Mateus 26

Mundurukú NT (MYU_WBT) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Wuymutaybinap ekawẽn mutaybitbin epere buje, Jesus o'jekawẽn jewejuacat pe.
1 Jesu bi’obaibiyih ufunamaim, ana bai’ufununayah isah eo,
2 — Eyetaybit xepxep xet kap puje, Páscoa epeta jajẽm iam. Ijop Páscoa bima, ijoceat odujowat okay itakomaayũ kay obamupaya am. Korosa be oba mupaya ip. Waoka ip — io'e Jesus―soat wag̃o o'e.
2 “Kwanaso’ob veya rou’ab ufunamaim Tar Nowaten ana hiyuw enan. Nati ana veya’amaim Orot Natun boro hinab rakit sabuw umahimaim hinayai hina’onaf.”
3 G̃ebuje paĩyũ kukukayũ o'jeawero ip uka yabog̃ cĩcãat'a be―ibuyxi jĩjãat tuk'a be―Caifás tuk'a be. Judeuyũ kukukayũ dak o'jeawerowero.
3 Imaibo Firis ukwarih naatu regaregah ai’in etei firis gagamin Kaiafas ana baremaim hiru’ay.
4 O'jewag̃uyda soat ip. Jesus daomũnũnap muwẽnuwẽn o'e ip. Apẽn oce'e iam kawẽnuwẽn o'e jewewebe. Yaoka ojuy ip iba'arẽm.
4 Naatu Jesu wa’iwa’iramaim fatumin bain asabunin isan hiyakitifuw.
5 — Páscoa bima bit Jesus ataomũn g̃u, adeayũ be wuyaokaap puxim — io'e ip jewewe be. Ixe Páscoa epeta bima Judeuyũ pão'a o'o'uk ip osodop―yamuyuhuhuaptõmtẽm'ũmat'a. Ijop epeta mug̃ẽg̃ẽm pima, apẽn Deus wuye'ajojoyũ'ũm'ũm o'g̃ujẽm Egito eipi bewi iap kay g̃ebum'uk ip osodop.
5 Baise hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawananamaim, anayabin rakit boro tanaku’ub was hinagiy.”
6 Ierep tũibit tuk'a be ayacat oajẽm―Simão duk'a be. Jesus xik'i o'e jekõnkõn jeweju itaybitbinayũ xe. Tide'oati kug̃ oajẽm Jesus kay. Jesus'a abi be o'timõg̃ Betânia ka be. O'timõg̃ timũn'a bewi―wita'a mug̃ẽg̃ẽ'a bewi―alabastro'a mug̃ẽg̃ẽ'a bewi. Tideibog̃ cĩcã ixedi tide'oati.
6 Jesu na Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana baremaim tit,
7 — ausente —
7 mare ma bay eaa auman babin ta kibub kikimin kabay wabin alabaster imaim hikwak raiy ana baiyan gagamin hisuwai batabat bai na run Jesu aribun yan isuwai re.
8 Imẽnpuye itakoma ip o'e ayacat kay Jesus eju etaybitbinayũ. — Te'e ma ig̃odi tide'oati mu'ũm teku — io'e ip.
8 Ana bai’ufununayah hi’itin yah so’ar hio, “Iti sawar i yabin en asir esisinaf.
9 — Tide'oati deida buje, kajuk teibog̃ o'jat! Ade kuka juk dinheiro isurũg̃at o'jat prata mug̃ẽg̃ẽ. Tadaybotbocayũ be kuka juk dinheiro o'g̃ũm — io'e ip.
9 Igewasin iti raiy ana baiyan tatayara’ah hitatubun kabay tatab, sabuw yababan wairafih tatitih.”
10 Jesus itaybit apẽn kawẽnwẽn ip iam. Imẽnpuye o'jekawẽn cebe ip. — Ite mukorẽmrẽm g̃u bit cuy epe'e — io'e cebe ip. — Xipacan ma teku o'e owebe. Apẽnpuye eyetakoma ite kay? Eyetakoma g̃u juy epesop cekay — io'e Jesus cebe ip.
10 Baise Jesu so’ob abisa hio, imih iuwih eo, “Babin men yumatanamaim kwana’umih. Anayabin sawar gewasin maiyow ayu isau esisinaf.
