Lucas 5

Na Taratara TeAtua i naa taratara Takuu (NHO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 I te aso tokotasi raa, Jesus e tuu i te kerekere i tai te Namo Genesaret, teenaa te henua ni kkutu ake kiaa Ia ki hakannoo laatou ki naa taratara TeAtua.
1 Veya ta Jesu Genesaret harew kukuf rewarewan batabat sabuw rou’ay gagamin na’in God ana tur nowaramih hinahinah hina biyan hitit.
2 A Ia ni kite naa poti e lua raa e soroki i te kerekere i-tai; teenaa e sorokina ake naa taanata haanota teelaa e ttuu ka huihui naa kupena laatou.
2 Naatu nati dones yanamaim siy bowayah hai wa rou’ab hitain hiyen hi’inu’in Jesu itah, baise siy bowayah hin hai buwat hisasouwen.
3 Jesus ni hano no kake ki aruna te poti tokotasi i naa poti naa, teenaa ko te poti Simon. Teenaa vanaake iloo ki Simon ki hakkuutia te poti raa hakamaarie ki tai. Araa noho iloo Ia i aruna te poti naa ka akonaki te kuturana tama naa.
3 Jesu wa nati awar hibatabat wanawanahimaim Simon ana wa bai afe’en yen mare iu inatait tetenane rouw. Naatu Jesu mare sabuw rau’ay gagamin ma i’obaibiyih. Jesus wa efe’en ma sabuw ebi’obaiyih|alt="Jesus teaching from boat" src="CN01705B.TIF" size="col" loc="Luk 5.3" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.3"
4 I tana saaita ni oti ana taratara raa, mee ake iloo Ia ki Simon, “Hakkuutia te poti nei ki te kina e honu, aa kootou ma oo soa naa ku ppesi naa kupena kootou naa maa see hai ika e mmau.”
4 Bi’obaibiyih ufunamaim, Simon iu, “A’wa kukutait itit taiyomaim a sabuw bairi buwat kwaya kwaway.”
5 Teenaa ki mee ake Simon, “TeAriki, maatou ni haanota te poo hakkaatoa, tevana iaa maatou ni see hai ika ni lavaa. Aa ki mee koe e vana ma ki pesi naa kupena nei, teenei nau ku pesi naa kupena nei.”
5 Simon eo, “Regah, fai manin buwat aya ama’am mar to men kafai siy ta eon, baise o kuo’o imih boro anasinaf.”
6 Laatou ni pesi laatou kupena naa no lavaa naa ika laatou e tammaki iloo, te kupena laatou naa ni taupiri ki masae.
6 Basit, buwat hitaiy re, siy batabat wanawanan run buwat kafa’imo tatakweb.
7 Teenaa ki arohaki ake naa tama naa ki naa soa laatou i telaa poti ki aro ake no tokonaki ki laatou. Naa tama naa ni aro ake no uta naa poti e lua naa no ppii hakaoti ki te ika, naa poti naa ni tauppiri ki appuru.
7 Turahinah wa ta afe’en hima’am na baibaisih isan himan, naatu turahinah hina bairi siy hibow wa rou’ab hiwan yen awah karatan, wa hairi kafa’imo hita’unun.
8 — ausente —
8 Abisa matar Simon Peter i’itin ana maramaim Jesu nanamaim sun yowen re eo, “Regah, kwihamiyu sa’ab kwen, ayu i bowabow kakafin wairafu.”
9 — ausente —
9 Naatu Simon ana ofonah bairi siy moumurih na’in hibowabow isan hifofofor men kafaita.
10 Naa hakasoa Simon raa hoki ni oho i te vana laatou ni kkite naa, teenaa ko James ma John, naa tama Sebedii. Jesus ki mee ake ki Simon, “Koe see mataku; kaamata i te saaita nei koe ma ki haanota tama.”
10 Zebedee natunatun James naatu John hairi auman hifofofor men kafaita (Simon ana ofonah).
11 Teenaa soroki iloo naa poti laatou naa ki uta no tiiake hakkaatoa naa hekau laatou naa ka tautari i Jesus.
11 Naatu wa hibow hirun dones yan hitain hiyen, sawar etei’imak hihamiyen himisir Jesu hi’ufunun bairi hin.
12 I te aso tokotasi raa, Jesus ni noho iloto te matakaaina tokotasi e mee te tanata e haia te leprosi. Saaita te tanata naa ni kite i Jesus raa, a ia ni hakaleiho atu no ttuu ki ana turi imua Jesus ka tani atu, “TeAriki, ki mee maa koe e hiihai, koe ku haia nau ki taukareka.”
