Hebreus 12

Itlajtol Totajtzin Dios (NSU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Por eso, tejvah komo techyavalojtokeh sa tlawel miekeh tlen ika innemilis okiteititijkeh intlaneltokalis, ma tiktlalikah sekka nochi tlen techtzakuilia iva nochi in tlajtlakoli tlen techijilpia. Iva ijkó ma timotlelokah kemi itech se netlelolistli tlen tikpiah ik tlayakapa iva amo ma tisotlavakah.
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 Ma tiktlalikah totlachialis inavak Jesús, tlen itech vitz totlaneltokalis iva tlen kichiva ma yeto yektik in totlaneltokalis. Jesús okixiko in tlajyovilistli itech krus, iva maski okatka sa tlawel tepinati yejón mikilistli, Ye amo okichi kuenta, porke okimatia ke satepa okipiaskia miek pakilistli. Iva axka yi yetok ik iyekmapa de kan itekivajsiya in toYejwatzi.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 Por eso, xikyejyekokah tlen okipanok in Jesús. Miekeh gentejtih tlen tlajtlakolejkeh okitlavelitakeh iva okitlajyoviltijkeh, pero Ye okixiko. Por eso, imejvah amo ximosotlavakah iva nion amo ximoxijxikokah.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Porke amika de imejvah asta yokinoki iesso por inmochijchikavah amo ma imechtlanili in tlajtlakoli.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 ¿Kox yonkilkajkeh tlen toYejwatzi okijto ijkuak omechnajnavati imejvah kemi ipilvah? Ijkuak ijkí okijto:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Porke in toTeko kinmelava tlen kintlasojtla,
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Imejvah intlajyovijtokeh para ximelavikah, porke toYejwatzi imechita kemi ipilvah. ¿Kox onka íkka teta tlen amo ma kimelava ikone?
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Tla toYejwatzi amo imechmelava ijkó kemi kinmelava nochtin tlen ipilvah, tonses imejvah amo yi neli intepilvah de Ye.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Ijkuak otikatkah tikonemeh, totajvah tlen de nin tlaltikpaktli otechmelajkeh, iva tejvah otikintlakitakeh. Tonses moneki okachi ma tikvelkakikah in toTajtzin tlen kajki ilvikak, iva ijkó tikpiaskeh nemilistli.
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Totajvah tlen de nin tlaltikpaktli otechmelajkeh san kana keski tonali, ijkó kemi yejvah okittakeh kuali. Pero toYejwatzi techmelava para ma yeto se kuali para tejvah, para ma tiekah tiyolchipavakeh kemi Ye.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Yi neli, mach techpaktia ijkuak techmelavah, porke tekoko. Pero satepa, ijkuak yotimoyektlalijkeh ika yejón melavalistli, tikpiah yolsevilistli, porke yi peva tinemih kemi moneki.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Por eso, moneki oksemi ma kitzkikah chikavalistli inmomavah tlen yosotlavakeh iva inmotlankuavah tlen yoxajxamatikeh.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 Xiktokakah in ojtli tlen melajka, para ma pajti inmokxi tlen koxo iva amo okachi ma nekuilivi.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Xikchivakah de xiekah ika kuali invan nochtin iva xinemikah ika yolchipavalistli, porke tla amo se nemis ika yolchipavalistli, amo velis se kittas in toTeko.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Xikpiakah kuidado de amika ma kipolo iiknomachilis in toYejwatzi, iva amika ma mokuapa kemi nelvatl tlen chichik tlen velis kinmijtlakos iva kinvenenojvis oksekimeh.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Amika ma avilnemi iva nion amo ma mokuapa kemi se tlen amo kichiva kuenta in toYejwatzi kemi okichi Esaú, tlen san por se tlakuali okinemakak in tlatiochivalistli tlen okitokarovaya kemi tekone tetiachka.
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Iva imejvah inkimatih, maski satepa Esaú okinekia kiselis in tlatiochivalistli de ipapa, ayakmo okimakakeh. Iva maski sa tlawel ochokak, ayakmo ovelik okiyektlali tlen okichi.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Imejvah amo onmotokijkeh kemi in israelitas omotokijkeh kan tepetl Sinaí tlen ovelia okitzkiayah iva omomemelajtoka tlitl, kan otlamixtlayovak, okatka tlayovalotl iva sa panova oejekaya.
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 Nion amo onkikakkeh se tlapitzalistli chikavak nion itlajtol in toYejwatzi. Tlen okikakkeh yejón tlajtoli omotlatlavtijkeh ayakmo ma kintlapovi,
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 porke amo okixikojkeh in tlanavatili tlen okinmakakeh: “Tlen kitlalis ikxi kan tepetl, maski se yolkatl, ma kimiktikah ika tetl.”
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Okatka sa tlawel temavti tlen omottaya, asta Moisés okijto: “Sa tekitl nimavkavivioka.”
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Pero imejvah onmotokijkeh kan tepetl Sión, tlen isiudad in toYejwatzi tlen yolitok, Jerusalén tlen kajki ilvikak, kan kateh sa tekitl miekeh ilvikaktlatitlaniltih ololitokeh ika pakilistli,
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 kan ololitokeh tlen toYejwatzi okinnotzki para ma yekah ipilvah tlen intoka ijkuilitok itech ilvikak. Imejvah onmotokijkeh inavak toYejwatzi tlen Jues de nochtin, innavak intonal tlen tlakamelajkeh tlen toYejwatzi okinchi ma yekah yektikeh.
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 Imejvah onmotokijkeh inavak Jesús, tlen techtlajtolia inavak toYejwatzi itech tlen yankuik moyekkavalistli, iva onmotokijkeh inavak iesso tlen ika otlajtzelvi, tlen tlajtojva de tlapojpolvilistli iva amo kemi iesso in Abel tlen kitlajtlani momakopalistli.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Por eso, xikpiakah kuidado iva xikchivakah kuenta tlen toYejwatzi techilvia. Porke tla nekateh israelitas amo ovelik okicholilijkeh in tlajyovilistli ijkuak amo okichijkeh kuenta tlen okinchikavkanotzaya nika itech tlaltikpaktli, tejvah okachi techtlajyoviltis tla amo tikchivaskeh kuenta in toYejwatzi tlen techchikavkanotza desde ilvikak.
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Itech neká tonali, itlajtol in toYejwatzi chikavak okolini in tlaltikpaktli. Pero axka kijtova: “Oksemi nikolinis chikavak amo san yen tlaltikpaktli, sino noijki in ilvikak.”
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 Iva ijkuak kijtova “oksemi”, kijtosneki kachivas tlen veli molinia tlen toYejwatzi okichi, iva mokavas tlen amo veli molinia.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 In tlanavatijkayotl tlen toYejwatzi techmaka, amo velis molinis. Ma timotlasojkamatikah por yejón iva ma tikmavistilikah kemi Ye kipaktia, ika tetlakitalistli iva ika nemavtili.
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 Porke in toYejwatzi Ye kemi tlitl tlen nochi kitlajtlamia.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.