Marcos 14

El Nuevo Testamento en nahuatl de Tetelcingo (NHGNT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Sötiepa de ume tunale omochi pöscua hua yelfetl de pöntzi tli amo quebica levadura. Jefes de teopexcötzetzi ca tiehua tlamachtiöneme de teotlajtule quetiemoöya quiene cuale tieasesque ca möñas hua tiemectisque.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 Quejtoöya:
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Hua iloaya yejuatzi ipa puieblo de Betania ipa ichö Semu öque sa söhuayo. Ompa tlacualutaya cuöc ohuöla sente sohuatl. Quehualecaya sente potixajconetzi de alabastro tli quepeaya pajtle ajfeyoc de nochaja nardo, pateyo lalebes. Quetlajtlapö inu potixajconetzi de alabastro hua noche oquemejmelo ipa tietzonteco.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Hua seque cuajcualönque. Quejtojque entre yejua:
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 Ini nönca cuale monamacane ca más de yeye sientos denarios tomi hua cuale moxiexeloöne ca tli porubejte.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 Pero Jesús oquejtojque:
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 Nochepa nenquenpea porubejte nemotzölö. Cuöc nenquenequesque, cuale nenquechihuasque tlin cuale inca yejua. Cache naja amo nochepa nenniechpeasque.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 Nönca sohuatl oquechi tli yaja opodiere. Yaja ye quetlölele nocuierpo inu pajtle ajfeyoc de nardo para cuöc notlölpachus.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 Melöhuac nemiechelfea, que cöne beletes tlanunutzasque de ini nönca cuale tlamachestelestle ipa noche tlöltecpactle, nuyejque ini nönca lo que tli oquechi ini sohuatl mojtus para quelnömequesque giente de yaja.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 Entunses Judas Iscariote, sente de inu majtlactle huan ume tiemachtejcöhua, uya intlac jefes de teopexcötzetzi, porque oquenec tietiemacas Jesús inca yejua.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Cuöc yejua oquecajque, oquepexque pöquelestle. Queprometierojque quemacasque mieleyo. Pos Judas quetiemoöya quiene cuale tietiemacati.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Ipa primiero tunale de yelfetl de pöntzi sin levadura, cuöc quenmejmectiöya calnielojcucone para bentle de pöscua, tiemachtejcöhua tieyelfejque:
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 Yejuatzi quentitlanque unte de tiemachtejcöhua. Quemelfejque:
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 Hua cöne calaques, xequelficö inu chöne: “Maestro quejtulo: ¿Cönenca cale cöne nejcuös inu tlacuale de pöscua yelfetl ca nomachtejcöhua?”
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 Pos yaja mismo nemiechejtetis sente bieye cuörto icpac cale que oyes listo hua tli quepeas noche tli tecnesesitörusque. Ompa xetlamömanacö para tejua.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 Entunses uyajque tiemachtejcöhua hua ocajcalajque ipa puieblo. Oqueniextejque san quiene ca quemelfejque. Hua ompa otlamömanque para pöscua.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Cuöc ye yohuac oyeya, hualiloac ca inu majtlactle huan ume tiemachtejcöhua.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Yehualutaya itlac miesa hua mientras tlajtlacualutaya, oquejtojque Jesús:
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Yecuöquenu yejua ocaseque tequepachule hua tieyelfiöya cara sesen tlöcatl:
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 Hua yejuatzi quemelfejque:
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 Pues naja que onochi netlöcatl nemeques san quiene ca tlajcuelulpanca de naja. Pero ¡porube de inu tlöcatl tli niechantrecörus naja que onochi netlöcatl! Cache cuale uyesquea para yaja ma ayec tlöcatene.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 Mientras tlajtlacualutaya, Jesús ocönque pöntzi, hua queteochijque. Quecojcotunque hua quenmacaque. Oquejtojque:
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Yecuöquenu ocönque sente bölso hua tietlasojcömacheliluc. Oquenmacaque. Entunses oconique innochtie de inu bölso.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 Oquemelfejque:
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 Melöhuac nemiechelfea que ayecmo quiema neconis iöyo de uvas hasta ipa inu nieca tunale cuöc neconis inu vino yancuec tli onca cöne tlamandöruruteca Deus.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 Hua ocuejcuicoac sente cuicatelestle, hua oquejquixoatie, bejbiloac ipa tepietl de los Olivos.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Hua quemelfejque Jesús:
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 Cache sötiepa cuöc neyulebes, neyös delante de nemejua hasta pa estado de Galilea.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 Yecuöquenu Piero tieyelfe:
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 Hua quelfejque Jesús:
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 Cache yaja oquesequiro lalebes tlajtlajtoöya:
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 Pos ohuajhualbiloac ipa locör itucö Getsemaní. Quemelfejque tiemachtejcöhua:
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Hua quenbicaque Piero, Jacobo, hua Xohuö. Opiehualuc netequepachuloöya lalebes, hua lalebes quiene oquechi tieyulo.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 Quemelfejque:
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Entunses obiloac cache adelönte. Netlancuöquetzaluc ipan tlöle, hua netlötlajtiluc mach tlö cuale, majcamo tiepa mochihua pa nieca ura lo que tli mochihuati.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 Quejtuloöya:
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 Hua hualiloac hua quenniextiluco cojcochtecate. Quelfejque Piero:
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Xetlachixtacö hua xomotlötlajticö, para majcamo nemiechyulmajmötoca Amo Cuale Tlöcatl. Melöhuac toyulo cuejcuesebe, cache tonacayo débil icaca.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 Hua obiloac ocsajpa. Netlötlajtiluc, hua ocsajpa oquejtojque mismo tlajtule.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Cuöc ocsajpa hualiloac, quenniextiluco cojcochtecate porque lalebes cojcochesnequeya. Pos amo quemateya quiene tienönquelisque.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Hualiloac ca yexpa. Quemelfejque:
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Xemiehuacö. Teyabe. Öque niechtiemöctis ye ompabitz.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 Cuöc yejuatzi oc tlajtlajtulutaya, nima ohuöla Judas, sente de inu majtlactle huan ume tiemachtejcöhua de Jesús. Ca Judas ohuölajque meyac giente ca espödas hua cuabetl. Huölajque porque jefes de teopexcötzetzi hua tlamachtiöneme de teotlajtule hua biebentzetzi cualentitlanque.