11 — Tadaybotbocayũ soat em ma eyxe — io'e. — Eybikuy bima, ixeyũ buywan put eywebe. Õn pit soat em g̃u og̃uy eyxe. Soat em g̃u xipacan ey'e but owebe — io'e.
11 Sabuw yababan wairafih boro mar etei bairi kwanama kwanibaisih, baise ayu i boro men mar etei bairi tanama’amih.
12 — Ite ayacat ojebit o'g̃ude'on, oje'ũ g̃u buk ma'g̃u. Wetabẽg̃ pima ma kuy omude'on witabikũy be omõg̃ awap — io'e.
12 Iti babin ayu biyau raiy erabirab i ayu au morob isan eyayabuna.
13 — Okay itabucayũ ijop ekawẽn g̃uwẽnuwẽn soat kaka dag̃―kawẽn idipat. Apẽn ite ayacat o'tidi wa be iap g̃uwẽnuwẽn tak ip soat kaka dag̃. Soat ka watwat g̃ebum je'e apẽn ixe o'e iap kay. G̃ebum cuy epsop iboap kay — io'e cebe ip.
13 Anababatun a tur ao’owen, tafaram wanawananamaim iti Tur Gewasin hinabibinan ana maramaim abisa gewasin iti babin sisinaf boro kik owe’owen na’atube auman hinabinan.”
14 G̃ebuje Judas Iscariotes oajẽm paĩyũ kukukayũ kay. Pũg̃ 12 beayũ'in ixe Judas osunuy.
14 Imaibo bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim orot wabin Judas Iscariot tit in firis ukwarih biyah tit,
15 Ixe o'jekawẽn paĩyu kukukayũ be. — Pebũrũ epeteida owebe Jesusũmap teim? — Judas o'e. — 30 be prata'a — io'e ip. — Xipat — Judas o'e. O'yaũm ip.
15 naatu ibatiyih, “Ayu Jesu anab kwa anabit boro abisa ayu kwanitu?” Naatu matanamaim kabay hibotait hiyab in 30 na’atube hiya’asair.
16 Imẽnpuye Judas oeku: — Pu kabia Jesus puap kabia? — io'e jewebe ma. Imẽn oekuku kudadam. G̃ebuje bit ma ag̃u Judas oeku Jesus pu ojuy itakomaayũ be iũm ãm.
16 Nati ana veya’amaim Judas ef ana gewasin nuwet Jesu batih isan.
17 Oajẽm ip Jesus kay―12 beayũ. Páscoa epeta osunuy. Iboap epetam Judeuyũ pão'a o'o'uk―yamuyuhuhuaptõmtẽm'ũmat'a. Ovelha dak aokaka'uk osodop ip Páscoa epeta bima―koapat kabia bima. — Poce ovelha ocejoyoy peta ajẽm pima? — io'e ip Jesus pe.
17 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw veya wantoro’ot bubusuruf, Jesu ana bai’ufununayah hina hio, “Menamaim kukokok Tar Nowaten ana bay anabogaigiwas?”
18 — Epeju juy okay itabucat pe―ag̃okatkat pe — io'e. — Jerusalém ka be xeku omuy. I juy epe'e cebe: “ ‘Omuyku eduk'a kay,’ wuymutaybitbin'ukat o'e ewebe. ‘Páscoa be i'o am omuyku, oweju etaybitbin'ukayũ dak,’ io'e ewebe,” i. “ ‘On oje'ũ g̃asũ,’ io'e dak ewebe,” i dak. Imẽn cuy epe'e cebe — io'e Jesus jeweju etaybitbinayũ be.
18 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem bar merar kwanatit orot iti ana tur kwana’owen kwanao, ‘Bai’obaiyenayan eo, ayu au veya i natit, akokok au bai’ufununayah bairi boro o abaremaim Tar nowaten ana hiyuw anaa aniyasisir.’”
19 — Hm hm — io'e ip. O'ju ip Jerusalém ka be. Oajẽm. Jesus kay itabucat tuk'a oõm. Apẽn cuk ixe o'e, Jesus kay itabucat pe o'e ip―soat ma. Ig̃o'a be ovelha o'joyoy ip peta ajẽm pima. Soat muxipanpan o'e ip peta beam.
