Atos 16

Itlajtol Totajtsi Dios (NPLNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Pablo iwa Silas okalakitoh kan altepetl de Derbe iwa de Listra, ompa okajsitoh se tokni non okineltokaya Cristo Jesús non itoka Timoteo, itelpoch se siwatl israelita non itoka Eunice non otlaneltokaya, pero ita n Timoteo okatka de Grecia.
1 Paul remor na Derbe tit imaibo ikofan maiye na Lystra tit, nati’imaim baitumatumayan wabin Timothy ma’am biyan tit, Timothy hinah i Jew babin, baitumatumayan ta, baise tamah i Greek orot.
2 Iwa n tokniwah non ochantitokah Listra iwa Iconio kuali otlajtoayah de Timoteo.
2 Lystra naatu Ikonium wanawanan baitumatumayah etei Timothy i hibifai.
3 Pablo okinekia kiwikas n Timoteo, pero achto okitokti mamosirkunsidaro para amo makualanikah n judíojteh non ochantitokah itech nonteh tlalmeh, porke nochteh okimatiah ita n Timoteo griego.
3 Paul kok i Timothy tab bairi hitan, imih ana’ar kanabin e’afuw, iti na’atube sinaf anayabin Jew etei nati’imaim hima’am hiso’ob Timothy tamah i Greek orot.
4 Iwa itech nochteh n altepemeh kan ik opanotiayah, okinmatiltiayah n tokniwah non kineltokah Cristo Jesús tlan n tlatematiltijkeh iwa n tetajmeh non kinyakantokeh n tokniwah akimeh moololoah Jerusalén okijtojkeh mamochiwa.
4 Bar merar tata hirun hitit roube’aten tur abisa tur abarayah naatu regaregah ai’in Jerusalemamaim bai’ufnunin isan hio hibibasit, baitumatumayah hai tur hi’owen auman hin.
5 Iwa ijkó nochteh n tokniwah okachi okineltokayah Cristo Jesús, iwa ixmostla okachi omomiakiliayah.
5 Ekaleisia sabuw fair hitih hai baitumatum ra’at naatu sabuw boubuh hirun hai kou’ay ra’at.
6 Kemi n Espíritu Santo amo okinkawili matetlapowikah de itlajtol Dios kan tlalmeh de Asia, yika san okimpanawijkeh n altepemeh non kateh itech tlalmeh de Frigia iwa Galacia.
6 Paul ana ofonah bairi Firigia naatu Galasia wanawanahimaim hiremor naatu Anun Kakafiyin Asia wanawanan hireremor men ibasit boro imaim hitabinan.
7 Iwa ijkuak okalakitoh kan motlalnamikih Misia iwa Bitinia, yejwah okinekiah kalakiskeh itech tlali de Bitinia, pero Iespíritu Jesús mach okinkawili.
7 Hiremor hina Maisia ana yoyowamaim hitit, hisinaftobon hitan Bitiniya wanawanan hitarun isan baise Jesu Anunin men ibasit boro hitan.
8 Ijkó kiné, san opanotiajkeh ik inakastla n tlali de Misia, asta okalakitoh Troas.
8 Imih hina Maisia hihamiy hirabon hire hina Troas hitit.
9 Non yúali ijkuak yokatkah kan tlali de Troas, Dios okitlapowi n Pablo itech itejtemikilis. Ye okitak iyakapa omoketsako se tlakatl de Macedonia non okitlatlaujtiaya: “Xiompano ik Macedonia iwa techompalewi.”
9 Nati gugumin Paul mim, Masedonia orot bat fefeyan eo, “Kwanarabon Masedonia imaim aki kwaibaisi!”
10 Ijkuak Pablo okitak non tejtemikílistli, san nima otimotlatlalijkeh para tiaskeh Macedonia, porke kuali otikmatiah Dios otechnotoka matiwiah matikinmatiltitih n kualitlájtoli de Dios.
10 Paul iti mim i’itin ufunamaim aki abobuna au Masedonia arabon, anayabin aki ai not abogaigiwas God ea’afi nati’imaim God ana tur binan isan.
