Mateus 24
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 G̃ebuje o'jẽm Jesus. Deus eju kawẽnwẽnap'a bewi o'jẽm―yabogat'a bewi. Ijẽm puje, imutaybitbin'ukayũ oajẽm Jesus kay.
1 Jesu Tafaror Bar gagamin ihamiy tit inan auman, ana bai’ufununayah hina hiu, “Tafaror bar kwi’itin gewasin maiyow.”
2 — Soat ma epejojojo g̃u du? — io'e Jesus. — Ya'ade opop ijoce. Imẽnpit ya'dop g̃u g̃uyjom pit — io'e. — Soat' je'aedu. Xepxep'a jewa'atẽg̃tẽg̃ g̃u je'e―wita'a — io'e Jesus.
2 Jesu iyafutih eo, “Sawar iti kwa’i’itan, a tur ao’owen, kabay etei boro natafofor nare naatu kabay ta boro men ana efanamaim na’inu’in kwana’itinimih.”
3 O'ju Oliveira'a be―co'a be. Xik'i osunuy iboma. Oajẽm ip cekay―Jesus kay. Ceweju etaybitbinayũ oajẽm. Jag̃epũg̃ pima, oajẽm ip cekay.
3 Jesu yen Olive Oyaw tafan mare, ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hina biyan hitit hibatiy hio, “Kuo anowar mar i boro biy iti sawar hinamatar? Naatu o inanan ina’inanen boro abisa ana’itin anaso’ob. Naatu mar yomanin nakakabon boro mi’itube ana so’ob?”
4 — G̃uyjomsũm — io'e Jesus. — Koap ma eymug̃uykuku pinayũ jajẽm ip eykay. Kawẽnwẽn jajẽm ip. Epeya'ĩjojo g̃u juy iboap ekawẽn. Eyday'em'um epesop ixeyũ be eymug̃uykukuap puxixim — io'e.
4 Jesu iyafutih eo, “Matato niwa’an, men sabuw hinan hinifufuwimih.
5 — Adeayũ omuyku. “Cristo õn ma―Deus emunaẽ,” i napa ma je'e ip. Warara'acayũ itabun je'e ip. Ixeyũ ade g̃ug̃uykuku — io'e Jesus.
5 Sabuw moumurih na’in boro ayu wabu’umaim hinan hinao, ‘Ayu i Keriso’ naatu sabuw moumurih na’in boro hinifufuwih.
6 — Jenopag̃og̃õmap muwẽnuwẽn e'em ip. Yaokakaap epeya'ĩjojo. Eypararam g̃u juy epesop. Imẽn cuy je'bapuk. Imẽnpit soat puk oi'ũm g̃u.
6 Baiyow ana tur boro kwananowar, naatu baiyow isan ana tur boro kwananowar, baise men kwanabir. Sawar yumatah ta ta boro hinamatar, baise nati i men mar yomanin.
7 Pũg̃ eipi watwat nopag̃og̃õm je'e wara'at eipi watwat eju. Pũg̃ ka watwat nopag̃og̃õm je'e wara'at ka watwat eju. Pũg̃ ka dag̃ ipi jexixim. Wara'at ka beayũ iren je'ku ip — Jesus o'e cebe ip.
7 Tafaram ta boro tafaram ta hairi hiniyow, na’atube bar merar ta boro bar merar ta ana aiwob hairi hiniyow. Baimar kakafin, iriyoy boro tafaram awan nakaratan.
8 — Yopĩt ma ipiat supi'ajojo ip koam―ipi juayũ. I'itpin'isumapi jo'i ma je'e koam. G̃uyjom pit ipiat supi'ajo jĩjã ma ip — io'e.
8 Sawar iti etei hinamatar i kek tufuwamih ebobotukwar na’atube.
9 — G̃ebuje ipiatpi'ajojoap kay jeydujowat ip. Jeydujowat ip eyaokam. Kawẽnwẽn je'e ip eymuwẽnuwẽn: “Ocexe yukpiwan teku. Oe'ũ juy ocexe,” i. Soat itakoma je'e eykay―wuyjuyũ, pariwayũ, warara'acayũ. Soat ma ipi juacayũ. Soat eykay g̃u jĩjã je'e okay eyetabut puye — io'e Jesus cebe ip―jeweju etaybitbinayũ be.
9 “Sabuw boro hinafatumi hinabuw kwanan hini’a’akir, hina’asbuni kwanamorob, ayu wabu’umaim kwabowabow isan.
