Marcos 12
Na Taratara TeAtua i naa taratara Takuu (NHO) vs AAI
1 Araa Jesus ku taratara ake ki laatou ki naa parapol, “Saaita tokotasi raa e mee te tanata ni tori tana verena ‘grape’. Teenaa a ia ni pena tana hiri aareha te verena, ka keri tana rua ki kkumi naa hua. Araa hakatuu iloo tana hare roorosi e moe ki aruna. Ki oti raa kauake iloo ia te verena raa ki aaraa tama ki roorosi ake, i aa ia ku hano ki telaa henua.
1 Imaibo Jesu oroubonamaim sabuw i’obaiyih eo, “Orot ana masaw bo ai ro’on tanum fur ear ituwafut, naatu wine bunubunuw ana hub bai, kaifenayan ana bar wowab sawar naatu sabuw afa tubunih hima masaw hikaif, masaw matuwan bainanawanamih in.
2 I te saaita naa ‘grape’ raa ni ttae ki vasi raa, te tanata raa ni heuna atu tana poe tokotasi ki naa tama e roorosi i tana verena raa ki too tana tuuhana.
2 Grape iyamur bairuhin ana veya, ana akir orot iyafar na masaw kaifenayah biyah tit ibo aunowan bairuhin isan.
3 Araa nei naa tama e roorosi ake ki te verena te tanata raa ni ffuri atu no sarua laatou te poe te tanata naa ka hakaahea ma ana rima.
3 Baise masaw kaifenayah akir orot hibai hirab uman en hiyafar matabir in.
4 Te tanata raa ni heuna atu hoki telaa poe, tevana iaa te poe naa ni sarua hoki naa tama naa i tana pisouru ka hakanaparia.
4 Naatu masaw matuwan ibanak akir orot ta iyafar maiye na. Masaw kaifenayah akir orot hibai ukwarin hitut hi’a’afiy erebiya’ohow matabir.
5 Te tanata naa ku heuna atu hoki te ttoru ana poe; teenaa naa tama e roorosi i te verena raa ni ffuri atu no taia laatou te poe naa no mate. E mee te lopo tama ku oti te haia laatou peenaa; naa tama ni sarua laatou, aa aaraa tama iaa ni taaia laatou no mmate.
5 Masaw matuwan akir orot tabo iyafar maiye nan hibai hirab morob, naatu akir wairafih moumurih maiyow biyafarih afa hibow hirouw afa hibow hi’asbunubunuw himorob.
6 Teenaa te tama tokotasi koi noho ki heunatia ki hano raa, teenaa ko te tino tamariki te tanata naa. Teenaa heuna iloo tana taupeara naa ki hano. A ia ni maanatu maa naa tama raa ma ki hakannoo ki tana tama.
6 “Orot ta’imonamo ihamiy ma’am i masaw matuwan natun ana yabow akisinamo, uftoro’ot iyafar not eo, ‘Natu boro hinakakafiy.’
7 Araa nei naa tama e mmata ake te verena naa ni taratara soko laatou peelaa, ‘Teenei ko tana tama. Taatou ki taia taatou te tama nei, aa te verena nei ku toa hakaoti ma taatou!’
7 “Baise masaw kaifenayah orot natun nan hi’itin taiyuwih hio, ‘Masaw matuwan natunaban iti, kwana ta’asabun, saise sawar tanab it ninowat.’
8 Teenaa tauhia iloo laatou te tamariki tanata naa no taia ka mate, araa peesia iloo laatou tana haitino ki taha te verena.”
8 Imih himisir kek hibai hirab morob naatu biyan hibai hisaroun masaw ufunane ra’iy.
9 Teenaa vasiri iloo Jesus peelaa ki laatou, “Se aa ttama e mee tana verena raa ma ki mee? A ia ma ki au no taaia hakkaatoa naa tama naa, aa ku kauake te verena raa ki aaraa tama ki mmata ake.
9 “Masaw matuwan iti tur nanonowar boro mi’itube nasinaf? Orot boro nan masaw kaifenayah nabow narouw hinamorob naatu masaw boro nab sabuw afa nitih hinama hinakaif.
10 Kootou ku oti te kkite i te taratara e mee peelaa iloto te Laupepa Tapu:
10 Buk iti na’atube hikikirum kwaiyab kwa’itin,
11 Teenei se mee TeAtua ni pena;
11 Iti i Regah sinaf matar
12 Naa hakamau naa Jew raa ni mee ma ki tauhia laatou Jesus, teenaa i laatou e illoa maa te parapol Jesus e hakaea nei e taratara i laatou. Tevana iaa laatou ni mattaku i naa tama e ttuu i te kina naa, teenaa oo iloo laatou ka tiiake Jesus.
