Mateus 5

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Adeayũ jojom pima, o'ju Jesus, ade jĩjã ip puye. Co'a kay o'ju. O'jeu co'a dag̃. Oabik iboce. Cebekitkit oajẽm Jesus kay―ceweju etaybitbinayũ.
1 Jesu sabuw rou’ay gagamin maiyow hinan itih, basit heher yen in koun yan mare ana bai’ufununayah hina sisibinamaim himarir.
2 G̃ebuje o'jekawẽn jebekitkit pe. Imutaybitbin o'e Jesus.
2 Naatu busuruf i’obaibiyih eo, Jesu Oyaw tafan ma ebi’obiyih|alt="sermon on mount" src="CN01700B.TIF" size="col" loc="Mat 5.2" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="5.2"
3 — Icokcok okay itabutpinayũ, jetaybicap puye — io'e Jesus. — Itaybit ip Deus oce mubacanucan pima acã, Deus a'õ dag̃ oceku iam. Icokcok ip, soat em Deus xe jeedop puye.
3 “Sabuw iyab ayubih ana’amorob tebaib boro baigegewasin hinab, anayabin mar ana aiwob boro ninowah hinab.
4 — Waayũ dak icokcok ip — Jesus o'e. — “Epetõtõn g̃u juy epesop,” Deus waayũ be e'em. Imẽnpuye icokcok cĩcã je'e ip — io'e Jesus.
4 Sabuw iyab hiyababan tererey God boro ni’afutih baigegewasin nitih.
5 — Icokcok ya'õkadidim warara'cat kukayũ. Xipacat je'jat ip Deus xewi―apẽn Deus o'e'e iap tag̃.
5 Sabuw iyab taiyuwih teyayara’iyih boro baigegewasin hinab, anayabin me tafaram boro ninowah hinab.
6 — Icokcok cĩcã jeedop ip―Deus xe cũg̃ cĩcãayũ. Apẽn idibi kay wuyju, wuybipuruk pima, imẽn tak Deus bikuyap kay ixeyũ dak jajẽm. Apẽn puybit kay dak wuyrere bima, imẽn tak Deus bikuyap tag̃ jeku pin ip. Imẽnpuye Deus ibikuyap je'g̃ũm cebe ip―cũg̃ cĩcãayũ be. Icũg̃ cĩcã e'em ip — io'e Jesus.
6 Sabuw iyab gewasin sinaf isan hi’amorob sikah emamamah boro baigegewasin hinab, anayabin God boro nitih hinab nasusuwih.
7 — Icokcok cĩcã jeedop wara'acat kay itabotaidabotbocayũ — io'e. — Deus tak itabotaidabotbot jeenuy cekay ip — io'e Jesus.
7 Sabuw iyab tekakabeber boro baigegewasin hinab, anayabin God boro nakabibirih.
8 — Icokcok cĩcã jeedop ip―yag̃uy'isuayũ. Deus cocom jeedop ip — io'e Jesus.
8 Sabuw iyab dogoroh uhew boro baigegewasin hinab, anayabin God boro hina’itin.
9 — Icokcok itakomaat mudinudin'ukayũ. Jekpotpoyũ buxim Deus tak jukuk ip — io'e Jesus.
9 Sabuw iyab tufuw ma gewas isan tebowabow boro baigegewasin hinab, anayabin God boro natunatumih nabuwih.
10 — Icokcok cĩcã jeedop ip―Deus bikuyap tag̃ jekuku'ukayũ. Ipiat ajojom ip, Deus bikuyap tag̃ jekukum puye. Imẽnpit soat em Deus xe jeedop ip — io'e.
10 Sabuw iyab gewasin tisisinaf isan hirouw tibi’a’akirih boro baigegewasin hinab, anayabin mar ana aiwob boro hinab.
11 — Okay eyetabut puye, adeayũ itakoma jeedop eykay. Imẽnpit eycokcog̃ ma epesop — io'e cebe ip. — Eycokcog̃ ma epesop, eymuymuy ip pima, xipat'ũm eykuk ip pima dak, eyawẽg̃ mukẽrẽrẽrẽm ip pima dak. Eycokcog̃ ma epesop itakomaayũ imẽn jeykuk, okay eyetabut puye — Jesus o'e.
11 “Kwabi’ufununu isan sabuw boro tur kakafin hina’uwi, hinarabi hini’a’a’akiri naatu baifuwenamaim tur kakafih maiyow hina’u’uwi isan, baigegewasin boro kwanab.