10 — Ixe kabia ade ip wuywat. Itabut okayayũ oibu'un okay. Eymuwẽnuwẽn je'e ip eykay itakomayũ be, ipiat'ajoan eywebe. Eykay'ũm cĩcã je'e ip.
10 Nati ana veya’amaim baitumatumayah boro hai baitumatum hinihamiy, naatu turahinah babah hinao, taiyuwih turahinah hinifa’ifa’ih,
11 Jewexe Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ jajẽm ip―ade. Imẽnpuye ade g̃ug̃uykuku ip. Imug̃uykuku'ukayũ e'em ip.
11 dinab baifufuwenayah moumurih na’in boro hinatit sabuw moumurih na’in hinifufuwih.
12 Imẽn ikẽrẽat ade e'em iboce.
12 Tafa’asar boro nara’at natasasar sabuw momurih na’in hai yabow boro wan natutum.
13 Pũg̃pũg̃ okay itabucayũ jeedop ip, wajẽm puje. Ipiatpi'ajojom ma'g̃u ip okay ibu'u'ũm pima, ixeyũ idaxijo Deus itakomaayũ xewi — io'e Jesus.
13 Baise yait nabukikin nan yomanin natitit i boro yawas nab.
14 — Wawẽg̃ muwẽnuwẽn je'e ip―Jesus soat kukukat awẽg̃. Kawẽn idipat muwẽnuwẽn je'e ip. Soat eipi dag̃ ijop awẽg̃ muwẽnuwẽn je'e ip―soat eipi watwat itaybit am. Icẽmãn itaybit ip — io'e Jesus cebe ip. — Imẽn soat mu'ũmap kabia jajẽm — io'e Jesus cebe ip.
14 Tur Gewasin, mar ana aiwob isan, i boro tafaram wanawanan etei hinabinan sabuw etei hinanowar, imaibo mar yomanin boro nan natit.
15 — Imẽneju ipararu jĩjãat epejojo Deus eju kawẽnwẽnap'a be―yabog̃at'a be―bodiat'a be―Deus nuynuyap'a be. Daniel'ũm ekawẽn tag̃ epejojojo―Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukat ekawẽn tag̃. (Eyetaybin cuy epesop ijoptup coco'ukayũ!).
15 “Biya’ohow Ana Sawar Kakafin boro efan kakafiyinamaim nabatabat kwana’itin, dinab orot Daniel eo na’atube. Baiyabayan orot iti tur nabiyab naniyan nab gewas.
16 — Ipararu jĩjãat ig̃o'a be bima, jenapõn cuy ip co'a bicũg̃ kay―Judéia eipi watwat — io'e.
16 Sabuw iyab Judea wanawananamaim tema’ama boro hinabihir hinan oyaw wan hinayen.
17 — Eyduk'a eakiju bima, epeõm g̃u juy eyduk'a be eybubut pum―yabeat pum — io'e.
17 Orot yait ana bar faifiy wan ema’am boro men nare ana sawar bar wanawanan nabowamih, veya en.
18 — Eykat pe bima, epeyepit g̃u juy eyduk'a kay eyeekabek pum — io'e. — Epejat g̃u juy. Dao ma epeyenapõn — io'e Jesus.
18 Orot yait masaw ebowabow boro men namatabir ana biya baibiyon bar nabaimih.
19 — Ixeyũ kabia dag̃ iba'ore jĩjã je'e yukreg̃ayũ enapõn ãm, je'it mutitinayũ enapõn ãm tak.
19 Nati ana veya’amaim baibin iyab siasiar tema’ama naatu baibin iyab kek tibitotoman boro hini’akir yababan hinab.
20 “Ihi bima g̃u juy ocenapõnap, tirem puye, kajuk puye dak,” i juy epe'e Deus pe. “Sábado bima g̃u dak cuy, jebodoydoyap kabia buye,” i — io'e Jesus.
20 God isan kwanayoyoban, saise men rarab kokou ana veya’amaim o Sabbath ana veya’amaim namataramih.
21 — Ixeyũ kabia dag̃ soat ipi juayũ ipiat supi'ajojo jĩjã. Ibiatpi bit ipiat asupi'ajo g̃u, Deus pe ipiat mubapuk'isum — io'e. — Waram pit ibiatpi g̃u acesupi'ajo―ixeyũ kabia dag̃ acã — io'e.
