João 10

Na Taratara TeAtua i naa taratara Takuu (NHO) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jesus ki mee ake, “Nau e taratara atu maaoni, te tama see uru tonu i te tootoka te hiri naa sipsip raa, teenaa se tama kailaarao. A ia e kake koi hakavasi te hiri raa no uru ki loto.
1 “Turobe a tur ao’owen, bobaituw hai fur ana etawanamaim orot men imaim narun, baise nakayam ef ta’ane narun, nati orot i bainowan mowan.
2 Ttama e uru tonu i te tootoka te hiri raa, teenaa ko te tama maaoni e roorosi naa sipsip.
2 Orot yait etawanamaim erur, i bobaituw kaifenayan.
3 Ttama e roorosi te tootoka raa e taaraki atu te tootoka raa kiaa ia, aa naa sipsip raa e mmate i tana reo. A ia e kannaa ki ana tino sipsip raa ki naa inoa laatou ka hakattaki naa manu naa ki haho te hiri.
3 Orot fur kaifenayan boro etawan isan nabotawiy naatu bobaituw boro orot fanan hina’inan naatu ana bobaituw ta’ita’imon wabih naso’oben na’afih hinanowar naatu nabotaitih ufun hinatit.
4 Tana saaita e hakauru naa sipsip naa ki haho raa, a ia maraa e sare imua, ki tautari ake ana sipsip naa vaamuri, i laatou e mmate i tana reo.
4 I ebotaitih ufun tetitit anamaramaim, i wan ebi’iyon, naatu ana bobaituw ti’ufunun bairi tenan anayabin i fanan hiso’ob.
5 Ana sipsip naa ma ki see lavaa te tautari ki telaa tama. Laatou ma ki ffuro no mmuni, i laatou see mmate i te reo ttama naa.”
5 Baise fanan ta boro men hini’ufunun, anayabin i fanan men hi’inan imih boro hinabihir.”
6 Jesus ni hakaea ake te parapol nei, tevana iaa naa tama naa ni see massaro i ana taratara naa.
6 Jesu iti kawen turamaim eo, baise tur ana naniyan i men hibaimih abistan isan eo’o.
7 Teenaa ki mee ake hoki Jesus, “Nau e taratara atu maaoni. Nau nei ko te tootoka te hiri naa sipsip.
7 Imih Jesu tur ibanak eo maiye, “Turobe a tur ao’owen, Ayu i etawan bobaituw isah.
8 Naa tama ni oomai imua i taku saaita ni au raa, teenaa ni tama kailallao. Naa sipsip raa ni see hakannoo ki laatou.
8 Sabuw afa wan hinan i bainowah naatu bokwanekwaneyah, baise bobaituw men tainih isah hirub fanah hinowaramih.
9 Nau nei ko te tootoka. Naa tama e uru mai i aa nau raa ma ki hakassaoria. Laatou ma ki ttana te oomai ki hare ka oo hoki ki haho no ssee naa kaikai laatou.
9 Ayu i etawan, yait ayu wanawana’umaim run enan boro yawas nab, boro hinarun hinatit fotan gewasin hinagatur.
10 Ttama kailaarao raa e uru mai koi no kailaarao, no taa tama, aa no seua naa mee iloto te hiri. Nau iaa ni au ki kaatoa naa ora kootou ki te kau vana e taukalleka.
10 Bainowan tenan i bain, asbunin naatu gurusin akisin hinot tenan; Ayu anan i boro yawas gewasin hinab hinama boro men abistan ta isan hiniyababan.”
11 “Nau raa ko te tama e roorosi hakaraaoi naa sipsip. Nau e lavaa te mee ki mate nau, ki tokonaki nau ki aku sipsip.
11 “Ayu i bobaituw gewasu. Bobaituw Kaifenayan gewasin ana bobaituw isah ana yawas ebi’inuw.
12 Ttama e tauia ki roorosi naa sipsip raa e lavaa koi te tere no mmuni i tana saaita e kite ma se manu vao e tere ake ki naa sipsip. Te manu vao naa ma ki osohia a ia naa sipsip raa ka ffuro huri naa sipsip. Te tama naa ma ki see maanatu ki naa sipsip i aa ia e iloa maa teenaa seai ni tino sipsip aana.
12 Bobaituw kaifenayan orot ta men karam bobaituw nakaifen naatu i men nowan. Imih anamaramaim haru tuwetuwenih nan na’i’itin, i boro bobaituw nihamiyih nabihir. Naatu haru tuwenituwenih boro bobaituw bairi hiniyow naatu hina’abargiyih nanabin hinabihir.
13 Ttama e tauia ki roorosi naa sipsip raa ma ki tere, i aa ia e roorosi koi naa sipsip raa ma ki tauia ia, a ia iaa see aroha i naa sipsip.
