1 Coríntios 10
Na Taratara TeAtua i naa taratara Takuu (NHO) vs AAI
1 Aku taaina ma aku kave nei. Nau e hiihai maa kootou ki hakatuu naa mannatu kootou ki te vana ni sura i naa tippuna taatou ni ttaka ma Moses imua. Laatou ni hakamarusia te aoa ka oo laatou vaaroto te moana e ttapa ma ko te ‘Red Sea’.
1 Taitu, ata a’agir Moses nawiyih hititit ana veya abisa isah mamatar i kwananot. Ata a’agir etei rofom re tafafarih nawiyih Red Sea yan owasasin hirabon rewan rounane hiyen.
2 Naa tama naa hakkaatoa ni hakaukau tapuina iloto te aoa ma te moana, i laatou e tautari vaamuri Moses.
2 Rofom wanawanan naatu riy wanawanan hirarabon ana veya, etei bapataito hibai Moses ana bai’ufununayah himatar.
3 Laatou katoo ni kkai te haraoa aitu tokotasi
3 Naatu Ayubih ana bay itinin ta’imon marane hire’er etei hibow hi’aa.
4 ka unu te vai aitu tokotasi. Laatou ni unu i te vai tokotasi e tere iho i te hatu aitu e sasare ma laatou; aa te hatu naa ko Christ tana tino.
4 Na’atube ayubit ana harew itinin ta’imon marane re’er etei hitom, naatu ayubit ana To’one harew tit hitomatom nawiyih bairi hin, nati to i Keriso taiyuwin.
5 Tevana iaa i te saaita naa raa, TeAtua ni see hiahia i te mahi ana i naa tama naa, teenaa ni mmate ai naa tama naa ka mmoe huri naa haitino laatou iloto mouku.
5 Baise God ata a’agir moumurih na’in isah men iyasisir, imih himorob arar yan hai rarik awan karatan.
6 Naa vana nei ni ssura ki kkite taatou, aa taatou ku illoa ki see kaimannako taatou ki naa mee e hakallika pee ko naa tama naa imua.
6 Naatu sawar iti himamatar i bai’obaiyen na’atube it isat, ebimatnuwit saise men kakafin sinafumih nakura’ara’ahit hisisinafube tanasinafumih.
7 Taatou ki see lotu ki naa aitu penappena pee ko aaraa tama i laatou. E mee pee ko naa taratara mai te Laupepa Tapu raa peelaa, “I te saaita naa tama naa e nnoho no kkai ka unu i naa kaikai laatou e llasi raa, teenaa ko naa saaita laatou e massike no hai ki naa taffao laatou see ttonu.”
7 Wagabur ata a’agir sawar iu’inuwih hikwakwafirih na’atube tanasinafumih. Buk Atamaninamaim iti na’atube eo “Sabuw himare hiyuw hi’aa hibiyasisir, hai yasisir botabir hitom hikoko’aw himisir hiwa’an kwanekwan.
8 Taatou ki see hai huri pee ko aaraa tama i laatou imua. Laatou raa se tino rua maa toru naa simata tama ni mmate hakkaatoa i te aso tokotasi.
8 Imih uwatanah afa hibiwa’an kwanekwanabe men taniwa’an kwanekwan, anayabin nati na’atube hisisinaf, veya ta’imon wanawanan sabuw etei 23,000 ah uy hire himorob.
9 Taatou ki see haaiteria taatou TeAriki pee ko aaraa tama i laatou imua. Naa tama naa ni kaaina naa kata raa no mmate hakkaatoa.
9 Ata Regah men routobonamaim tanayai, uwatanah afa na’atube hisinaf Regah hirurutubun etei tuwamorob yubih himorob.
10 Taatou hoki ki see taumaruu i TeAtua pee ko aaraa tama i laatou imua. Naa tama naa ni taaia te Ensol te Mate raa no mmate.
10 Men tanagam kwanekwan, anayabin afa na’atube hisisinaf gurugurusen ana tounamatar na etei rouw himorob.
11 Naa vana nei ni ssura ki kkite aaraa tama, teenaa naa taratara nei ni sissia iloto te Laupepa Tapu raa ki hakamatakuria taatou. I te aa i taatou ku nnoho i te ssao te maarama nei ku taupiri ki seua TeAtua.
11 Sawar iti himamatar etei i bai’obaiyen na’atube it isat, naatu baimatnuwit isan bukamaim hikirum. Anayabin veya iti boun tama’ama i tana mar yomanin tatit.