19 Bai’ufununayah Jesu eobaimanih na’atube hisinaf, Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
20 Katpuje ma Jesus oajẽm. Oabik mesa koreren 12 beayũ eju. O'jekõnkõn ip ig̃o'a be.
20 Naatu nati rabirab bai’ufununayah etei 12 Jesu bairi himare hibusuruf bay hiaa.
21 Jekõnkõn pima ip, o'jekawẽn 12 beayũ eju. — Icẽmãn õn e'em eywebe. Pũg̃ ey'in jekawẽn okay itakomaayũ be. Poce og̃uyiap g̃uwẽn ixeyũ be, odobuxik am. Imẽn oũm epe'e okay itakomaayũ be waoka am — io'e cebe ip.
21 Bay hiaa wanawananamaim Jesu eo, “Turobe a tur ao’owen, kwa wanawanamaim orot ta boro babau inao anamorob.”
22 Ig̃uycũg̃cũg̃ cĩcã ip o'e. — Kariwa! Õn xe'e? — io'e'e ip pũg̃pũg̃pũg̃.
22 Ana bai’ufununayah hai yababan ra’at, naatu ta’ita’imon hibusuruf Jesu hibabatiy hio, “Regah, nati i men ayu’umih?”
23 — Oweju pão'a mudirem pũg̃ pe ma prato be cekõnkõnat okay itakomaayũ be oũm waoka am.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot menatan ayu airi tew wanawanan ai rafiy anabubutu’ub, nati orot i boro ayu babau nao.
24 Soat wag̃o õn. Apẽn oje'ũ iap tup tag̃ oje'ũ―Deus ekawẽntup tag̃ — io'e Jesus. — Karem g̃u ipiat supi'ajo oũmat pit. Xipat kuka adi a'g̃u ixe bit o'jebapuk'ũma — io'e Jesus.
24 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikirum hio na’atube. Baise orot yait ayu babau nao, nati orot i boro yababan gagamin na’in nab. Gewasin nati orot tafaramamaim men tatufuwamih!”
25 — Omutaybitbin'ukat! — Judas o'e―itakomaayũ be Jesusũmat o'e. — Õn tu jeũm itakomaayũ be? — Hm hm. Ẽn ma — io'e Jesus jeũmat pe.
25 Judas yanuwayan Jesu ibatiy eo, “Regah, o kunotanot i men ayu’umih?” Jesu iya’afut eo, “O wai.”
26 Jekõnkõn ip pima, Jesus pão'a o'yabu. — Bay! Xipat ẽn — io'e Deus pe. — Ocexat'am eyaũm ocewebe — io'e. O'yamuweka. O'yaũm jeweju etaybitbinayũ be. — Juku — io'e Jesus. — Epeya'o. Ijop'a ojebit — io'e cebe ip. — Pão'a muwekaap puxim ip obamupaya — io'e.
26 Bay hia wanawanan Jesu rafiy bai, i gegewasin sawar, imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyau kwabai naatu kwa’aan.”
27 Uva'abidi dak o'timõg̃ tikõnkõnap pe. — Bay! Xipat ẽn — io'e Deus pe. — Ocexati etiũm ocewebe — io'e. O'tiũm cebe ip. — Juku — io'e. — Ijopti juy epetikõn―soat eyju juy epetikõn — io'e 12 beayũ be.
27 Imaibo wine kerowasamaim hisuwai batabat bai God ana merar yi sawar, itih eo, “Kwa etei’imak iti kwanatom.
28 — We'ũ buje jedoyekereren oce “Adeayũ bewi ikẽrẽat oju'uk,” io'e Deus puye. Imẽnpuye Deus ijop kẽrẽat kay g̃ebum g̃u. Adeayũ g̃uisun Deus ekawẽn iisuat xe. Cũg̃ ma jeedop ip cexe―Deus xe — io'e.
28 Iti i ayu au rara, au Obaibasit Boubun abisuwai sabuw moumurih hai bowabow kakafih notawiyen isan.
29 — Waram g̃u otikõn uva'abidi soat ipi watwat webay a'õ kay kũyjobit'ũm pima. Soat ipi watwat ya'õ kaykũyjobin pima bit, tiisuati otikõn uva'abidi — io'e Jesus.
29 A tur ao’owen, ayu iti wine boro men anatom, anama’am nati ana veya’amaim wine boubun kwa bairit Tamai ana aiwobomaim tanatom.”