13 Orot boro nabihir anayabin i orot ta hibai na ma ekakaifen, imih bobaituw isah i men enotanot gagamin.
14 Nau iaa ko te tama e roorosi hakaraaoi ki naa sipsip. Nau e iloa hakaraaoi iloo i aku sipsip, aa aku sipsip raa hoki e illoa iaa nau,
14 Ayu i bobaituw kaifenayan gewasu. Au bobaituw asu’ubih naatu i ayu hisu’ubu.
15 e mee koi pee ko te Tamana e illoa hakaraaoi iloo iaa nau, aa nau hoki e iloa i te Tamana. Nau e iloa i aku sipsip raa pee ko naa illoa aku sipsip raa iaa nau. Nau e lavaa te mee ki mate nau ki tokonaki nau ki laatou.
15 Tamai ayu susu’ubu na’atube, ayu Tamai asu’ub naatu au yawas bobaituw isah ai’inuw.
16 E mee hoki aaraa sipsip aaku koi ttaka vaahaho te hiri. Nau ma ki hakauru mai naa sipsip naa ki loto te hiri nei. Laatou ma ki hakannoo kiaa nau, aa laatou ma ki ttaka hakapaa i laro te roorosi te tama tokotasi.
16 Bobaituw afa ayu nowau i men iti fur wanawanan tema’am. I auman anabuwih hinan hinarun. I auman ayu fanau hinanowar, nati’imaim i boro bobaituw ta’imon naatu kaifenayan ta’imon.
17 “Te Tamana e hai tama laaoi iaa nau, i te aa, nau e hainauhie te hookii ake taku ora, i aa nau e iloa maa ia ma ki oti ku hakaahe mai hoki taku ora imuri.
17 Tamai ebiyabuwu anayabin ayu au yawas ani’inuw, saise yawasu anama maiye.
18 See hai tama e lavaa te too taku ora iaa nau. Nau taku tino e hookii taku ora soko nau. Nau hoki e lavaa te hakaahe taku ora soko nau. Teenei ni taratara taku Tamana ni kaumai kiaa nau.”
18 Men yait ta ayu au yawas nabosair, baise ayu taiyuwu au kokomaim au yawas anayara’iy. Ayu au fair ema’am anayara’iy naatu au fair ema’am anabora’ah maiye. Iti obaiyunen i Tamai biyanane abai.”
19 Naa Jew raa ni hakatauttau soko laatou i te saaita laatou ni llono i naa taratara nei.
19 Iti tur hinonowar anamaramaim Jew sabuw tarsibih maiye.
20 Tammaki naa tama i laatou ni mee maa, “Ttama nei e tauria te tipua. Ttama nei e vvare. Kootou hii hakannoo peehea ki naa taratara ttama nei?”
20 Sabuw moumurih maiyow hi’o, “I demon hitounbubur ema’am naatu ebikoko’aw. Aisim ana tur kwanonowar.”
21 Tevana iaa, e mee aaraa tama e taratara peelaa, “Te tama e tauria te tipua raa see lavaa te taratara peenei. Peehea naa lavaa te tipua raa te haia a ia naa karamata naa tama e ppuni raa ki taukalleka?”
21 Baise sabuw afa hi’o, “Tur iti na’atube men karam orot demon hinatounbubur ema’am nao’omih. Mi’itube demon orot matan fim nabotawiy?
22 Te mee raa ku tae ki te ssao saumakallii. Te kaikai e lasi e ttapa ma ko Hakatapu te Hare Tapu raa e mee i Jerusalem.
22 Nati rarabkokou wanawanan Tafaror Bar ana hiyuw wabin Koksouwen i Jerusalemamaim hibogaigiwas.
23 Saaita Jesus ni sasare vaaroto te kina e ttapa ma ko te Hakaseke i-taha Solomon iloto te Hare Tapu,
23 Naatu Jesu Solomon ana efan awan ta Tafaror Bar wanawanan imaim bat reremor.
24 naa tama raa ni hakakkutu ake no vasiri kiaa Ia, “Koe ku ttari ki aa? Taratara maaoni mai ki maatou. Koe maaoni ko te Mesaea?”
24 Jew hai ukwarih hiru’ay hi’arbebera’uh hi’u, “Mar bai’ab boro inabotani anama anakaifi? O Keriso na’at, bebeyanamaim ku’o anowar.”
25 Jesus ki mee ake ki naa tama raa, “Nau ku oti te taratara atu ki kootou, tevana iaa kootou ni see fiffai maa kootou e hakannoo kiaa nau. Aku vana e mee i naa mahi taku Tamana raa e hakailoa atu i aku tiputipu.
25 Jesu iyafutih eo, “Ayu kwa a tur aowen, baise kwa men kwaitumatum. Ina’inanen ayu Tamai wabinamaim asisinaf i ayu isou eo’orereb.
26 Tevana iaa kootou ma ki see fiffai maa kootou ki hakannoo, i te aa, kootou seai ni sipsip aaku.
26 Baise kwa men kwabitumatum anayabin kwa men ayu au bobaituw.
27 Aku sipsip raa e mmate i taku reo. Nau e iloa i laatou, aa laatou e tautari kiaa nau.
27 Ayu au bobaituw asu’ubih imih fanau hinowar tebi’ufnunu.
28 Te ora e ora hakaoti raa e kauake nau ki laatou, aa laatou ma ki see lavaa te mmate. See hai tama e lavaa te uhukkia laatou i aku rima.