12 Basit Jew ukwarih hikok Jesu hitab hitarab, anayabin iti oroubon eo’o ana naniyan hibaib i isah eo, baise rou’ay gagamin isan hibir, imih Jesu hihamiy in.
13 E mee naa Faarisi ma naa tama e heheuna maa Herod ni heunatia ki oo no vasirisiri hakalellesi i te kau vana ki Jesus, teenaa ma ki hakasara ni taratara maa Jesus.
13 Pharisee afa naatu Herod ana kou’ay sabuw afa auman hiyafarih hin Jesu biyan hitit baibatemaim baikubibiruwin isan.
14 Naa tama naa ni oo atu kiaa Ia no vasiri peelaa, “Tisa nei, maatou e illoa maa koe e taratara ka akonaki naa vana e ttonu maaoni. Maatou e illoa maa koe see iloa te hirihiri tama; koe e akonaki tonu i naa tiputipu te hiihai TeAtua i te henua hakkaatoa. Taratara mai, e taukareka i te vasi naa Loo taatou ma taatou ki pesi takis ki te Tuku hakamau i Rome? E aa? Taatou ki see pesi naa takis taatou?”
14 Hina biyan hitit naatu hio, “Bai’obaiyenayan aki aso’ob o abisa kuo’o i turobe, sabuw abisa tisisinaf isan men kunotanot, naatu sabuw hai not o men kui’itin, baise turobe God ana kok abisa sabuw kubi’obaiyih. Kuo anowar Caesar isan kabay ana bibaiyan boro ata ofafar ana astu’ub ai en?
15 Jesus ni iloa koi maa naa tama raa e vasirisiri hakalellesi koi. Teenaa mee ake iloo peenei, “Ai nau e haia ai kootou ma ki hakasara se taratara maaku? Kaumai se peni ki mmata nau.”
15 Imih kabay anayai ai en?” Baise Jesu hai baifuwen itin naatu eo, “Aisim ayu kwabikubibiruwu? Kabay kwabai kwana kwai’obaiyu aitin.”
16 Teenaa naa tama raa ki kauake te peni raa kiaa Ia. Araa vanaake iloo Jesus peenei, “Teenei ko ai te tama e tuu tana pisouru aa tana inoa i aruna te peni nei?”
16 Kabay hibai hina hitin naatu ibatiyih, “Yait ana yumat naatu wabin?”
17 Araa vanaake iloo Jesus, “Aa teenaa, kauake naa mee te tuku raa ki te tuku, aa naa mee TeAtua raa, kootou ku kauake ki TeAtua.”
17 Imaibo Jesu iuwih eo, “Abisa Caesar nowan Caesar kwanitin, abisa God nowan God kwanitin.”
18 Teenaa e mee naa Sadiusi, teenaa ko naa tama e hai maa te mate raa see lavaa te massike hoki no ora, ni oo ake no vasiri ake ki Jesus,
18 Imaibo Sadducee morobone misir maiye isan men tibitumatum hina Jesu biyan hitit hibatiy.
19 “Tisa nei, Moses ni sissii te loo nei ma taatou: ‘Ki mee maa se tanata e mate, ka tiiake tana aavana raa ka noho see hai tamalliki, te taina te tanata e mate raa ki aavanatia a ia te aavana tana taina. Teenaa naa tamalliki laaua ma ki ssura raa ma ki haia ma ni tamalliki tana taina ni mate.’
19 “Bai’obaiyenayan Moses aki isai ofafar iti kirum, ‘Orot natabin natun en namomorob na’at, kwafur i boro orot ta ni’aawan saise kek hinatufuw tuwah momorob efanin.’
20 Teelaa se takahitu hai taaina. Te tama matua raa ni aavana no mate, se hai tamalliki.
20 Imih marasika orot ain uf nah etei seven hima’am, basit orot ain tabin natun en morob.
21 Teenaa tana taina e pare atu kiaa ia raa ku aavana i te ffine naa no mate hoki, aa laaua ni see hai tamalliki hoki. Te ttoru i naa tama naa ni mee hoki peenaa.
21 Naatu orot ufunamaim tuwah ana kwafur i’aawan, ibo na’atube kek en morob. Ef ta’imon matar orot founamaim,
22 Naa hannau naa ni hano no sopo katoo te avvana i te ffine tokotasi naa, aa laatou katoo ni mmate see hai tamalliki. Ki oti raa te ffine naa hoki ku mate.
22 naatu etei’imak nah seven babin hi’aawan aurih kek en himumurub, uftoro’ot babin morob.