30 Jekõn puje, jebibododon ip o'e Deus kay. O'ju ip. Oajẽm ip―soat ip. Co'a kay oajẽm―Oliveiradip'a kay. Jay. Jesus o'jekawẽn cebe ip―jewejuayũ be. Xĩg̃xĩg̃ pima co'a jeje, Jesus o'jekawẽn.
30 Naatu himisir ew ta hitabor hitit hin Olive Oyawamaim hitit.
31 — Ijop exima eyju operem — io'e. — Epeyenapõn okay itakomaayũ buxixim. Imẽn Deus ekawẽntup omuwẽnuwẽn: Ovelha kukuk'ukat oyaoka, i. Soat ip jepõg̃põg̃ iõhõyũ, i. Imẽn Deus ekawẽntup omuwẽnuwẽn — io'e. Imẽn kawẽnwẽn o'e Jesus jeweju etaybitbinayũ kukukat puye. Imẽnpuxim ovelha kukukat Jesus puxim. Jesus eju etaybitbinayũ ovelha buxim kuka ip. Ovelha jepõg̃põg̃ ip jekukukat'ũm pima. Jesus etaybitbinayũ jepõg̃põg̃ kuka ip, Jesus e'ũ buje.
31 Imaibo Jesu hai tur eowen eo, “Iti boun gugumin kwa etei boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, Buk Atamaninamaim eo na’atube,
32 — Imẽnpit we'ũap tomukadi Deus waram g̃uto omutait. Oju eywap Galiléia eipi be — io'e Jesus cebe ip.
32 Baise ayu morobone anamimisir ufunamaim boro au na ani’iyon wan anan Galilee anatit.”
33 — Soat ip jepere―ebureyũ. Ekay itakomaayũ buxixim iparara buye, ip jepere. Õn pit jepere g̃u. Pũg̃ em tak ka'ũma — Pedro o'e.
33 Peter iya’afut eo, “Turau’unah boro hinabihir, baise ayu boro men anabihir o anihamiyimih.”
34 — Tapu, icẽmãn õn e'em ewebe — io'e Jesus Pedro be. — Ijop exima ma “Obure g̃u teku,” i napa ma ece'e ebapũg̃ em — io'e. — Sapokay ede awap “Obure g̃u teku,” i napa ma ece'e — io'e Jesus.
34 Jesu Peter iu, “Anababatun a tur ao’owen, boun gugumin o boro ayu inayaubu mar tounu, naatu i ufunamaim kokorere boro nao’o inanowar.”
35 — Oce g̃u ma buk, “Obure g̃u teku,” i, eweju waokaap puxim — io'e Pedro. Soat cewejuayũ imẽn o'e'e.
35 Peter raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo tur nati ana’omih, morobomih na’at airit tanamorob.” Naatu bai’ufununayah etei tur ta’imon hio.
36 G̃ebuje Jesusyũ o'ju kadaihiaptip kay―G̃etsêmani ka kay. — Jocebuku epabikbik — io'e jewejuayũ be. — Bomaku buk õn cum, Deus eju jekawẽn ãm — io'e cebe ip. Oabik ip.
36 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah bairi hitit hin Gethsemane hitit naatu iuwih eo, “Iti imaim kwamare kwama, ayu anan auweyane anayoyoban.”
37 Pedro o'tujowat, Zebedeu ipotpoyũ dak. Ebapug o'tujowat. Ig̃uycũg̃ cĩcã Jesus o'e.
37 Peter naatu Zebedee natunatun rou’ab buwih bairi hin, ana not kwaris naatu dogoron wanawanan ana yababan ra’at
38 — Og̃uycũg̃ap pibun je'ũmat co'i õn — io'e ebapũg̃ayũ be. — Epabik — io'e. — Ag̃ cuy epesop — io'e. — Oweju epeyeak cuy.
38 iuwih eo, “Dogorou wanawanan au yababan i ra’at kwanekwan dogorou emama’afut. Imih iti’imaim kwamare mata nanuw bairit tanama.”
39 Bosusu o'ju, jebay eju jekawẽn ãm. O'jepo ipi ju jeg̃uycũg̃ap pibun. — Bay! — io'e. — Ewebe iba'ore'ũm pima, omuwedem ece, owebe ipiat'ajoap puxim. Wa'õbi bit we'ũ pin g̃u. Ẽn ebikuy bima bit oje'ũ — io'e Deus pe.