12 Ana veya ta Jesu tafaram ta in orot biyan kokom ani’anin ma bi’akiramaim tit. Orot Jesu i’itin ana maramaim tit nanamaim sun yowen ifefeyan eo “Regah inakokok na’at basit iniyawasu!”
13 Jesus ni haaro atu tana rima no paa iaa ia ka mee ake, “Nau e hiihai. Koe ku taukareka!” I te saaita naa lokoi, te leprosi ni sura i te tanata naa ni seai.
13 Jesu uman bora’ah orot butubun eo, “Ayu akokok o inayawas!” Iti na’at eo mar ta’imon orot biyanamaim kokom etei na’am in sawar.
14 Teenaa ki taratara ake Jesus kiaa ia, “Koe see hakaari ki se tama maa koe ni haia a nau no taukareka. Tere tonu ki te maatua te hare lotu raa no mee ki mmata ia iaa koe; aa ki kkite te henua maa koe ku taukareka raa, koe ku hakaara ni mee maau ki TeAtua ki hakamaarama too haitino, tautari ki naa taratara Moses ni kauatu.”
14 Jesu orot eofafar eo “Men sabuw hai tur ina’owen, baise, inan a firis biyan inatit biya nanutitiy na’itin. Imaibo Moses iu’uwi na’atube Regah isan sibor inayai, saise sabuw hina’itin hinitumatum o biya i turobe igewasin.”
15 Tevana iaa te lono i naa vana Jesus ni mee raa ni ttoha ki naa kina hakkaatoa, teenaa ki kkutu ake te lopo tama no hakannoo kiaa Ia, aa ki haia laatou ki taukalleka i naa maki laatou.
15 Baise Jesu ana tur ra’at tasasar tit etei’imak hinowar, sabuw rau’ay gagamin na’in hina ana tur hinowar naatu baiyawasih isan hifefeyan iyawasih.
16 Tevana iaa Jesus maraa e hakataha no hano lokoi ki naa kina see hai tama raa no taku.
16 Baise mar etei Jesu efan nautanubinamaim akisinamo ma yoyoban isan en ema eyoyoyoban.
17 I te aso tokotasi Jesus e akonaki naa tama raa, e mee naa Faarisi ma naa tisa te Loo e nnoho i te kina naa. Naa tama naa ni oomai i naa matakaaina hakkaatoa iloto Galilee, Judea aa ko Jerusalem. Naa mahi TeAtua ni takkoto i Jesus, ki lavaa Ia te mee naa tama e mmaki raa ki malolloo.
17 Veya ta Jesu binan sabuw hima hinonowar wanawanahimaim i Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah hina hima tur hinowar. Iti sabuw i tafaram Galilee naatu Judea wanawanan bar merar tata’ane hina, naatu Jerusalemane auman hina. Nati ana maramaim yawas ana fair Regah biyanane i na Jesu biyan tit sabuw sawusawuwih baiyawasih isan.
18 E mee naa taanata ni ssau ake te tanata tokotasi i aruna ana moelana, i ttama naa see lavaa te sasare. Laatou ni haaite ma ki hakauru atu te tanata naa ki loto te hare no hakamoe imua Jesus.
18 Sabuw afa orot an uman Kafikafirin hibai emo’em hiwan hi’abar hina, hikok kwanekwan bar wanawanan hitarun Jesu nanamaim hitayare.
19 Araa nei laatou ni see hai ara, i te hare naa ni kkapi naa tama. Teenaa ki saaua laatou te tanata naa ki te taffuu te hare naa no hakahotu te taffuu ka hakatere iho te tanata naa ma ana moelana ki loto ttonu te kuturana tama imua Jesus.
