Romanos 8
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Imẽneju Deus Jesus Cristo eju mũg̃'i jekuku'ukayũ g̃uju g̃u ipiat'ajojoap kay.
1 Isanimih boun sabuw iyabowat Keriso Jesu wanawananamaim hikofan tema’am boro men hinakusairihimih.
2 Deus cuk ja'õbacaap o'g̃uõm wuywebe waram ikẽrẽat mug̃ẽap puxim. Imẽn Ibiõg̃buk xipacat wuymuisusun, wuyju Jesus Cristo eju mũg̃'i jekukum pima. Imẽneju aceju g̃u ipiat'ajojoap kay.
2 Anayabin God Anunin ana fairamaim Keriso Jesu wanawananamaim yawas ebitit, i ayu bowabow kakafin ana fairane naatu morob ana fairane rufamu atit.
3 Iba'ore wuyeku am wuyawẽwẽap ekawẽn tag̃, wuya'õbaca'ũm puye. Imẽnpuye ka'ũma ma cũg̃ ma Deus xe iboap ekawẽn tag̃ jekuap tomuju. Deus pit jekpot o'g̃udot ijodi. Ijodian o'e. Ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukat co'ian o'e, ikẽrẽat kug̃ g̃u ma'g̃u. Imẽn ixe wuywebewi ikẽrẽat ukaptei o'teida je'ũ buje. O'teida ja'õbacaap ũm ãm wuywebe ikẽrẽat mug̃ẽap puxim.
3 Ofafar men karam tasinaf, anayabin it biyat ana kakafinamaim iwa’an ofafar ririm. Baise God sinaf, taiyuwin Natun Ta’imon iyun ra’iy orot biyan kakafin bai iyaun, naatu bowabow kakafin ana siboromih matar. Naatu bowabow kakafih orot babin wanawanahimaim etei kusaisiren.
4 Imẽn o'teida wuywebe wuyawẽwẽap ekawẽn tag̃ wuyeku am. G̃asũ wuya'õbacaap kug̃ g̃u wuyju jekukum―Deus a'õbacaap kug̃ acã. Ibiõg̃buk xipacat a'õ dag̃ tak wuyju jekukum. Imẽnpuye wuyeku but wuyawẽwẽap ekawẽn tag̃.
4 God iti bowabow sinaf, saise ofafar ana tur eo’o i hinan wanawanatamaim hinamatar, men biyat ana kokomaim tanama, baise Ayubin ana kokomaim tanama.
5 Jebikuyap tag̃ jekuku'ukayũ ma soat em g̃ebum jemukaypinput kay acã. Deus biõg̃buk bikuyap tag̃ jekuku'ukayũ bit Ibiõg̃buk yag̃uydadam ip.
5 Sabuw iyab biyah ana naniyanamaim tema’am hai naniyan tutufin etei i nati’imaim ebobonawiyih. Baise sabuw iyab Anun Kakafiyin ana kokomaim tema’am, hai not tutufin etei Anun ana kokomaim tesisinaf.
6 Imẽn soat em jemukaypinput kay g̃ebumayũ soat em ipiat supi'ajojo. Wũy jeedop ip Deus wi je'ũ buje. Ibiõg̃buk yag̃uydada'ukayũ bit yag̃uy'isum jeku ijodi. Yag̃uybabi ip jeku ijodi―yag̃uykorereren g̃u. Soat em Deus xe jeedop ip je'ũ buje.
6 Turobe orot babin ana notamaim nabobonawiyi boro morob wan inayen. Baise Anun Kakafiyin ana notamaim nabobonawiy boro yawas naatu tufuw inab.
7 Jemukaypinput kay g̃ebumayũ bit itakoma e'em Deus kay. Kũyjobit g̃u ip Deus ekawẽn kay―wuyawẽwẽap ekawẽn kay. Iba'ore ma dak ixeyũ be kũyjobit am iboap ekawẽn kay.
7 Anayabin sabuw iyab biyah ana kokomaim kakafih ebobonawiyih i God ana kamabiy temamatar, naatu men karam boro God ana ofafar babanamaim hinama.
8 Iba'ore jebikuyap tag̃ jekuku'ukayũ be Deus mucokcok am.
8 Sabuw iyab biyah ana kokomaim ebobonawiyih men karam hiwa’an God niyasisir.
9 Eyju bit eybikuyap tag̃ g̃u jekukum. Deus biõg̃buk bikuyap tag̃ eyju bit jekukum g̃asũ ixe biõg̃buk eywebe bima. Cristo biõg̃buk kug̃'ũmayũ cebekitkiyũ g̃u.