39 Jesu akisinamo nabinamaim in yumatan au babe ra’iy yoyoban eo, “Tamai, karam iti biyababan ana kerowas ayu biyau’umaim itabosair, baise men ayu au kok, o a kok.” Bai’ufununayah bay hibow tefafaram|alt="Jesus praying in garden" src="cn01810B.tif" size="col" loc="Mat 26.39" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="26.39"
40 Aripit. O'jepit. Oajẽm ebapũg̃ayũ kay. Ixet ip osodop. — Pedro — io'e Jesus. — Eywebe iba'ore du eyg̃uy pũg̃ hora ma oweju jeak am?
40 Naatu matabir maiye na ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih, Peter isan eo, “Anayabin aisim nataunu’uka mata hifot kwa’inu’in, karam one hour na’atube mata tanuw bairit tatama?
41 Ag̃ cuy epesop! — io'e cebe ip — ebapũg̃ayũ be. — Xen g̃u juy epesop. Deus eju juy epeyekawẽn eywebe ikẽrẽat mujurũg̃ap puxim―eywebe Satanas a'õ kay kũyjobicap puxim — io'e. — Eybu'u jĩjã ikẽrẽat mug̃ẽ ãm. Imẽnpit ikẽrẽat epeg̃ug̃ẽ eya'õbaca'ũm puye. Imẽneju Deus eju juy epeyekawẽn, ixe a'õbacaap kug̃ eyeku am — io'e Pedro be.
41 Mata to iwa’an kwayoyoban, saise men routobon kwanabaimih. Anun i ekokok yoyoban, baise biya i himorob.”
42 O'ju waram. — Bay! — io'e waram Deus pe. — Ewebe iba'ore'ũm pima, omuwedem ece, ip owebe ipiat'ajoap puxim. Ẽn ebikuy bima bit, oje'ũ — io'e Deus pe.
42 Mar bairou’abin Jesu in maiye yoyoban eo, “Tamai, iti biyababan ana kerowas bosairin isan ana ef men nama’am na’at, basit anatom, saise a kokok anasinaf namatar.”
43 Aripit. Jesus waram o'jepit ebapũg̃ayũ kay. Ixet ma'g̃uto ip osodop. Itaxeebaca o'e ip, xet pibun.
43 Matabir maiye nan matah kou bit hi’in yugaranih inan itih.
44 Waram o'ju jebay kay, jekawẽn ãm. Kuyat ekawẽn puxim waram o'jekawẽn Deus eju.
44 Naatu ihamiyih hi’in i mar baitonin matabir in tur ta’imon eo yoyoban maiye.
45 Aripit. O'jepit ebapũg̃ayũ kay. — Eyxet mabuk g̃u du? — io'e cebe ip. — Jebodoydoy mabuk g̃u du eyju? — io'e. — Soat wag̃o õn. We'ũap kabia kay õn ajẽm — io'e. — G̃asũ okay itakomaayũ oũm ip ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukayũ be waoka am.
45 Imaibo matabir na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa boro’ika kwa’in kwabiyarir? Mata tinuw, kwamisir, Orot Natun ana veya i natit, sabuw kakafih umahimaim eyey.
46 Epe'ãy! — io'e cebe ip. — Ak'i juy epe'e! Itakomaayũ be oũmat omuyku. G̃ã'ã okay itakomaayũ atopabijuk — io'e cebe ip.
46 Kwamisir tan! Orot yanuwayanaban iti enan kwa’i’itin.”
47 Jesus kay Judas oajẽm. Kawẽnwẽn pima, oajẽm. 12 beayũ'in osunuy Judas. Jesus eju jekuku'uk osunuy. Ade oajẽm ip―paja kukug̃ayũ, jeba'ip kukug̃ayũ dak. Oajẽm ip, Jesus kudadam Judeuyũ kukukayũ a'õbi, paĩyũ kukukayũ a'õbi dak.
47 Jesu eo ana tur sawara’e, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta, wabin Judas, sabuw kou’ay gagamin na’in, firis ukwarih naatu regaregah ai’in hibiyafarih nawiyih kaiy, kefat, mis hiteten auman bairi hina hitit.
48 — Oyag̃obukõn'ibit cuy epejat. Ixe Jesus — Judas juk o'e cebe ip―Jesusũm cekay itakomaayũ beiat. — Ocejat cuy — i juk o'e ip―Judas ejuayũ.