28 Ayu yawas wanatowan abitih; naatu boro men ta nakasiy; men ta ayu umou’umaim nabosair.
29 Taku Tamana ni hookii mai naa tama naa e haimahi i aruna naa tama hakkaatoa. See hai tama e lavaa te uhukkia a ia naa tama naa i naa rima taku Tamana.
29 Tamai ayu bow bitu i ra’at etei natabirih, imih ayu Tamai umanamaim men yait ta nabosairen.
30 Maaua ma te Tamana e mee ma se tama tokotasi.”
30 Tamai naatu Ayu airi i ta’imon.
31 Teenaa ki massike hoki naa tama naa no okooko hoki naa hatu raa ki tauatia laatou Jesus.
31 Ibanak maiye Jew sabuw kabay hibow hitarabimih,
32 Teenaa ki mee ake Jesus, “Nau ku oti te ppena te kau vana taukalleka te Tamana ni kaumai kiaa nau ki heheuna, ka kkite kootou. Teenaa ko naa mee peehea teenei e mee ai ma ki oomai kootou no tauatia nau ki naa hatu?”
32 baise Jesu sabuw isah eo, “Ayu Tamai biyanane ina’inan gagamih moumurih maiyow ai’obaiyi. Anayabin iti isan ayu kabayamaim kwanarabu.”
33 Laatou ki mee ake, “Koe see haia maatou ma ki tauatia maa i oo vana taukalleka ni mee. Seai. Maatou e mee i aa koe ku taratara iloo pee ko koe ko TeAtua. Maatou e illoa maa koe se tamavare koi, aa teenei koe ku hai maa koe ko TeAtua.”
33 Jew hiya’afut hi’o, “Aki men nati isan kabayamaim anarabi, baise o God kubi’i’iyab, anayabin o i orot maiyow, naatu taiyuw God kurarouw.”
34 Jesus ki mee ake hoki, “Naa taratara raa e mmau iloto naa Loo kootou maa TeAtua e mee maa, ‘Nau e mee atu i kootou ni atua.’
34 Jesu iyafutih eo, “Kwa a Buk Atamaninamaim iti na’atube hikirum ema’am, ayu ao’o kwa etei i god?
35 Taatou e illoa maa naa taratara e takkoto i te Laupepa Tapu raa ni taratara maaoni. TeAtua ni kannaa naa tama naa ma ni atua, teenaa ko naa tama ni kauake ana taratara.
35 I etei god narouw na’a’afih na’at, tur God i menane na naatu Buk Atamaninamaim hikikirum men hina’astu’ub.
36 Nau iaa ni hakamaatinoria te Tamana no heunatia mai ki te maarama nei. Kootou e taratara peehea maa nau e mee ma ki hakahiti nau i TeAtua i aa nau e mee maa nau ko te Tama TeAtua?
36 Ayu Tamai yasairu i nowanamih amatar naatu irubinu naatu iyafaru ana iti tafaramaim atitit i boro mi’itube? Mi’itube ayu God bai’i’iyabin kwarouw kwa’o’o, anayabin ayu God Natun arouw ao’omih?
37 Aa teenaa, kootou ki see hakannoo ki aku taratara ki mee nau see heunatia a nau naa vana taku Tamana e hiihai maa nau ki mee.
37 Ayu Tamai sisinafube men ana sisinaf bibaitutumu.
38 Ki mee kootou see hakannoo ki aku taratara, aa kootou ku mmata ki naa mahi TeAtua e haia a nau, ki illoa ai kootou no massaro maa taku Tamana raa e taka ma nau, aa nau hoki e taka ma taku Tamana.”
38 Baise ayu ata sinaf kwa men kwatabitutumu na’at, karam nati ina’inanen kwata’itah kwataso’ob imaim kwatitumatum, ayu i Tamai wanawanan, naatu Tamai i ayu wanawanau.”
39 Teenaa ki massike hoki laatou no mee ma ki tauhia laatou Jesus, tevana iaa Jesus ni hakasee seemuu koi no hakataha i laatou.
39 Ibanak maiye bain rabinamih hiwa’an, baise i umahine soratait tit.
40 Kimuri raa Jesus ni ahe no hakahiti ki telaa vasi te Riva Jordan, ki te kina John ni hakaukau tapu naa tama, no noho Ia i te kina naa.
40 Naatu Jesu ibanak matabir maiye Jordan rabon rounane, marasika John sabuw imaim bapataito bitih efan imaim tit naatu Jesu imaim ma.
41 Tammaki naa tama ni oo ake kiaa Ia. Teenaa ki mee naa taratara laatou peelaa, “TeAtua ni see hai mahi ni hakasuratia John. Tevana iaa naa taratara hakkaatoa John ni mee i te Tama nei ni taratara maaoni iloo.”
41 Naatu sabuw moumurin maiyow hina biyan hitit, naatu hi’o, “John ina’inan men ta sinaf a’itin, baise John iti orot isan eo’o i turobe.”
42 Turaa tama iloo i te kina naa ni illoa maa Jesus ko te Tama TeAtua.
42 Efan nati’imaim sabuw moumurin maiyow Jesu hitumitum.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.