9 Baise kwa i men biya ana kokomaim ebobonawiyi, baise Anun Kakafiyin. Anayabin God Anunin i kwa wanawanamaim ema’am. Orot yait Keriso Anunin men wanawananamaim ema’ama, i men Keriso nowan.
10 Cristo biõg̃buk kug̃ pima, Cristo omuy eywebe iap puxim. Inaka eyjebit je'ũ'ũm cuk adi ikẽrẽat epeg̃ujurũg̃rũg̃ puye. Deus biõg̃buk pit waram jeymutait soat em Deus xe eyetait eydop am eyjebit e'ũ ma'g̃u. Ixe waram jeymutait “Eyju cũg̃ ma oxe,” i juk o'e Deus eywebe buye.
10 Baise Keriso kwa wanawanamaim ema’am, imih God buwi yawas kwama’am. Basit biya i boro namorob anayabin bowabow kakafin awan karatan, baise ayub i yawasin anayabin ayub ana yawas i mutufurin.
11 Deus ma waram Jesus Cristo o'g̃utait. Eyju dak Deus biõg̃buk kug̃ pima, Cristo mutaicap puxim waram jeymutait eye'ũap tomukadi. Eyjebit g̃uyu ce'ũ'ũayũ dopdopap pewi. Iisuat je'g̃ũm eyjebin. Deus jebiõg̃buk a'õbacaan iboap je'g̃ũm eywebe―xipacat a'õbacaan.
11 Naatu God Anunin Jesu morobone biyawas kwa wanawanamaim ema’ama. Keriso morobone biyawas na’atube kwa auman boro i Anunin kwa wanawan ema’am imaim biya yawas nitin.
12 Okitpitpiyũ, imẽn Deus xipan wuykug̃. Imẽnpuye wuybikuyap tag̃ g̃u juy ajeku. Wuyemukaypinput kay g̃u juy g̃ebum ajop.
12 Isanimih, taituwou, it i bowabow hitit, baise men biyat ana kokomaim tanasinafumih.
13 Wuybikuyap tag̃ jekukum pima, wuyemukaypinput kay g̃ebum pima dak, wũy ma acesop Deus wi. Ipiat'ajojoap kay aceju. Deus biõg̃buk a'õbacaan ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ũm pima bit soat em cexe acesop wuyetait.
13 Anayabin kwa biya ana kokomaim kwanama’am na’at boro kwanamorob. Baise Anun Kakafiyin ana kokomaim kwanama’am na’at, biya ana kokok kakafih etei boro nimuruben. Naatu kwa boro yawas kwanama,
14 Soat Deus biõg̃buk a'õ kay kũyjobicayũ Deus ebekitkiyũ.
14 anayabin sabuw iyab God Ayubin ebobonawiyih i God natunatun.
15 Deus jebiõg̃buk o'g̃uõm wuywebe. Ixe biõg̃buk wuymudadaybotbon g̃u, wuymuparararan g̃u dak. Ixe wuymuy Deus ipotpoyũm. Imẽnpuye:
15 Anayabin God Ayubin kwabaib i men kwa niwa’ani bir ana fairamaim nabonawiy isan kwani’akiramih. Baise Ayubin kwabaib i natunatun anababatun matar isan kwabai, saise imaim fair tanab isan tanarerey tanao, “Abba! Tamaiya!”
16 — Bay — i wuyju e'em cebe, wuyetaybit puye Deus ebekitkiyũ wuyju iam.
16 I Ayubin it ayubit bairi hita’imon teo’orereb it i God natunatun.
17 Imẽn Deus ebekitkiyũ wuyju. Imẽnpuye wuyju dak jebekitkiyũ be o'g̃uxipaniat'in ajat. Jekpot pe o'g̃uxipaniat'in wuyju dak ajat Cristo eju. Deus kay'ũmayũ bit ipiat supi'ajojoat wuywebe Cristo a'õ kay wuyju buye. G̃uyjom pit Cristo dipap kug̃ acesop. Cristo soat kukan pima bit wuyju dak soat kukukayũm acesop ixe eju, ipiatpi'ajojom ma'g̃u wuyju ijodi.
17 It i natunatun imih sawar abisa i ana sabuw isah ebobotan boro bairi tanab yaun. Naatu abisa God Keriso isan ebobotan boro bairi tanab yaun. Keriso ana biyababan bairi tanafafaram na’at ana marakaw boro bairi tanafaram.
18 Ipiat'ajojom ma'g̃u wuyju ijodi bima. G̃uyjom pit xipat cĩcã acesop. Ka'ũma ma ibo jo'iat xipacat. Imẽnpuye wuyag̃uykorereren g̃u juy ajop ipiat'ajoap puxim.