48 Orot yanuwayan sabuw eobaimanih eo, “Orot menatan anamamamay orotoban nati kwanab kwanafatum.”
49 Isum yajẽm: — Wuykat, omutaybitbin'ukat! — Judas o'e Jesus pe. O'yag̃obukõn.
49 Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Tufuw isa nama Bai’obaiyenayan!” naatu mamay.
50 — Obure — io'e Jesus. — Apẽn ẽn e'em iap, g̃asũ ma juy ece — io'e. Oajẽm ip Jesus xe, ibu am.
50 Jesu iya’afut eo, “Au begon, abisa isan inot inan saife kusinaf.” Imaibo sabuw hibatabat hitit Jesu uman hibai hibukikin.
51 Imẽnpuye Jesus ejuat jepaja o'ju'uk iyuk pewi. O'sug̃uybu'uk pajam paĩyũ kukukat ebekit g̃uybu ikibi.
51 Bai’ufununayan orot ta ana kaiy bora’ah, firis gagamin ana akir wairafin tainin roun eafuw.
52 — Paja ejomõg̃ cuy iyuk pe — Jesus o'e. — Pajam wara'at o'yaokaiat ixe dak pajam yaoka ip — io'e Jesus.
52 Naatu Jesu iu, “A kaiy ana efanamaim kwiwan maiye, anayabin sabuw iyab umahimaim kaiy tema’am boro kaiyomaim hinamorob.
53 — Õn cekay bima, webay 12 mil beat o'g̃uju kuka―jakawẽn tojotjot'ukayũ. G̃axĩn ma kuka o'g̃uju okay itakomaayũ buxim — io'e jewejuacat pe.
53 O men iso’obamih, ayu Tamai isan atabifefeyan boro mar ta’imon tounamatar sibisib na’atube tiyafarih ayu hitawasfafaru.
54 — Deus ekawẽn tojotjot'ukayũ ajẽm puje bit, iba'ore kuka o'e owebe we'ũ ãm Deus a'õ dag̃ pit. Imẽn put ma owebe―we'ũ but ma — io'e Jesus.
54 Baise nati na’atube anasinaf, Buk Atamaninamaim mataramih hi’o hikikirum boro men niturobe’emih.”
55 Ixe ehora bima, Jesus o'jekawẽn yajẽmibiyũ be―adeayũ be. — Ade kabia juk adi og̃uy Deus eju kawẽnwẽnap'a be―yabog̃at'a be. Imukũyjojom cuk adi og̃uy. Eyju bit odaomũn ig̃o'a be g̃u bit. Eyju dak epesot odaomũn ãm paja kukug̃, eyba'ip kukug̃ tak, ibukurukat taomũg̃ap puxim — io'e cebe ip. — Ibukurukat g̃u on pit! — io'e cebe ip.
55 Naatu tatabir sabuw isah eo, “Ana itinin ayu bainowan mowan na’atube, imih kaiy kefat kwaiteten ayu yuwu rabu’umih kwanan. Mar etei Tafaror Bar wanawananamaim ama sabuw abi’obaiyih aisim men imaim kwatafatumu?
56 — Kuy bima o'tupmubararak ip Deus ekawẽntup apẽn ip odaomũniaptup — io'e. — “Ibukurukat taomũg̃ap puxim ixe taomũn ip,” i'e'em ig̃odup — io'e. — Imẽn ma odaomũn ip g̃asũ dak — io'e Jesus. Soat ip Jesus o'jepere ceweju etaybitinayũ. Soat ip o'watwat.
56 Baise abisa God ana dinab oro’orot Buk Atamaninamaim hio hikikirum emamatar saife nan niturobe.” Nati’imaim ana bai’ufununayah etei hihamiy hibihir.
57 O'jacayũ o'tujowat ip. Jesus o'tujowat ip Caifás kay―paĩyũ kukukat kay. Iboceayũ juk o'jeawero ip Caifás tuk'a be. Judeuyũ kukukayũ o'jeawero ip, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak.
57 Sabuw Jesu hibai hifatum hibai hin firis gagamin wabin Kaiafas ana baremaim hitit, nati’imaim Ofafar Bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in hiru’ay hima’am.