19 Baise sabuw i ra’at kwanekwan men ana mahar ta ma boro orot hitab hitarun. Imih hibai hiyen bar faifiy afe’en hiyare, kabay hibosaisiren sou hikuyouw imaim orot emo’em auman hiruru sabuw hima’am hai founafoun ra’iy, Jesu ma’am nanamaim tit. Orot kwafe’en faifiy wan hitarakwib orot an uman kafilafirin hruru ere’er|alt="men making hole in roof for paralytic" src="CN01686B.TIF" size="col" loc="Luk 5.19" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.19"
20 I te saaita Jesus ni kite i te haimahi te hakataakoto naa tama naa iaa Ia raa, a Ia ni huri atu no mee ake ki te tanata, “Naasoa, oo haisara raa ku oti te uiia a nau.”
20 Jesu iti sabuw hai baitumatum itin basit orot isan eo, “Au begon o a bowabow kakafih i anotanotawiyen.”
21 Teenaa ki kaamata naa tisa naa Loo raa ma naa Faarisi te taratara soko laatou peelaa, “Teenei ko ai te tama ku taratara iloo pee ko ia ko TeAtua? TeAtua soko Ia koi e lavaa te uii naa haisara!”
21 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah hima’ama taiyuwih hio, “Iti orot i menatan God ebi’ib? God akisinamo boro bowabow kakafih nanotawiyen.”
22 Jesus ni iloa i naa mannatu naa tama naa, teenaa ki mee ake a Ia peelaa, “Ai kootou e ttaka ai ma naa mannatu naa?
22 Abisa hinotanot Jesu so’ob basit iuwih, “Kwa dogor wanawanah not kakafih nati na’atube aisim kwanotanot?
23 Te taratara hea e hainauhie, te taratara e mee maa, ‘Oo haisara ku oti te uiia a nau,’ seai, te taratara e mee maa, ‘Masike no sasare?’
23 Ef menatan i hamehamen, ana bowabow kakafih notawiyen isan anao, i hamehamen o misir bat remor, isan anao i hamehamen?
24 Nau e mee ki huri atu peelaa maa te Tama te Henua raa ko te tama hakamaatua i te kerekere nei e lavaa te uii naa haisara.”
24 Baise ayu anasinaf kwana’itin saise kwanitumatum. Orot Natun i God eonowah tafaramamaim sabuw hai bowabow kakafih notawiyen isan.” Basit Jesu orot an auman kafikafirin isan eo, “Kumisir a emo’em kubai a ubar kwen!”
25 I te saaita naa lokoi, te tanata naa ni masike imua naa karamata naa tama naa hakkaatoa no too ana moelana raa ka sare hakanau i TeAtua ki tana hare.
25 Orot mar ta’imonamo nahifunik inu’in misir ana emo’em bai e’abar tit God ana merar yi bora’ara’ah auman ana ubar in.
26 Te kanohenua naa hakkaatoa ni oho, naa tama naa ni mattaku ka taratara hakanau i TeAtua peelaa, “Teenei ni vana hakallee mouri iloo maatou e kkite i te aso nei.”
26 Sabuw etei’imak hima’am hifofofor men kafaita, yah birubir fafar auman, naatu God ana merar hiyi hibora’ara’ah hio, “Ina’inan iti men na’atube ta’i’itin efa’efanin bounabo matar taitin.”
27 Ki oti raa, Jesus ku uru ki haho te hare naa no kite i te tama e aoao naa takis e noho iloto tana hare e heheuna, tana inoa ko Levi. Jesus ki mee ake, “Tautari mai kiaa nau.”
27 Iti ufunamaim Jesu tit in orot kabay o’onayan wabin Levi ana bowabow baremaim ma’am itin basit isan eo, “Kumisir ayu kwi’ufnunu.”
28 Levi ni tiiake ana mee naa hakkaatoa no hanatu vaamuri Jesus.
28 Levi ma’am misir sawar etei’imak ihamiyen Jesu i’ufunun.
29 Teenaa Levi ni pena tana kaikai e lasi maa Jesus i tana hare. E tammaki iloo naa tama e aoao naa takis ma aaraa tama hoki ni arumia ake Levi ki te kaikai naa.
29 Levi baitab gagamin ta ana baremaim Jesu isan itab, Levi ana ofonah bairi hai bowabow ta’imon naatu sabuw afa auman hiru’ay.
30 E mee naa Faarisi ma aaraa tisa naa Loo teelaa e ffai i te kaavena naa Faarisi naa ni hai ake ki naa disaipol Jesus, “Ai kootou e kkai ai ka unu hakapaa ma naa tama e aoao naa takis aa ma naa tama haisara?”