18 Anababatun au’uwi, biyababan iti boun tabai tabi’akir, mar boro ana marakaw nabirerereb hairi tanafufufun, nati marakaw i ra’at kwanekwan men biyababan hairi ta’imon.
19 “Teyũku webekitkiyũ” i Deus eap wiwim cĩcã soat cemumug̃ẽyũ. “Okpot co'i ip g̃asũ bit” i'eap wiwim cĩcã ip.
19 Anayabin baimataren sawar tutufin etei God natunatun bow tit bairerereb isan, yah kusikus iwa’an hima hi’uroron tinuwanuw.
20 — ausente —
20 Orot ta’imon ana kakafinamaim baimataren sawar tutufin etei higabiyoy, men i akisih hai kokomaim baise God ana kokomaim sinaf.
21 — ausente —
21 Iti baimataren sawar etei veya ta hai bai’akirane hibat timunumun boro hinabotaitih hinatit God natunatun bairi marakaw gewasin hinafaram.
22 G̃asũ mabuk soat ma ipi dag̃ayũ ipiat'ajojom omuisun'ũm puye. Ipiat'ajojom ip ayacat je'it piap o'supi'ajo'iat co'i.
22 It taso’ob baimataren sawar tutufin kek tufuwamih ebotukwar ana biyababan tebaib na’atube, aneika hima hitef hirererey tana boun tatit.
23 Wuyrem. Wuybipurug̃. Wuyewãtaxipim. Xipat'ũmat jebapukpug̃ wuywebe. Imẽneju je'ũh'ũm wuyju dak. Imẽnpit Deus jebiõg̃buk o'g̃uõm wuywebe wuymutaybit am Jesus Cristo jo'iayũm epesop iam. “Teyũku okpot co'iayũ” i Deus eap wiwim cĩcã wuyju. Wuyjebit g̃uisuniap wiwim cĩcã dak wuyju.
23 Men baimataren sawar akisin hima hitef tererereyamih, baise it auman wanawanatamaim hamenamo erererey auman tama takakaif, God nan ni’obaiyit it i natunatun.
24 Wuymuisunap wiwim mabuk wuyju. Wuydaxijo buje, wuyetaybit ajop Deus g̃uyjom wuymuisun iam. Wuyemumuwiwi bu buje kuka juk iboap ajowiwi g̃u. Abu kuy o'jatiat wiwim? Ka'ũma ma!
24 Anayabin it nuhifotamaim iyawasit. Abisa isan nuhit fot tama’am i tabaika, aisim boro ibanak sawar tabo isan nuhit nafot tanama tanakaif.
25 Imẽnpit ijo'ibit'ũmat wiwim wuyju. Imẽnpuye wuyukpiceg̃ẽm g̃u wuymuisunap wiwim.
25 Baise sawar abisa men tai’itin nuhit nafot tanama tanakakaif na’at, it boro yatet nanub tanama tanakaif.
26 Imẽnpuxim Deus biõg̃buk kawẽnwẽn Deus eju wuywebeam. Wuybikuyap muwẽnuwẽn cebe.
26 Ef nati ta’imon it ata ririm ana veya i Ayubin ena it baibais ebitit. Anayabin it mi’itube o yoyoban isan ana ef men taso’ob. Baise i Ayubin it isat tef rerey eyoyoyoban wainit, turamaim men karam boro tanao.
27 Deus bikuyap tag̃ ixe biõg̃buk kawẽnwẽn Deus eju cebekitkiyũ beam. Deus itaybit wuyag̃uyda am. Itaybit ajo-kug̃ g̃u wuyju iam. Itaybit tak ajo ũm ojuy jebiõg̃buk wuywebe iam.
27 Naatu God dogorot nutitiy i’itin, Ayubin ananot i so’ob, anayabin Ayubin God ana sabuw isah eyoyoyoban i God ana kokomaim esisinaf.
28 Deus xe wuykukpin cĩcã. Jebikuyap tag̃ cuk wuynaẽ jebekitkiyũm. Imẽnpuye soat wuywebe je'bapukiap xipat je'e wuywebe ixe a'õbi.
28 Naatu taso’ob, sawar etei God esisinaf i gewasih sabuw iyab tibiyabuw isah, sabuw iyab i ana kokomaim ea’afih isah.
29 Deus itaybit osunuy abuyũ webekitkiyũm je'e iam ipi mujurũg̃ awap.
29 Sabuw iyab God erurubinih i so’obabo erurubinih. I akisin yasairih hina i Natun ana’itinabe himatar, saise i Natun i baitumatumayah etei tuwah hai ain na’atube.