58 Pedro bit Jesus nomuju o'ju. Wũy ma o'ju. Paĩyũ kukukat tuk'a naxĩnõm pe oajẽm. Oabik sorarayũ parakpe. Oabik, ijo am―apẽn je'bapuk Jesus pe iap co am.
58 Baise Peter yokaika Jesu i’ufunun bairi hina, firis gagamin ana bar sebosebomaim hitit naatu run ma’utenayan oro’orot bairi himare abisa tamamatar ta’itin isan.
59 Paĩyũ kukukayũ o'je'awero ip, yawẽg̃ mukẽrẽrẽrẽn'ukayũ kudadam, pũg̃ tag̃ ma Jesus muymuy am, Jesus aokam dapxi a'õ nomuju. Soat o'je'awero ip―paĩyũ kukukayũ, Judeuyũ kukukayũ, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak―soat o'je'aweroiayũ.
59 Firis gagamin naatu kaniser ana kau’ay etei hiru’ay nuhinot tur hitabow hitit hitifufuwen Jesu tamorob isan.
60 Oajẽm ip je'aweroayũ kay. Ade oajẽm―yawẽg̃ mukẽrẽrẽrẽn'ukayũ. Imẽnpit iba'ore o'e Jesus awẽg̃ mukẽrẽ ãm.
60 Baise nuhinot tur hinunuwet men ta hibai. Sabuw moumurih maiyow hitit Jesu morobomih hibifufuwen hai tur naniyan en.
61 Xepxep oajẽm g̃ebuje bit―wuymug̃uykuku'ukayũ. — Ite ag̃okatkat o'e: “Deus eju ekawẽnwẽnap'a oyamuy'ũm put―yabog̃at'a. Imẽnpit oyamuy put waram ebapũg̃ kabiam,” i — io'e xepxepayũ―dapxiyũ.
61 hiorereb hio “Iti orot eo, ‘Ayu i karam God ana Tafaror bar anagurus nare, naatu veya tounu wanawanan boro anawowab efanin namatar.’”
62 Imẽnpuye paĩyũ kukukat ma o'ãy, jekawẽn ãm. — Apenpuye ecede g̃u awẽg̃ mukẽrẽrẽnayũ be? — io'e. — Icẽm tu ip e'em? — io'e Jesus pe.
62 Imaibo Firis gagamin misir Jesu isan eo, “O boro men tur ta inao? Orot hairi o a tur isan hio’orereb inonowar boro tur ta inao ai en?”
63 Jesus mũg̃ ma osunuy. — Deus emunaẽ ẽn pima, eg̃uwẽn cuy ocewebe — koapat paĩyũ kukukat o'e Jesus pe. — Deus a'õbi―soat em itaicat a'õbi eg̃uwẽn cuy. Deus emunaẽ ẽn tu? Deus ipot tu ẽn? — io'e.
63 Baise Jesu awanamaim men tur ta titamih.
64 — Hm hm. Ixe ipot ma õn — io'e. — Soat wag̃o õn. G̃uyjom ojojom epe'e. Xik'i og̃uy Deus xe iba'at kadi. Ixe Deus soat podi ma ya'õbacaat. Cexe õn pima ojojom epe'e. Soat kukukan oce ixe eju. G̃uyjom ijodi waram ojot. Kabikerereat tag̃wi okop — io'e Jesus.
64 Jesu iya’afut eo, “Tur i nati kuo, baise kwa etei a tur ao’owen. Mar boro nanan orot Natun boro God uman ana asukwafune nabat mar ana rofom wanawanan nanan kwana’itin.”
65 Imẽneju jeekabek o'g̃uwek paĩyũ kukukat, jetakoma pibun. — Deus muymuy teku — i napa ma o'e. Jesus muwẽnuwẽn o'e. — Epeya'ĩjojo kuy ixe ekawẽn. Wara'acayũ g̃u ajokudada Jesus awẽg̃ mukẽrẽrẽn ãm — io'e cebe ip―o'je'aweroweroiayũ be.
65 Firis gagamin iti tur nonowar ana veya ana faifuw bai sib eo, “Iti orot i tur kakafin maiyow eo God ebi’ib! Aisim boro tanama sif rubonayah afa’abo tananuwet? Kwa taiyuw bai’ib tur eo kwanowar,
66 — Ajo cũg̃ ma eyxe? Apẽn tak ace'e Jesus pe? — io'e cebe ip. — Ikẽrẽat kug̃ teku Deus xe — i napa ma o'e ip―ibimãmãayũ ekawẽn coco'ukayũ. — Imẽnpuye ayaoka — io'e ip.