12 Imẽn tak kuyjeayũ Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ xipan g̃u o'jukuk ip. Eycokcog̃ cĩcã epesop. Kabi be bit, Deus xe bit, ade kug̃ epesop―idipat kug̃ — io'e Jesus.
12 Kwaniyasisir naatu kwanakawasa, anayabin a siwar gagamin na’in auyom maramaim inu’in boro kwanab. Ef ta’imon nati na’atube marasika dinab oro’orot hirouw hi’a’a’akirih.
13 O'jekawẽn jebekitkit pe. Wuymutaybinap muwẽnuwẽn o'e Jesus―imẽnpuximap ekawẽn.
13 “Kwa i riy na’atube sabuw etei isah. Baise riy naniyan nabi’en na’at boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye’emih, naatu sawar isan ana gewasin boro men ta nama, imih boro hinisaroun haw nare, sabuw tafan hinawas kamakamar hinaremor.
14 — ausente —
14 “Kwa i tafaram ana marakaw. Bar merar gagamin oyaw wan hiwowab ebatabat boro men karam hinibun wa’irimih.
15 — ausente —
15 Na’atube orot babin men ta ramef ito’ab noukwat wanawanan tarafut inumih. Baise ana sisikofamaim boro nasikof bar wanawanan etei namarakaw kawin hinama.
16 — ausente —
16 Ef ta’imon nati na’atube a marakaw sabuw etei matahimaim kwanabotawiy, saise abisa gewasin kwabowabow hina’itin naatu Tamat maramaim wabin hinabora’ara’ah.
17 O'jekawẽn Jesus jebekitkit pe.
17 “Ayu anan men kwananot Moses ana ofafar naatu dinab oro’orot hai bai’obaiyen baihamiyen isan ao’omih. Ayu men i kouseiren isan anamih, baise sinaf yabih matar isan.
18 — Moisés ekawẽn i'ũm pa'ore cebe ip. Soat Deus o'e iap tag̃ je'bapuk — io'e Jesus. — Kabi oi'ũm kuka, ipi dak. Deus ekawẽn pit i'ũm g̃u. Pũg̃ a'õ dak ka'ũma ma i'ũm. Soat epa'ũmap jajẽm. Iboap ekawẽn tak jeedop―Moisés ekawẽn. Iboap kay g̃ebum cuy epesop — io'e.
18 Anababatun a tur a’owen, mar tafaram ema’am wanawananamaim kirum kikimin maiyow hikikirum, naatu pen wanamaim abisa hikukuyowan boro men ta anakusairimih, baise etei boro anasinaf yabih hinamatar.
19 — Imẽnpit pũg̃pũg̃ Moisés ekawẽn kay g̃u. Kũyjobit g̃u ip Moisés ekawẽn kay. Warara'acayũ mutaybitbin ip kũyjobit'ũm ãm Moisés ekawẽn kay. Kabi be bima, Deus xe bima, “Teku Deus a'õ kaysũ ã. Xipatput acã teku,” i je'e soat kũyjobit'ũmayũ be.
19 Orot yait ofafar kikimin maiyow itin yabin en rouw eastu’ub naatu sabuw afa i’obaiyih nati na’atube tisisinaf, mar ana aiwobomaim ibo boro hina’itfuruw, anayabin en hinarouw hinao, baise orot yait iti ofafar ia’ait naatu sabuw afa ebi’obaiyih mar ana aiwobomaim i boro orot gagamin.
20 — Og̃uwẽn eywebe: Deus bikuyap tag̃ eyeku bimap acã, eywebe ajẽm put Deus kay. Fariseuyũ bodi ma Deus bikuyap tag̃ eyeku'ũm pima, Deus xe g̃u epesop soat em―Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ bodi ma dak — io'e Jesus.
20 A tur ao’owen o yait abosunusunub nara’at Pharisee naatu Ofafar Bai’obaiyenayah inananatabirih na’at, o i nuhinafot mar ana aiwobomaim i kurur.
21 — Eyju juk epeya'ĩjojo apẽn Moisés o'e iam.
21 “Tur marasika hio uwatanah hinonowar i hio kwanowar, men sabuw kwana’asbunuw, naatu orot yait sabuw ea’asbunuwih boro ofafar nafatum hinibatiy.