30 Imẽn tomuwã'ibiyũ o'taẽ jebekitkiyũm.
30 Naatu iyab yayasairih i eafih, naatu iyab ea’afih i yamutufurih, naatu iyab yayamutufurih i ana marakaw bairi faram isan buwih.
31 Soat xipat je'e wuywebe iap kay g̃ebum pima apẽn xe'e ace'e? Deus wuywebe ja'õbacaap ũm puje, te'e ma je'e wuykaykay kũyjobit'ũmayũ.
31 Sawar iti sisinaf isan boro mi’itube tanao? God it isat nabatabat na’at yait boro nagam na’uwit? En anababatun.
32 Deus jekpot o'taxijo g̃u yaokaap puxim. O'g̃udot ma ijodi ce'ũ ãm soat peam wuywebeam. Ixe dak tacup xe'e je'e g̃asũ soat ũm ãm wuywebe―xipacat ũm ãm? Tacup g̃u je'e!
32 God taiyuwin Natun men eoharihar, baise it etei siwarit, Natun ta’imonam ata siwar yai. Imih kwanotanot sawar afa’am boro asire baitita’e nama?
33 Deus ma e'em wuywebe:
33 God taiyuwin ana roubinen sabuw gewasih rouw bowabow yait boro baifuwenamaim nagam na’uwih? En anababatun!
34 Jesus Cristo kuy oe'ũ ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ap teida am. Imẽnpuye ka'ũma be ma “Ikẽrẽat cuk adi epeg̃ujurũg̃rũg̃iaptei juy epeteida,” i'e but wuywebe. Ixe dak waram g̃uto o'jetait. Deus xe g̃asũ omuy. Deus a'õbacaap co'i ixe ya'õbaca. Ixe dak kawẽnwẽn Deus eju wuywebeam.
34 Yait boro God ana sabuw ubar nitih nagam na’uwih? En anababatun! Jesu Keriso akisinamo morob, naatu morobone misir maiye Tamah ana asukwafune mare isat ma eyoyoyoban.
35 Ijodiat pe Cristo mubu'un pa'ore ikukpin wuykuk am. Itabut'ũmayũ aco'i ikẽrẽm wuykuk. Ipiat aco'i ip supi'ajoat wuywebe. Wuymunapõn aco'i ip wuyka bewi. Wuyrem aco'i aceku. Wuydadaybot aco'i aceku. Wuyaoka pinap cocom aco'i aceku. Wuyaoka ip aco'i pajam. Ka'ũma be bit Cristo mubu'un put ikukpin wuykuk am.
35 Imih yait boro Keriso ana yabowane nakusibit, yare men karam nakusibit, o yawas fokarih, roukoukuwen, baimar kakafin, sawar en, obiruwen, o morob?
36 Imẽn e'em Deus ekawẽn tup:
36 Buk Atamaninamaim eo na’atube,
37 Inaka wuya'õbacaap mu'ũm pa'ore ip. Soat em wuycokcog̃ acesop ipiat'ajojom ma'g̃u wuyju, Cristo xe wuykukpin puye; ixe wuya'õmucanucan puye dak.
37 En baise, Keriso aki biyabuwi i wanawananamaim sawar etei hai fair aki aisnowaten.
38 Imẽn wuyetaybit cĩcã ka'ũma be ma Deus mubu'un put ikukpin wuykuk am. Wuye'ũ buje, ixe xe wuykukpin acesop, wuyetait pima dak. Deus ekawẽn tojotjot'ukayũ be ixe mubu'un pa'ore xipan wuykuk am―kũyjobit'ũmayũ be. Iecug̃cug̃apap pe dak ixe mubu'un pa'ore xipan wuykuk am―ijodiacayũ―kũyjobit'ũmayũ. Kabi watwat pe dak ixe mubu'un pa'ore xipan wuykuk am―kũyjobit'ũmayũ. Ka'ũma ma ixe mubu'un g̃asũ. G̃uyjom tak ibu'u g̃u je'e xipan wuykuk am.
38 Imih ayu aso’ob anababatun men karam boro sawar ta imaim Keriso ana yabowane nakusibitamih, men morob, men yawas, men tounamatar, men Demon, men mar iti boun, men mar boro enan, men fair
39 Ixe ibu'u g̃u xipan wuykuk am wuyju um pima, badi bima dak. Deus xe wuykukpin cĩcã, wuykukukat Jesus Cristo kay wuyetabut puye. Imẽnpuye ka'ũma be ma, Deus emumug̃ẽ be ma ixe mubu'un put xipan wuykuk am.
39 men yate mar, men me baban, men sawar ta himamatar wanawanahimaim boro God ana yabow ata Regah Jesu Keriso wanawananamaim ema’am nakusibit tanatitamih, en anababatun.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Romanos 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.