11 Ompa kan altepetl de Troas otitlejkokeh itech se barko iwa otiksenmilajkeh kan ik kajki n isla de Samotracia, iwa ijkuak owaltláneski otikalakitoh Neápolis.
11 Aki Troas imaim wa abai mutufor arabon an Samoteres atit naatu mar to aikofan maiye an Neapolis atit.
12 Satepa otikiskeh de ompa iwa otiajkeh Filipos, se altepetl non okachi weyixtok itech tlalmeh de Macedonia non noiwa inmaxka n romanos. Tejwah ompa otimokajkeh kech tonati.
12 Nati’imaim wa ai’hamiy ai’iwat arun an Philipi atit, Masedonia wanawanan ana bar merar gagamin ta, naatu iti bar merar i Rome gawan wowab. Aki nati’imaim veya bai’ab na’atube ama.
13 Se sábado ijkuak mosewia n judíos, otikiskeh de non altepetl iwa otikalakitoh inakastla n aweyatl, kan nochipa onmotiotsajtsiliayah n judíojteh. Ompa otimotlajtlalijkeh iwa opé tikinmatiltiah itlajtol Dios n siwameh non ompa omoololojkah.
13 Baiyarir Ana Veya atit bar merar ana fur aihamiy ana harew sisibinamaim atit, nati’imaim anotanot boro yoyoban ana efan atatita’ur. Nati’imaim amare baibin iyab hinan i ai obaibiyih.
14 Seme de yejwah itoka Lidia. Ye owalewatoka de Tiatira iwa okinamakaya tlakemitl non okachi kuali iwa chichiliktik. Nin siwatl non okiweyijkachiwaya Dios, okikaktoka tlan Pablo okijtoaya. Iwa Toteko okiyolyamani kuali makikaki nochi tlan Pablo okijtoaya.
14 Naatu babin ta iti tur ao nonowar i wabin Lydia ana tafaram Taiyatira, iti babin i sawar biyah namar iwa’an sabuw tetotobon naatu i God kwafirinayan babin ta, nati ana veya’amaim God dogoron botawiy. Paul tur abisa eo etei nowar.
15 Otlanki, nin siwatl iwa nochi ifamilia omokuaatekijkeh. Satepa ye otechtlatlaujti iwa otechili:
15 Naatu nati babin taintuwan bairi nati baremaim hima’am etei bapataito hibai, imaibo ifefeyani eo, “Kwananotanot ayu Regah ana bitumitum na’at, basit kwana tan au baremaim bairit tama.” Iti na’at aki eokikini bairi an.
16 Se tonati ijkuak yotiayah kan nochipa otimotiotsajtsiliayah, itech ojtli otiknamikeh se íchpochtli non okipiaya se espíritu non ika okimatia tlan se mochiwaskia. Iwa ika non tekitl non okichijtinemia non íchpochtli, n tekowajkeh okitlaniah miak tomi.
16 Veya ta aki yoyoban ana efan isan anan akir babitai ta bairi aitar. Iti babitai i afiy kakafin hitarasum ma sawar abisa temamatar isah i eo, naatu sawar iti na’atube sisinaf ana sabuw kabay gagamin maiyow hibaib.
17 Nin íchpochtli opé yawi kan ik otiayah tejwah iwa Pablo. Chikawak otsajtsitinemia tokuitlapa, iwa okijtoaya:
17 Iti babitai Paul aki bairi i’ufnuni iwow eo, “Iti orot i God auyomtoro’ot ana’akir wairafih, kwa mi’itube na yawas bain isan teo’orereb.” Peter ana ofonah bairi yawas hibai hinan isan Babitai eo’orereb|alt="slave girl" src="cn01983B.tif" size="col" loc="Act 16.17" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.17-18"
18 N íchpochtli ijkó okichijtínenki miakeh tonatijmeh, pero se tonati n Pablo ayakmó okixiko, owalmókopki iwa okili n amokuali espíritu non okatka ijtik nin íchpochtli:
18 Babitei iti na’atube mar moumurih maiyow sinaf inan yomaninamaim, Paul yan so’ar naatu tatabir afiy nati babitai tar gabuw ma’am isan eo, “Jesu Keriso wabinamaim o abi’a’ari babitai kwaihamiy kutit!” Naatu mar ta’imon afiy babitai ihamiy tit.