22 — Õn pit e'em eywebe: Soat cuy epetujowat ibimãmãat ekawẽn coco'ukat kay―jewag̃o kay itakomaayũ. Iboce ipiat supi'ajoat itakomaat pe. “Ka'ũmaat ma ẽn,” i'e'e'ukat pe bit itakomaat podi ma ipiat supi'ajoat ibimãmãat ekawẽn coco'ukayũ kukukat a'õ dag̃. “Akpidapi,” i'e'e'ukat pit daxabog̃ kay je'ju―ipiat'ajoat ka kay — io'e.
22 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait taintuwan isan yan nasoso’ar boro ofafar nafatum hinibatiy, naatu orot yait taintuwan isan fudirin en narouw nao’o, i boro kaniser hinibatiy. Baise orot yait taintuwan na’oraraf anayabin en nao, nati orot i enan kakafin ana wairaf wan nayenamih.
23 — ausente —
23 “Isan imih gem kakafiyin tafamaim o a siwar ya’inamih ibai kuyey, naatu nati’imaim o nuhi nataseb, tai ta o isa i yan esoso’ar.
24 — ausente —
24 Basit a siwar nati gem tafanamaim inihamiy na’in, o inamatabir maiye inan tai airi kwanao gewas uma kwanabow kwanitonuw, imaibo inamatabir inan a siwar God initin.
25 — Eybure eymuymuy bima, eyweroap teida'ũm pima, dao ma juy epeg̃udin eybure. Xipan epeyekawẽn — io'e Jesus. — Cucum pima ibimãmãat ekawẽn coco'ukayũ kay, xipan epeyekawẽn cebe — io'e. — Imẽn eyekawẽn'ũm pima, imudin'ũm pima, eymuymuyat eydujowan ibimãmãat ekawẽn coco'ukayũ xe. Ixeyũ eydujowan daomũnmũnap'a kukat kay, eymõg̃ ãm daomũnmũnap'a be. Eyenapõn pa'ore kuka epe'e ibocewi bit — io'e.
25 “Ofafar ta ina’astu’ub taituwa baibatiyihimih nabuwi kwanan, airi kwanao gewas kwanitonuw, veya kikimin nama’am na’at, imaibo inan baibatiyenamaim inarun, anayabin nati’imaim tura boro nabuwi baibatiyenayan orot gagamin umanamaim naya’i, naatu baibatiyenayan orot boro nabuwi furisiman nitih hinabuwi kwanan dibur bar hinayaruyi.
26 — Icẽmãn õn e'em eywebe. Daomũnmũnap'a be epesop soat em. Soat g̃u eyeweroap teida'ũm pima, jeymujẽm g̃u ip daomũnmũnap'a bewi — io'e Jesus cebe ip.
26 Anababatun a tur ao’owen, nati’imaim o boro inama kabay hio na’atube inatubuni, imaibo boro hinabotait inatit.
27 — Moisés o'jekawẽn kuyjeacat pe — Jesus o'e.
27 “Tur hio uwatanah hibi’obaibiy i hio kwanowar, turanah a’aawah ufuh men kwanan.
28 — Imẽnpit õn e'em eywebe: Ayacat kay ag̃ pima eyju, dabi'o pin pima dak, kuy ceweju jepo iap co'i epe'e. Eyag̃uy be ma kuy ibapuk ayacat kay — io'e Jesus.
28 Naatu boun a tur ao’owen orot yait matanawat nuw babin itin ana notamaim hairi baiwa’anamih enotanot ana notamaim hairi hiwa’anaka.
29 — Imẽnpuye epeyepere juy jeakap ikẽrẽat kay. Eyba'at kadiata'ũm pima bit purut, kuka ikẽrẽat epeg̃ug̃ẽ. Imẽn ikẽrẽat epeg̃ug̃ẽ g̃u ipiat'ajoap puxixim — io'e―Jesus o'e.
29 Imih o mata asukwafune nuw kwaneyan, o in bowabow kakafin kusisinaf, kukubai kwisaroun, men basit mata ta’imon ana kakafinamaim o biya etei tan wairaf wan tayen ta’arah.
30 — Epeyepere juy ikẽrẽat mug̃eg̃ẽap tak — io'e Jesus. — Eyba'at kadiatpu'ũm pima bit purut, kuka eybum ikẽrẽat epeg̃ujurũg̃. Imẽn ikẽrẽat epeg̃ug̃ẽ g̃u, ipiat'ajoap puxixim — io'e Jesus.