30 Pharisee naatu Ofafar bai’obaiyenayah himisir higam Jesu ana bai’ufununayah hibatiyih, “Kwa aisim nati kabay o’onayah naatu bowabow kakafih sabuw bairi kwama kwa’aa kwatomatom?”
31 Jesus ki mee ake, “Teelaa seai ko naa tama see mmaki raa e kaavea no mmata i te tokta, teenaa ko naa tama are e mmaki.
31 Jesu iyafutih eo, “Sabuw iyab gewasih adanafur orot men tekokok, baise sabuw sawow wairafih adanafur orot i tekokok.
32 Nau ni see au no ssee ki naa tama e mannatu maa laatou e ttonu lokoi. Seai. Nau ni au no ssee ki naa tama haisara, ki ffuri naa manava laatou no tiiake naa haisara laatou.”
32 Ayu i men sabuw gewasih bow dogoroh baikitabirin isan anamih, baise sabuw bowabow kakafin wairafih.”
33 E mee naa tama ni mee ake peelaa ki Jesus, “Naa disaipol John raa maraa e hakapakuu ka taku, e mee pee ko naa disaipol naa Faarisi raa hoki; oo disaipol raa iaa e kkai koi ka unu.”
33 Sabuw afa Jesu hibatiy hio, “John ana bai’ufununayah i mar etei teyohar teyoyoyoban naatu Pharisee hai bai’ufununayah i na’atube tisisinaf, baise o abai’ufununayah i hi’aa tetomatom.”
34 Jesus ki mee ake, “Kootou ma ki lavaa te tiiake kootou naa tama teelaa ni arumia ki te kaikai te takarua e aavvana hoou raa ki nnoho see kkai i te saaita te tanata e aavana raa koi noho ma laatou? See lavaa iloo!
34 Jesu iyafutih eo, “Kwanotanot tabin boubun ana sabuw a baitab isan hinaruru’ay boro na’uwih aamoromorob hinamatabir maiye hinan? Men karam.
35 Tevana iaa te aso raa ma ki tae mai, teenaa te tama e aavana hoou naa ma ki hakataharia i laatou; i naa aso naa raa laatou ma ki hakapakuu see kkai.”
35 Baise veya ta tabin boubun orot boro hinabosair sa’ab nan ana sabuw nihamiyih, imaibo i boro hinayohar.”
36 Jesus ni hakaea ake hoki te parapol e mee peelaa: “See hai tama e ssae te tapaa maro hoou ki ppoo no ttui ki te maro tuai. Ki mee a ia e mee peenaa raa, te maro hoou naa ma ki saaea a ia, aa te tapaa maro hoou naa ma ki see matamata laaoi ma te maro tuai naa.
36 Naatu Jesu oroubon ta iti na’atube eo, “Men yait ta faifuw boubun e’afuw faifuw atamanin fitimih, nati na’atube nasinaf faifuw boubun boro natakweb. Naatu faifuw boubun hinab atamanin hinafitifit ana itinin boro men gewasin.
37 “Aa see hai tama hoki e utu te wain hoou raa ki loto naa paeke e ppena ki naa kiri tuai naa sipsip, i te aa te wain hoou naa ma ki ppuna no masae te paeke naa. Teenaa te wain hoou naa ma ki mannini pakava aa te paeke naa ku hakallika.
37 Na’atube men yait ta wine boubun bai wine atamanin ana kibubumaim ririmih. Anayabin wine boubun ana kibub inab atamaninamaim inaririr wine boro nara’at kibub atamanin natafofor naatu wine nasuwa nare.
38 Te wain hoou raa ki utuhia ki loto naa paeke e ppena ki naa kiri hoou naa sipsip.
38 Imih wine boubun ibo kibub boubunamaim tiririr.
39 See hai tama ma ki hiiunu te wain hoou i tana saaita ku oti te unu te wain tuai. Te tama naa ma ki mee peelaa, ‘Te wain tuai raa e taukareka iaa.’”
39 Baise men yait ta wine atamanin tomatom ufunamaim wine boubun tom isan kokomih, aiyab. Anayabin nati orot iti na’atube eo, “Wine atamanin i gewasin anababatun.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.