23 Aa teenaa, te saaita te mate katoo ma ki massike no ora, te ffine naa ma ki mee ma e aavana i ai, i te takahitu naa ni avvana katoo i aa ia?”
23 Morobone hina mimisir ana veya babin i boro orot menatan ni’aawan? Anayabin nah seven etei babin ta’imon hi’aawan.”
24 Teenaa ki mee ake Jesus, “Kootou ku ssara hakaoti! Teenaa i kootou see illoa i naa taratara te Laupepa Tapu aa i naa mahi TeAtua.
24 Jesu iyafutih eo, “Kwa i anot hikwaris! Anayabin kwa Buk Atamanin hikikirum men kwaiyab naatu God ana fair auman men kwaso’ob?
25 Te saaita naa tama ni mmate ma ki massike no ora raa, naa tama naa ma ki see avvana, laatou ma ki mee pee ko naa ensol i te lani.
25 Morobone misir maiye ufunamaim tabin men ema’am, sabuw etei boro mar ana tounamatar na’atube hinama.
26 Aa i te taratara i te mate e hakamasikeria no ora. E aa? Kootou ni see ttoka i te Laupepa Moses i tana taratara ni mee i te vao e ura? Te laupepa naa e sissii maa TeAtua ni mee ake ki Moses, ‘Nau nei ko te Atua aa Abraham, te Atua aa Isaac, aa te Atua aa Jacob.’
26 Naatu morobone misir maiye isan Moses ana buk kutor wairaf ea’arah isan nati’imaim kikirum kwaiyab kwa’itin? God iti na’atube eo, ‘Ayu i Abraham ana God, Isaac ana God naatu Jacob ana God.’
27 A Ia naa ko te Atua naa tama e ora hakaoti, seai ma ko naa tama e mmate. Teenaa kootou naa e ssara hakaoti iloo!”
27 I men murubih hai Godamih, baise yawasih hai God, kwa i anababatun ef kwasa’ir!”
28 Teelaa se tisa naa Loo e tuu i te kina naa ka lono i naa hakatauttau naa Sadiusi raa ma Jesus. Ttama naa ni kite maa naa taratara Jesus ni hakaahe ake ki naa Sadiusi raa e taukalleka iloo, teenaa hanatu iloo ia ki Jesus no vasiri ake peelaa, “Te loo hea ko te loo hakamau i naa Loo katoo Moses?”
28 Ofafar bai’ubaiyenayan ta nati’imaim ma tur nonowar Jesu tur gewasin Sadducee biya’afut itin, na Jesu ibatiy. “Ofafar tur etei wanawanahimaim tur menatan i gagamin?”
29 Jesus ki mee ake, “Te Loo hakamau raa ko te loo e mee peenei, ‘Hakannoo mai naa tama Israel. TeAtua te Ariki taatou raa, se Ariki tokotasi.
29 Jesu iya’afut eo, “Ofafar tur gagamin i iti, kwananowar Israel sabuw, Regah ata God akisinamo ata Regah.
30 Koe ki laaoi i TeAtua too Ariki ma too hatumanava hakkaatoa, ma too ora hakkaatoa, too hakataakoto hakkaatoa, aa ma oo mahi hakkaatoa.
30 Regah a God isan iniyabow, dogor tutufin etei, ayub tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei.
31 Te ssoa te loo hakamau e pare atu raa, teenaa ko te loo e mee peenei: Laaoi i telaa tama pee ko i-oo laaoi i aa koe soko kkoe.’ See hai loo peelaa hoki e hakahiti i aruna naa loo e lua nei.”
31 Naatu ofafar gagamin bairou’abin i iti, ‘taituwa isah iniyabow o taiyuw isa kubiyabow na’atube.’ Ofafar iti rou’ab i gagamih ofafar etei hinatabirih.”
32 Te tisa naa Loo raa ki mee ake ki Jesus, “E tonu te Tisa nei, too taratara e mee maa TeAtua raa ko TeAriki tokotasi. See hai atua peelaa hoki, teelaa ko Ia koi soko Ia.
32 Orot eo, “Abisa kuo i turobe bai’obaiyenayan, Regah akisinamo i God men god afa.
33 Aa ki laaoi i TeAtua maa too hatumanava hakkaatoa aa maa too hakataakoto hakkaatoa aa maa oo mahi hakkaatoa, aa ki laaoi i telaa tama pee ko koe e laaoi i aa koe soko kkoe raa, e takoto hakamaatua i aruna naa manu aa ma aaraa mee taatou e hakaara ki TeAtua.”
33 Imih dogor tutufin etei, a not tutufin etei naatu a fair tutufin etei a God isan iniyabow naatu taituwa isah inabiyabow o isa kubiyabow na’atube, iti ofafar rou’ab i gagamih men for kwarouw sibor kwa’a’afusar na’atube naatu men sibor afa God isan kwaya’ay na’atube’emih.”