30 Na’atube uma asukwafune eof kwaneyan, ku’afuw kwisaroun men basit uma ta’imon ana of kwanekwanemaim o biya etei tan wairaf wan tayen ta’arah.
31 — Moisés o'jekawẽn waram kuyjeacat pe.
31 “Moses ana ofafaramaim eo, ‘Orot yait aawan nakwakwahir gewasin kwahikwahiren ana fef nakirum babin nitin nab auman nan.’
32 — Õn pit e'em eywebe: Ag̃okatkat jetayxi epere buje, jetayxi wara'at eju o'jepo g̃un ma'g̃u, ixe ag̃okatkat ikẽrẽat kug̃ Deus xe. Ixe ayacat waram jewebumũn puje, ikẽrẽat kug̃ Deus xe, itop ikẽrẽat o'g̃ug̃ẽ buye. Wara'at ag̃okatkat tak ixe ayacat eju jewebumũn puje, ikẽrẽat kug̃ Deus xe — io'e Jesus.
32 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait nibobowen aawan nakwahir nan orot ta ni’awan, hairi hinabiwa’an i men babin ana ubar, baise orot ana ubar anayabin i kok imih babin esisinaf, naatu orot yait nati babin bai bi’awan auman bowabow kakafin esisinaf.
33 — Moisés o'jekawẽn.
33 “Tur marasika hio uwatanah hinonowar i hio kwanowar, ‘A omatanen men kwana’astu’ub, baise sinafumih God kwao’omatan i kwanasinaf.’
34 — Õn pit e'em eywebe: Eyetabucap epe'e bima, epeyekawẽn g̃u juy Deus pe: “Wa'õ kay'ũm pima, ipiat osupi'ajoat owebe,” i g̃u juy epe'e. Pũg̃ em tak ka'ũma — io'e Jesus. — “Etaybit icẽmãn kabi kake. Imẽnpuxim cuy etaybit icẽmãn e'em õn ewebe,” i'ũmg̃u dak cuy epe'e warara'acat pe. Imẽn epe'e bima, “Etaybit icẽmãn Deus kake,” i bima bit purut ka epe'e, kabi Deus abikbikap puxim puye. Imẽn pima pit purut ka epe'e, Deus kabi be omuyiat puye.
34 Baise boun i a tur ao’owen, God wabinamaim men asir kwanao kwanifaro’omih, na’atube auyom mar isan, anayabin nati i God ana ma’ama efan.
35 — “Etaybit icẽmãn ipi kake. Imẽnpuxim cuy etaybit icẽmãn e'em õn ewebe,” i'ũmg̃u dak cuy epe'e warara'acat pe. Imẽn epe'e bima, “Etaybit icẽmãn ipi o'g̃ug̃ẽiat kake,” i bima bit purut ka epe'e, ipi Deus imũnka buxim puye. Imẽn pima bit purut ka epe'e, Deus ipi o'g̃ug̃ẽ buye.
35 Me yan auman men isan kwanifaro, anayabin nati i God an ana baibiyarir efan, Jerusalem auman, anayabin nati i ata aiwob gagamin God ana tafaram.
36 — “Etaybit icẽmãn wa'a kake. Imẽnpuxim cuy etaybit icẽmãn e'em õn ewebe,” i dak ũmg̃u juy epe'e warara'acat pe. Imẽn g̃u juy epe'e, eywebe iba'ore buye yaypan'isuat waram ebapuk am, yaypan cĩcã buje; eywebe iba'ore buye dak yaypan cĩcã ebapuk am, yaypan'isuat pima — io'e Jesus.
36 Naatu o taiyuw auman men arib isan inao baifaro’omih, anayabin o men karam boro arib ta inab inau nikwes o nafurum.
37 — I juy epe'e, “Icẽmãn,” i. I dak epe'e, “Ka'ũma,” i. Imẽn acã epeyekawẽn cuy, ibiõg̃buk kẽrẽayũ kukukat pewi beku wara'at ekawẽn ajẽmjẽm puye―dapxi iap ekawẽn ajẽmjẽm puye — io'e.
37 Imih inakwahir o inarufut, anayabin abisa awamaim iya’abar i’o etitit i Demon Kakafin biyanane enan.
38 — Moisés cuk o'jekawẽn.
38 “Marasika ana tur hio kwanowar, ‘Orot yait mata nakubai, ibo matan kukubai, naatu orot yait wa nimarir, ibo wan kwimarir.’