12 Naa tama e mannatu maa laatou e tutu laaoi raa, laatou ki poopoo tonu ki see pakkuu laatou ki laro.
12 Imih o yait kunotanot i kubatabatkikin, inakaif gewas men inare’emih.
13 Te kau usu ni pakkuu atu ki kootou raa, teenaa seai ma ni usu hoou; te henua e usuhia katoo peenaa. Tevana iaa TeAtua e roorosi hakaraaoi iloo ki kootou. A Ia ma ki mmata ki see llasi naa usu naa no see ilotia kootou te tuukia. Saaita kootou e usuhia raa, a Ia ma ki kauatu naa mahi kootou ki see lavaa naa manava kootou te hurisia, teenaa te ara kootou e kauatu ki hakassao kootou.
13 Routobon mar etei o kubaib na’atube, nati routobon ta’imon sabuw etei tebaib. Baise God ana omatanen mar etei ekakaif. Imih boro men nihamiy routobon gagamin inab a fair nanatabir a niyaweyaw inare’emih. Baise routobon inabaib ana veya i boro fair nit inabatkikin naatu ef nabotawiy inahaiw inatit.
14 Aku taaina ma aku kave nei, kootou ki kaaoti te lotu ki naa aitu e penappena.
14 Isan imih au ofonah, wagabur hai bowabow etei kwanihamiyen.
15 Nau e taratara atu i kootou ni tama e atammai. Kootou ki hakatuu ki naa manava kootou i aku taratara e kauatu nei.
15 Ayu iti tur i kwa not wairafi isa ao, saise au tur naniyan kwanab abisa ao kwana’itin.
16 I te saaita taatou e unu te wain i te kap taatou e too i te Kaikai TeAriki, teelaa e taratara hiahia ai taatou i TeAriki raa, teenaa ko te ttoo Christ naa e unu taatou hakapaa. Aa i te saaita taatou e ttohi te haraoa naa no kkai raa, teenaa ko te haitino Christ naa teenaa e kkai taatou hakapaa.
16 Merarayow ana kerowas imaim God ana merar tayiy tatomatom ana veya, Keriso ana rara etei tafafaram. Naatu rafiy taimasib ta’ani’aan ana veya it etei’imak Keriso biyan tafafaram.
17 Taatou hakkaatoa e kkai ki te haraoa tokotasi. Niaaina maa taatou e tammaki, taatou nei e mee ma se tama tokotasi, i taatou e kkai te haraoa tokotasi naa.
17 Anayabin rafiy fafar i ta’imon, it moumurit na’in, baise biyat i ta’imon, imih rafiy ta’imon tafafaram.
18 Kootou hakatuu ki te tiputipu te kanohenua Israel imua. Naa tama naa e kkai hakapaa naa pukunohi naa manu laatou e hakaara ki TeAtua i te olta.
18 Israel sabuw hai sinaf i kwananot. Sheep tebow terouw gem tafanamaim tisibor finimih turih tefaram ta’aau i God bairi nati’imaim tibita’imon maiye.
19 Nau see mee atu maa naa kaikai e hakaara ki naa aitu penappena raa se mee e taukareka. Nau see mee atu hoki maa naa aitu penappena naa ni aitu maaoni. Seai.
19 Men kwananot ayu nati wagabur naatu sibor nati wagabur isah kwasisibor i abibasit kwanarouw.
20 Nau e taratara are maa naa kaikai e hakaara ma ni hakaaitu i naa olta naa tama e nnoho poouri raa, e hakaara ki naa tippua. Teenaa seai ni kaikai e hakaara ki TeAtua. Nau see hiihai maa kootou ki meemee hakapaa ma naa tippua.
20 En! Baise, abisa au’uwi ana’an i iti na’atube. Eteni Sabuw hai sibor i wagabur isah tisisibor, men God isan. Imih ayu men akok kwa wagabur bairi kwanikofan.
21 Kootou see lavaa te unu i te kap TeAriki aa ma i te kap hoki naa tippua; kootou see lavaa te kkai i te teevoo TeAriki aa ma i te teevoo hoki naa tippua.
21 Kwa men karam boro Regah ana kerowasamaim kwanatom, naatu iban maiye wagabur hai kerowasimaim kwanatom. Naatu men karam Regah ana gem kakafiyinamaim kwanaa, naatu wagabur ana gem tafanamaim kwanaa maiye.