34 Saaita Jesus ni lono i naa mattoni naa taratara ttama naa raa, a Ia ki mee ake, “Koe ku see mmao i te Nohorana TeAtua.”
34 Jesu orot ana baiya’afot i’itin i so’ob, iti orot i not wairafin, imih eo, “God ana aiwobomaim o men yokaika kuma’am.” Nati ufunamaim men yait ta Jesu isan baibat afa bow na ibaitiyimih.
35 Te saaita Jesus ni akonaki naa tama raa iloto te Hare Tapu raa, a Ia ni vasiri ake ki naa tama raa peelaa, “Naa tisa naa Loo raa e taratara peehea maa te Mesaea raa ma ki sura iho i te manava David?
35 Jesu Tafaror Baremaim ma bi’obaibiyih basit ibatiyih, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah Keriso isan i David ana agirane na hirouw teo’o?
36 David ni usuhia TeAitu Tapu TeAtua raa ki taratara peenei:
36 David Anun Kakafiyin biwan ana veya iti na’atube eorereb,
37 David tana tino e kannaa i aa Ia peelaa, ‘Taku Ariki’; aa peehea naa sura iho te Mesaea raa ma se mokopuna David?”
37 David taiyuwin Keriso isan i ana ‘Regah’ rouw eo, naatu mi’itube boro Keriso David ana agirane nan?”
38 Teenaa Jesus ni taratara ake peelaa ki laatou, “Kootou poopoo tonu i naa tisa naa Loo. Teenaa ko naa tama e fiffai maa laatou ki sassare ma naa kkahu e takittaki vaararo, ki meemee ake te henua maa laatou ni tama hakamau i naa ttiri laatou i naa kina te henua e nnoho,
38 Jesu ma bi’obaibiyih eo, “Mata toniwa’an Ofafar bai’obaiyenayah isah, i hai kok faifuw manimanih hina’osen hinaremor naatu ahar efanamaim sabuw merarayow hinitih,
39 teenaa ko naa tama maraa e ssee iloo ki naa nohonoho hakamaatua iloto naa hare lotu aa i naa kina naa kaikai e llasi ki nnoho laatou.
39 Kou’ay Baremaim urama’ama yayasairen i tebowabow naatu hiyuw ana veya efan gewasih tebowabow.
40 Teenaa ko naa tama maraa e hakarereesia laatou naa puruna raa ka kailaaraotia laatou naa hekau naa hare naa tama naa, aa ki oti ku massike no mee naa taku e hualolloa ki mmata te henua maa laatou ni tama e ttonu! Naa haaeo TeAtua ma ki kauatu ki laatou naa ma ki hakallika hakaoti!”
40 Kwafukwafur baibin tifufuwih hai sawar tebowabow naatu hai itinin baigewasin isan yoyoban manimanih teyoyoyoban, imih hai baimakiy kakafin anababatun boro hinab!”
41 Jesus ni noho i te kina te pokosi e ponopono mane iloto te Hare Tapu raa ka ttoka i naa oo ake te henua no pesi mane ki loto. Naa tama e hai mane raa ni oo ake no ppesi naa mane laatou e tammaki ki loto.
41 Jesu Tafaror Bar ana kabay teya’ay sisibinamaim mare ma sabuw itih hai siwar hiya’ay. Sabuw totobuyoy wairafih kabay gagaminaka hiya.
42 Araa teenaa, hanake iloo te puruna e hakaaroha no pesi naa peni mmea e lua ki loto te pokosi naa, aa naa peni naa see lava hoki i te mane tokotasi.
42 Baise kwafur babin yababan wairafin na ana kabay gidigidih rou’ab tew wanawanan iwan ana fofonin one toea na’atube.
43 Teenaa aru ake iloo Jesus ki ana disaipol raa no mee ake, “Nau e vanaatu ki kootou, te kooina te puruna hakaaroha nei ni pesi raa e lasi are i te kooina katoo naa tama nei ni ppesi.
43 Jesu ana bai’ufununayah eaf ayuwih hina hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, iti kwafur babin ana siwar tew biwan i gagamin na’in sabuw etei hiya’iy natabirih.
44 Naa tama nei hakkaatoa ni hookii mane i laatou e hai mane; aa te ffine nei iaa, niaaina maa ia se tama e noho hua raa, a ia ni ppono katoo naa tamaa mane teelaa e kai ai a ia.”
44 Afa hiya’aya i aurih karam turin hiyai turin hibotan, baise kwafur babin yababan wairafin abisa biyan ma’am etei’imak bai na yai.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.