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 Antes que Judas tietiemöcte Jesús, quemelfe inu tlöca de sente sieñas. Oquejto:
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Pos yaja ohuöla, nima omopacho tietlac. Tieyelfejque:
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Yecuöquenu yejua tieaseque hua tiebicaque.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Pero sente de tli ompa ijcataya quequexte iespöda. Conmacac itlatequepano de tlajtojcöteopexque. Pos quetejtequele inacas.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 Onöhuatihuac Jesús, quemelfejque:
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 Cöra tunale neyeya nemotlac netlamachtiöya ipan teopantle. Pos amo nenniechaseque. Pero ejqueyi moneque para ma mochihua tli tlajcuelulpanca ipa teotlajtule.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 Entunses tiecöjtiejque noche tiemachtejcöhua. Chucholojque.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Pero sente peltuntle tietocaya. Motlaquentejtöya sa ca sente bieye tatapajtle. Pos yejua caseque.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 Pero yaja quencöbelejtie tatapajtle. Cholojtie xipetztec.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 Entunses tiebicaque Jesús itlac tlajtojcöteopexque. Mosentlölejque ca yaja noche jefes de teopexcötzetzi ca tiehua biebentzetzi hua tlamachtiöneme de teotlajtule.
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 Pos Piero tietocaya bejcateca hasta ocalac ipa pötio de ichö de tlajtojcöteopexque. Ompa Piero yehuataya ca yejua de guardia. Mototunejtaya itlac tletzintle.
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Hua inu jefes de teopexcötzetzi ca tiehua noche inu junta quetiemoöya arasu cuntra Jesús para tiemectisque. Pero amo yetla queniextiöya.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Porque meyactie quejtoöya istlacatlajtule cuntra yejuatzi pero imistlacatlajtul amo oyeya de acuierdo.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Entunses majcojque seque. Yejua istlacatque cuntra yejuatzi. Quejtojque:
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 ―Tejua otejcajque cuöc oquejto: “Pos naja necxexetunes ini nönca teopantle tli tlöca conchejchijque, hua ipa yeye tunale necajcoques ocsente tli amo yeca tlöcatl oquechejchi”.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Pero nimpor ejqueu amo oyeya de acuierdo tli quejtojque.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Yecuöquenu tlajtojcöteopexque omoquetz nepantla. Tietlajtlane Jesús, otieyelfe:
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Pero yejuatzi quetzacualoöya tiecamac, hua amo tli quejtuloöya. Tlajtojcöteopexque ocsajpa tietlajtlane, otieyelfe:
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 Jesús quelfejque:
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 Entunses tlajtojcöteopexque quetzotzomotz itlaquie. Oquejto:
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 Ye nenquecajque quiene checuatlajtoa cuntra Deus. ¿Tli nenquejtoa?
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Yecuöquenu seque opiejque chejchejcha tiepa. Tieixtlapachojque hua tiemacaque checöhuac. Tieyelfiöya:
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Cuöc Piero oyeya tlölpa pa pötio, ohuöla sente sohuatl itlatequepano de tlajtojcöteopexque.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Cuöc oquejtac Piero mototunejtaya, quetztaya hua oquejto:
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 Pero yaja oquenegöro, oquejto:
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Inu sohuatl tli tlatequepanoöya oquejtac Piero ocsajpa. Opie quemelfiöya tli ompa oyejyeya:
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Pero yaja ocsajpa oquejto que amo tieixomatiöya. Tepetzi bejcöjpa, quiejquech ompa oyejyeya quelfejque Piero:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 Entunses yaja opie motlabejbicaltiöya sie yaja. Oquejtoöya:
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Hua sa nima otzajtzec canteliex ca ujpa. Entunses Piero omolnömec de inu tlajtule, quiene quelfejque Jesús: “Antes tzajtzes canteliex ujpa, tequejtus yexpa que amo teniechixomate”. Oquelnömec, hua opie ochucaya.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.