19 Pero ijkuak n tekowajkeh de n íchpochtli okitakeh ayakmó kitlaniskiah tomi iwan ye, okikitskijkeh n Pablo iwa Silas iwa okinwikakeh kan portal innawak tekiwajkeh.
19 Babitei ana matuwan sabuw hai kabay imaim hima hibaib ana ef sasawar hi’i’itin ana maramaim, Paul Silas hairi hirout hibow hitainih hitit ahar ana efanamaim hiya baibatiyenayah baibatiyih isan.
20 Okinwikakeh innawak tekiwajkeh iwa okijtojkeh:
20 Hibuwih hina Rome tur nowarayah nahimaim hitit hio, “Iti Orot rou’ab i Jew sabuw, hairi iti ata bar meraramaim ma kakaf hibai hitit.
21 Iwa tlamachtijtinemih ika ok se tlamachtílistli non tejwah mach tiknekih nion mach weletis tikinchiwaskeh, porke tejwah ti romanos.
21 It Rome sabuw ata ofafar men ebibasit i sinafumih teo, naatu aki men karam boro nati bai’obaiyen anibasit anab ani’a’it.”
22 Ijkuakó n tlakah de Filipos okualankeh iwa nochteh oonewakeh impah n tlatematiltijkeh. Iwa n tekiwajkeh otlanawatijkeh makintlakentsomonikah iwa makinwitekikah ika tlakotl.
22 Sabuw moumurih na’in hina hirun kou’ay ra’at orot rou’ab bow rouw isan. Tur nowarayan orot iuwih Paul Silas hairi hai faifuw hiseb hibosaisiren naatu hiwabirih.
23 Iwa ijkuak satlawel yokinwitekeh, okintsakuatoh, iwa okinawatijkeh n tetsak kuali makinmokuitlawi.
23 Hiwawabirih ufunamaim hibow hin dibur hiyariyih, naatu dibur kaifenayan orot matan tobaiwa’an ma kaifih isan hiu.
24 Iwa ijkuak n tetsak okikak tlan okinawatijkeh, okintsakuato kan okachi tlaijtik, iwa okintlalili inmikxiwah intsalko ome kuaujmeh kojkoyonkeh.|src="41_CN01988B.TIF" size="Col" ref="Hechos 16:24"
24 Iti obaiyunen tur nonowar ufunamaim, dibur kaifenayan bow hirun dibur wanawanantoro’ot imaim ah ai gagamih rou’ab areh ya kiktanen hima.
25 Pero ik tlajko yuak, Pablo iwan Silas omotiotsajtsilijtokah iwa okitlakuikilijtokah Dios, iwa n oksikimeh non ompa otsaktokah okinkaktokah.
25 Fainaiwan Paul Silas hairi God isan hiyoyoban hima ew hitatabor dibur sabuw afa hima hinonowar,
26 San nima chikaktik owaltlalólinki asta okintsejtselo n temeh kan otlakxilitoka n telpiloya. Ijkuakó nochteh n kaltemeh owalmotlapojkeh iwa otojtonkeh inkadenajwah non ika oilpitokah n tlakah non ompa otsaktokah.
26 naniyan meyemeye iriyoy gagamin na dibur bar iyuwiyuw re an ana wabat etei bora’ah. Naatu mar ta’imon etawan botawiy chain dibur sabuw ah umah hifatum hima’am etei hihururuw hire.
27 N tetsak oijsak, iwa ijkuak okimitak n kaltemeh tlajtlapotokeh, okikixti iespada iwa ya momiktiskia, porke okimoli yocholojkeh akimeh ompa otsaktokah.
27 Dibur kaifenayan matan nuw misir naatu Dibur etawan bobotawiyen itin, basit taiyuwin sikan afuwinamih ana kaiy bora’ah, anayabin not dibur sabuw etei hibihir rouw.
