inteiknomatkeh, ijkó kemi inmoTajtzi Dios Ye teiknomatki.
36 Tamat ekakabeber na’atube kwanakabeber.
37 ’Amo xitlapovakah de oksekimeh, iva ijkó toYejwatzi amo tlapovas de imejvah. Amo xitetlajtlakoltikah, para ijkó noijki toYejwatzi amo imechtlajtlakoltis. Xitetlapojpolvikah, iva toYejwatzi imechtlapojpolvis.
37 Taituwa inibatiyih, God boro obo nibatiyi, naatu taituwa ubar initih God boro obo ubar nit, taituwa hai kakafin inanotawiy, God boro a kakafin nanotawiy.
38 Tla imejvah inkitemakaskeh itla, toYejwatzi imechmakas noijki. Tlen imejvah inkitemakaskeh, toYejwatzi imechmakas okachi miek asta amo akis ijtik inmobolsa, maski inkitzejtzeloskeh iva inkitijtiliniskeh, temis iva asta tetepevis. Porke ijkó kemi imejvah inkintamachivaskeh tlen oksekimeh, toYejwatzi noijki ijkó imechtamachivas.
38 Uma natasasar taituw isah, God boro uman natasasar o isa. Tur anababatun o boro inab uma awan nakasuwai. Turobe baibais boro uma yan nasuwa nare inab nayen uma awan nakaratan. Sabuw inabitih ana fofonin God boro na’atube fofon ta’imon nit.”
39 Jesús noijki okinmilvi nin ejemplo:
39 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Orot matan fim men karam boro fim turan nanawiy hairi hinan, anayabin nanawiy hairi hinanan na’at boro hairi’ika hinan hub hinare.
40 Se tlen momachtia mach velis okachi tlapanavijtos ke itlamachti. Pero ijkuak tlamis momachtis, noijki velis yetos kemi itlamachti.
40 Kirum kek men yait ta boro ana bai’obaiyenayan nanatabirimih, baise na kirum nan yomanin na’a’asa’ub ana veya, i boro ana bai’obaiyenayan na’atube namatar.
41 ¿Tleka tikitta mokni por yen tzikitzi itlajtlakol ivan te amo timotta ke tikpia okachi wei motlajtlakol? Yejón kemi oyeskia tikitta mokni kipia se tlajsoltzintli itech ixtololo, ivan te amo timotta ke tikpia asta se wei kuavitl itech moixtololo.
41 Aisim tai matan momor i’itin ku’u? Baise o mata ai bahun yi ebatabat men kutatatam.
42 ¿O noso kenik veli tikilvia mokni: “Ma nimitzkixtili in tlajsoltzintli de itech moixtololo”, iva te asta tikpia se wei kuavitl itech moixtololo? ¡Tikpia ome moixko! Achto te xikmokixtili in wei kuavitl tlen tikpia itech moixtololo, para ijkó velis titlachias iva velis tikixtilis in tlajsoltzintli tlen kipia mokni.
42 O mata ai bahun yi batabat men itatam, naatu tai isan i’o Aro, nekuna mata momor abosair, a naniyan mi’itube ibai kuo? Wanawanan rerekabih! Matoro’ot o mata ai bahun ina’uy, imaibo boro inanuw gewas tai matan momor ina’itin inabosair.
43 ’Se tlen kuali kuavitl mach velis kitlakiltis tlakilotl tlen amo kuali, iva se amo kuali kuavitl mach velis kitlakiltis tlakilotl tlen kuali.
43 Ai gewasin nabiw ro’on boro men kakafin nayai, na’atube ai wanawanan kour nabiw ro’on boro men gewasin nayai.
44 Porke nochi kuavitl moixmati por itlakilo. Amika kiteki igos itech se kuavitl vitzo, iva nion amika kiteki uvas itech kovatlanvitztli.
44 Ai etei’imak boro ro’ohimaim ina’itah, fafou ro’on boro men agor afe’en inima’ub, na’atube waris boro men digumar afe’en inawasarir hinare.
45 Se tlen kuali tlakatl kijtova tlen kuali porke itech iyolo onka tlen kuali. Iva se tlakatl tlen amo kuali kijtova tlen amo kuali porke itech iyolo onka tlen amo kuali. Porke tlen kijtova se tlakatl ika ikamak kijtosneki yen yejón tlen kipixtok itech iyolo.
45 Orot gewasin totobuyoy gewasin dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Orot kakafin totobuyoy kakafih dogoronamaim tema’am boro nitaman nit. Anayabin orot awanamaim abisa kakafin ititit, dogoron wanawanan i kakafin awan karatan inu’in.
46 ’¿Tleka imejvah innechnotzah, “noTeko, noTeko”, iva amo inkichivah tlen nimechilvia?
46 Aisim ayu isau kwa’o, ‘Regah, Regah,’ baise abisa au’uwi i men na’atube kwasisinaf?
47 Tlen vitz nonavak, iva nechkaki iva kichiva tlen nikijtova, yejón kemi se tlakatl
47 Orot yait na ayu au tur nowar ebobosiyasiyar, ana itinin i iti ani’obaiyi kwana’itin.
48 tlen okichi ikal, pero achto otlachkuak wejkatla, iva okichi itlakxitlanyo ipan tetl. Ijkuak ovala in atepeatl, itech omotlavitekiko chikavak in kali, pero amo okolini porke okipiaya itlakxitlanyo ipan tetl.
48 Orot ana bar wowabinamih hub kair re kabay afe’en tutut rouw, bar wowab. Harew tit yen bar bufut rab, baise bar men iyuwiyuw, anayabin bar wowab gewas.
49 Pero tlen nechkaki iva amo kichiva tlen nikijtova, yejón kemi se tlakatl tlen okichi ikal san ipan tlali, iva amo kipia itlakxitlanyo. Iva ijkuak ovala in atepeatl iva omotlavitekiko chikavak itech kali, ovetzki iva nochi oxixinki.
49 Baise o yait ayu au tur inowar men kubobosiyasiyar, i orot ana bar wabat en wowowab na’atube, bar tutut en wowab batabat, harew tit yen bar rabirab ana veya mar ta’imonamo ufar re, naatu nati bar re’er i mutufor tarogowan.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.