22 E aa? Taatou e fiffai ma ki haia taatou TeAriki ki manava haaeo i taatou? Taatou e mannatu maa taatou e haimahi are iaa Ia?
22 Men tanasinaf Regah ana yaso’ar tanakura’ahimih. Kwanotanot it Regah ana fair tanatabir? En!
23 Aaraa tama e hai maa taatou e ttana te ppena te kau vana hakkaatoa. Tevana iaa te kau vana hakkaatoa see lavaa te kaumai se taukareka maa taatou.
23 Sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men ta ana gewasin nitimih. Naatu sawar etei i sinaf isan hibasit, baise sawar etei boro men hinibaisimih.
24 Kootou ki see matamata koi ma ki taukalleka naa vana kootou soko kootou. Kootou ki mmata hoki ki te taukareka telaa tama.
24 Men yait ta akisin ana gewasin nanuwetamih, baise taituwan hai gewasin nanuwet.
25 Naa pukunohi naa manu hakkaatoa e mmoe i naa hare kaikai raa, kootou e lavaa koi te tauia kootou no kkai. Kootou see mee te lopo taratara ka vasirisiri ma ki illoa kootou maa teelaa ni pukunohi peehea.
25 Ahar efanamaim masanuw kwanatotobon kwana’aamo, men anot hinamour kwanibatebatemih.
26 E mee pee ko naa taratara te Laupepa Tapu raa peelaa, “Te kerekere nei ma naa mee hakkaatoa e takkoto i te kerekere nei, teenaa ni mee TeAriki.”
26 Anayabin Buk Atamaninamaim iti na’atube eo, “Me yan sawar tutufin etei tema’am i Regah nowan.”
27 Ki mee kootou e arumia se tama see lotu ki tana hare ma ki kkai kootou, aa ki mee kootou e fiffai, e taukareka maa kootou ki oo no kkai ana kaikai e tuku mai maa kootou. Kootou see vasirisiri ma ki illoa kootou maa teelaa ni kaikai peehea.
27 Orot baitumatum atin nifefeyani airi bay aamih kwanamare abisa namaim nayayare ina’aan, men anot hinamour inibatebatemih.
28 Tevana iaa ki mee se tama e vanaatu peelaa, “Teenei ni kaikai ni hakaara ki naa aitu penappena,” teenaa kootou see kkai naa kaikai naa; kootou ki alloha i te tama e kauatu te taratara naa,
28 Baise orot ta tainimaim na’afare nao, “Iti bay i wagabur isah hisibor.” Nati bay men ina’aan, orot eo’otani i inakakafiy anayabin masanuw ina’ani’aan boro inasinaf kakaf.
29 ki see mamannatu tammaki te tama naa.
29 Nati i men o kakafin kusisinafumih, baise orot nati eo’otani na’iti boro o kakafin sinaf narouw nao. Aisim boro ayu au roufamen abaib sabuw afa hai notamaim ayu hinafufunu?
30 Ki mee maa nau e taratara hiahia ki TeAtua i aku kaikai e kai, ko ai te tama ma ki lavaa te taratara hakallika i aku kaikai?”
30 “Ayu au bay isan God aifefeyan igegewasin abai ani’aan, aisim sabuw boro au bay abigegewasin isan kakafin hinarouw hinao?”
31 Teenaa, ni aa kootou e hai, e aa maa kootou e kkai, aa seai maa kootou e unu, kootou ki hai naa vana kootou naa ki hakanauria TeAtua.
31 Imih abisa ku’ani’aan o kutomatom o kusisinaf etei God wabin bora’ara’ahin isan inasinaf.
32 Kootou ki nnoho hakaraaoi ki see tautau haaeo kootou ma naa Jew, naa tama teelaa seai ma ni Jew, aa ma naa tama e lotu i TeAtua.
32 Jew sabuw, Greek sabuw, na’atube ekaleisia sabuw wanawanahimaim men yait ta iniwa’an yababan nab nare’emih.
33 Kootou ki tautari mai ki taku tiputipu. Nau maraa e mee ki fiaffia naa tama hakkaatoa i aku vana e mee. Nau see iloa te maanatu i taku tino taukareka; nau maraa e maanatu ki te taukareka naa tama hakkaatoa, teenaa ki ssao laatou no ora.
33 Ayu i mar etei asisinaftobon sabuw afa aniyasisirih, saise anibaisih yawas hinab, men ayu taiyuwu aniyasisiru.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar 1 Coríntios 10, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.