28 Pero n Pablo okitsajtsili:
28 Baise Paul fanan aumetawat na’in e’af eo, “Taiyuw bi’asabuni! Aki etei iti ama’am!”
29 Ijkuakó n tetsak okitlájtlanki se tláwili, okalaktiwetski bibiokati omotlankuáketsato ikxitla n Pablo iwan Silas.
29 Dibur kaifayan hinow isan e’af naatu nunuw run, an uman hi’oror auman Paul Silas hairi nahimaim ra’iy.
30 Otlanki okwalinkixti iwa okintlajtlani:
30 Imaibo nawiyih bairi hitit naatu ibatiyih eo, “Regaregah abisa ana sinaf boro yawas anab?”
31 Yejwah okinankilijkeh:
31 Hiya’afut hio, “Regah Jesu initumitum boro yawas inab, o a nibur bairi.”
32 Iwa Pablo iwa Silas okitlapowijkeh de itlajtol n Totajtsi n tetsak iwa nochteh non inwah ochantitokah.
32 Imaibo Regah ana tur nati bar wanawanan hibinan dibur kaifenayan ana sabuw bairi hinowar.
33 Iwa san nima non yúali, n tetsak okimpakili kan okinxojxolejkeh, iwa ye iwa nochi ichantlakawah omokuaatekijkeh.
33 Nati veya ta’imon gugumin wanawanan dibur kaifenayan buwih hai feher souwen naatu i ana nibur bairi bapataito hibai. Dibur kaifenayan Paul koun esasouw|alt="Jailer and Paul" src="CN01990B.TIF" size="col" loc="Act 16.33" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="16.33"
34 Satepa okinwík icha iwa okintlakualti, iwa ye iwa nochteh non ken kinmitah opaktokah porke okineltokakeh Dios.
34 Naatu Paul Silas buwih ana bar wanawanan hirun bay itih hi’aa. Nati orot ana nibur bairi dogoroh yasisir awan karatan, anayabin i hina God ana baitumatumayah himatar.
35 Ijkuak owaltláneski, n tekiwajkeh okinnawatijkeh n soldadojteh makitatih n tetsak, para makinkajkawa n Pablo iwan Silas.
35 Mar to tur nowarayah hai orot gagamih naatu ma’utenayah hai orot ukwarih hiyafarih hio, “Kwan dibur kaifenayan kwau! Nati orot ebotaitih ten.”
36 Ijkuakó n tetsak okili n Pablo:
36 Basit dibur kaifenayan Paul ana tur eowen eo, “Tur nowarayah orot gagamih tur hiyafar hio, O Silas airi i abobotaiti, airi kwatit tufuwamaim kwan!”
37 Pero Pablo okinmili n tlamokuitlawijkeh:
37 Baise Paul ma’utenayah hai oro’orot isah eo, “Aki men abisa kakafin ta asinaf naatu men hibatiyi, baise bebeyanamaim hirabi hi’afiyi naatu dibur hiyariyi, kwanaso’ob aki i Rome ana fef abai ama’am! Naatu boun tekokok i wa’iwa’iramaim hiniyafari’imih. Men karam, aki akokok kwana’uwih i taiyuwih hinan hinabotaiti.”
38 N soldadojteh okinmatiltitoh n tekiwajkeh. Iwa ninteh omaujkeh ijkuak okimatkeh Pablo iwan Silas noiwa romanos.
38 Ma’utenayah hai orot ukwarih himatabir baibatiyih orot gagamih hai tur hi’owen, naatu Paul Silas hairi Rome ana fef hibai hima’am isan, ana tur hinonowar ana maramaim hibir.
39 N tekiwajkeh omotlapojpolwitoh innawak, iwa san nima okinkixtijkeh de kan otsaktokah iwa okintlatlaujtijkeh mawiah de non altepetl.
39 Basit hina abis kakafin isah hisisinaf isan hairi matahimaim hi’e’en naatu diburane hibotaitih, naatu bar merar baihamiyin isan hi’uwih.
40 Ijkuak Pablo iwa n Silas yokiskeh de kan otsaktokah, oyajkeh icha n Lidia. Ijkuak okimitakeh inmikniwah non kineltokah Cristo Jesús okinyolchikajkeh, iwa satepa oyajkeh de ompa.
40 Paul, Silas hairi dibur bar hihamiy hina Lydia ana bar hitit, nati’imaim baitumatumayah hi’itih kaufair ana tur hitih naatu hihamiyih.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Atos 16, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.