66 kwa a not i mi’itube?” Etei hiya’afut hio, “I bowabow kakafin sinaf imih namorob!”
67 O'je'aweroiayũ o'g̃uxiuxi Jesus dopa be―jebidi. Jetakoma pibun o'g̃uxiuxi. O'yaokaka ip. Pũg̃ ixeyũ'in Jesus dopa o'topaoka.
67 Imaibo yumatan hikwaitututur, hiborabirab naatu sabuw afa hiboborabirab,
68 — Cristo! — io'e ip cebe. — Abu edopaoka oce'in? Imen o'jekawẽn ip, kuy Jesus o'topamuekabek pag̃õm puye.
68 hio, “Keriso, o God ana dinab orot na’at kuo anowar! Yait o rab?”
69 Pedro dak xik'i osunuy uk'a daxirõg̃ pe. Paĩyũ kukukat ebuywatwat oajẽm―ayacat'isuat. Oajẽm Pedro kay. — Ẽn tak mo Jesus eju ejeku―G̃aliléia eipi bewiat eju — io'e Pedro be.
69 Peter ufun bar ana seboseb wanawanan mare ma’am, Firis Gagamin ana bowayan babitai tit iu, “O auman i Galilee orot Jesu ana of ta.”
70 — Õn g̃u. Apẽn ẽn e'em? Ixe bure g̃u õn — i napa ma o'e Pedro, soat ya'ĩjojom pima.
70 Baise Peter sabuw etei nahimaim yaub eo, “Ayu o a tur kuo yabin men aso’ob.”
71 O'ju yanaxĩnõm pe. Wara'at ayacat'isuat ixe Pedro o'jojojo. — Ite Jesus ejuibit — io'e iboceayũ be. — Nazaré wat ejuibit — i.
71 Naatu misir tit in bar ana etawan awanamaim tit, nati’imaim bowayan babitai ta itin naatu oro’orot nati’imaim hibatabat hai tur eowen eo, “Iti orot i Jesu Nazareth mowan ana of ta.”
72 — Ixe eju ocekuku g̃u — Pedro o'e. — Ixe bure g̃u õn. Deus itaybit Jesus wetaybit g̃u iam — i napa ma o'e Pedro.
72 Peter iban maiye yaub naatu ifaro eo, “Ayu nati orot men aso’ob.”
73 Ibunbun pima, oajẽm cekay iboceayũ. — Icẽman — io'e ip. — Apẽn ẽn kawẽnwẽn, imẽntak G̃aliléia watwat kawẽnwẽn ip. Imẽnpuye ocetaybit Jesusyũ'in ẽn iam — io'e ip Pedro be.
73 Hima kafa’imo orot afa nati’imaim hibatabat hina Peter biyan hitit hio, “O i anababatun ni’i orot ana of ta, anayabin a tur kuo ana nowarin naatu a sawar io’osen ana itinin i ta’imon.”
74 — Dapxiyũ eyju! — i napa ma o'e Pedro. — Ixe bure g̃u õn! Ceweju õn pit ocekuku g̃u — i napa ma o'e. — Õn icẽmãn e'em'ũm pima, Deus cuy ipiat supi'ajoat owebe — Pedro o'e. Sapokay o'jede g̃ebuje bit.
74 Imaibo Peter ifaro eo, “Ana bifufuwen na’at God ana orarafen anab, tur anababatun a tur ao’owen, ayu iti orot men aso’ob.” Mar ta’imon kokorere eo.
75 Jesus a'õ kay Pedro o'jeg̃ebu. — Sapokay ede awap, abapũg̃ em ece'e, “Jesus bure g̃u õn,” i — i juk o'e Jesus Pedro be. Iboap kay o'jeg̃ebu Pedro. O'ju uk'a naxĩnõm pewi. O'tõn cĩcã Pedro. Ig̃uycũg̃ cĩcã o'e, ikẽrẽat o'g̃ug̃ẽ buye.
75 Basit Peter nuhin taseb Jesu eo not, “O boro mar tounu ayu inayaubu, imaibo kokorere boro nao.” Naatu Peter tit in ufun rerey igagagamat.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 26, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.