39 — Õn pit e'em eywebe: Ikẽrẽm eykukayũ eyba'at kadi eydopaoka buje ip, wara'at kadi koreren epe'e eydopa, wara'at kadi eydopaoka am — io'e Jesus. — Ikẽrẽm g̃u juy ip epejukuk — io'e.
39 Baise boun i a tur ao’owen, orot yait isa nasisinaf kakaf men wan inay, rebareb rounane nifafar inatatabir rounane’ebo nifafar.
40 — Eyekamixa kay ip pima, ibimãmãayũ kay eydujowan pima, epeg̃ũm cuy cebe ip. Eyekabek tak epeg̃ũm — io'e Jesus.
40 Naatu orot yait niyaso’ar baibatiyimih nabuwi kwananan, a biya baibiyon baban nikiya’ub nabaib, a biya baibiyon tafan auman inikiya’ub initin.
41 — Wara'at ka bewiat sorara a'õbi pũg̃ kilometroat tag̃ jebubut eymudujowan puje, epeyetujowat cuy xepxep kilometroat tag̃.
41 Baiyowayan orot ta nan nakwarari ana hafoy abarin veya ta’imon airi namih nao, ina’abar veya rou’ab airi kwanan.
42 — Eyxewi iojuy buje, epeg̃ũm cuy cebe. Eyweju o'jekawẽn pima: “Eybubut epeg̃ũm cuy owebe darem. Waram iũmũm eywebe ma,” i; darem cuy epeg̃ũm cebe — io'e Jesus.
42 Orot babin ta isa sawaramih nafefeyani kwitin, naatu orot babin ta a sawar bai na mar kafai imaim bowamih nao, kwitin ebai en.
43 — Kuyje Moisés o'jekawẽn.
43 “Marasika ana tur hio a’a’agir hinonowar i hio kwanowar, ‘Taituwa kwaniyabuwih naatu a kamabiy sabuw kwanimat gigigirih.’
44 — G̃asũ oce eywebe: Eykay itakomaayũ xipan cuy epejukuk. Xipan g̃u eykukayũ beam cuy epeyekawẽn Deus eju — io'e Jesus. — “On odin ip cekay,” i juy epe'e, kawẽnwẽn pima Deus pe.
44 Baise boun a tur ao’owen, a kamabiy sabuw kwaniyabuwih naatu sabuw iyab terurukoukuwi isah kwanayoyoban.
45 — Imẽn jekukum pima, kabi beat ipotpoyũm epe'e. Soat peam Deus kaxi o'g̃uju kabi be―xipacayũ beam, xipat'ũmayũ beam tak — io'e Jesus. — Soat peam tak Deus muba'at o'g̃uju ipi kay―icũg̃at peam, cũg̃'ũmat peam tak — io'e.
45 Saise kwa boro Tamat auyom maramaim natunatumih nabuwi, anayabin God sinaf sabuw gewasih kakafih etei tafahimaim veya erararan, sabuw iyab gewasin tisisinaf naatu kakafin tisisinaf etei God taun ebitih.
46 — Eykayayũ acã ikukpin eyxe bima, imẽn xipat Deus xe du? Ka'ũma. Apẽnpuye Deus a'õbi xipacat ũmap wiwim eyju? Jeyipi iecug̃ap peam dinheiro bubu'ukayũ imẽn tak ixeyũ xe jekayayũ ikukpin jekuku ip―eyxe cekay'ũm cĩcãayũ imẽn jekuku ip. Eykay'ũmayũ dak xipan cuy epejukuk — io'e Jesus.
46 Sabuw kabay o’onayah tisisinaf na’atube kwanasinaf sabuw iyabowat isa tibiyabowawat isah kwanabiyabow, God boro men ana siwar gewasin ta nitimih.
47 — Eybureyũ eju acã eyekawẽn puje, ajo g̃u e'em cĩcã eyju. Imẽn tak Deus kay itabut'ũmayũ jekuku ip.
47 Naatu Eteni Sabuw taih tuwah akisih hai merar tiyiy na’atube kwanasinaf taituwa akisih hai merar kwanayiyi, ana gewasin boro men kwanabaimih.
48 — Wuyebay xipat cĩcãat soat em. Ixe buxim cuy epesop―wuyebay icẽmat puxim cuy epesop―kabi beat puxim — io'e Jesus.
48 A yawas uhew bitan kwanama, Tamat auyom maramaim ana yawas uhew bitan ema’am na’atube.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 5, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.