21 Nati ana veya’amaim boro yababan kakafin men marasika anamaim o boro namamatar na’atube namataramih.
22 — Deus pe ipiatpi'ajojoap kabia mu'ũm'ũm pima, ka'ũma ma kuka o'jewedaxijo. Imẽnpit: “Pũg̃pũg̃ kabia ipi watwat supi'ajojo,” i'e'em Deus. “Pũg̃pũg̃ kabia acã,” i'e'em Deus, jemunaẽyũ daxijo am, ikukpin cĩcã cexe buye — io'e.
22 God nati veya narurukabum na’at sabuw boro yawas men hinab. Baise ana sabuw rurubiniyih isah enotanot, imih veya boro narukabum.
23 — Wara'acat je'e eywebe napa ma: “Ak'i! G̃oku Cristo―wuydaxijojo'ukan―Deus emunaẽ,” i. “Ak'i! G̃oku ixe,” i dak. Imẽn i'e buje, eyetabun g̃u juy epesop ixeyũ ekawẽn kay — io'e.
23 “Nati ana veya sabuw afa hinan hina’uwi, ‘Keriso’oban iti!’ o ‘Iban ni’i!’ men kwanitumatum.
24 — Jewexe Deus emunaẽhẽyũ je'bapuk, jewexe Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ dak. Wuymucoatcoanap g̃u'bapuk ip Deus ebekitkiyũ mug̃uykuku ojuy. Eywebe i'e ba'oreat g̃u'bapuk ip imug̃uykuku ojuy.
24 Anayabin Keriso na’atube naatu dinab baifufuwenayah boro hinan ina’inan fokarih hinasinaf God ana rourubinen sabuw moumurih na’in boro hinabow.
25 Apẽn g̃uyjom jajẽm ip adeayũ mug̃uykuku ojuy iap kuy og̃uwẽn eywebe. G̃ebu'i epe'e wekawẽn kay, ixeyũ be eymug̃uykukuap puxim — io'e.
25 Imih abimatuwibo sawar hinamatar.
26 — Ixeyũ je'e napa ma: “Ak'i! Teku uk'a'ũmat pe,” i. Imẽn i'e buje, epeju g̃u juy uk'a'ũmat pe. Ixeyũ je'e dak napa ma: “Ak'i! Teku ikaba'arẽmatka be,” i. Imẽn i'e buje, eyetabun g̃u juy iboap kay — io'e Jesus jeweju etaybitbinayũ be.
26 “Sabuw a tur hinaowen hinao, ‘Iban nati arar yan ema’am,’ men imaim kwanan kwananuwih. O hinao, ‘Nati nanawan bar wanawanan wa’ir ema’am,’ men kwanitumatum.
27 — Soat wag̃o õn. Xiririkxiririkiat jesopsom kaxijẽmap kadiwi i'acap kadibe. Iboap co'i õn oajẽm. Imẽn wajẽm puje, soat itaybit je'e ip. Iba'arẽm g̃u wajẽmap je'e.
27 Veya yeninane namanamar ebowabow veya ra’iyinane uman emamarakaw, Orot Natun nanan ana marakaw boro nati na’atube.
28 Urupuyũ je'awerorom ig̃ẽmat kay i'o am. Imẽnpuxim Deus jajẽm ipiatpi'ajoan ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukayũ be — io'e Jesus.
28 Menamaim orot babin biyan murubin inu’in mamu ikou boro etei imaim hinaru’ay.
29 — Ipiatpi'ajojoap kabia kap puje, kabi beacat muycẽmcẽmap iaruaru je'e — io'e. — Kaxiepiat kaxiepi g̃u je'e. Kabiok je'e. Kaxiamat tak kaxiam g̃u je'e. Kabiok je'e. Kasoptayũ dak ida'at kabi kadiwi — io'e.
29 “Yababan iti hinamamatar ufunamaim
30 — G̃ebuje okop ipi kay. Soat tõtõn je'e ip―ipi juacayũ―soat ip. Soat wag̃o õn. Ojojo ip kabikerereat tag̃wi kopkom. Wa'õbacaap kug̃ okop, odipap kug̃ tak.
30 “Imaibo Orot Natun maramaim boro natit, tafaram wanawanan sabuw etei orot Natun ana fair ana marakaw bonamanamarin auman natit sakuk wanawanan nanan hina’itin hinama hinarerey.
31 Parasuy jo'iat Deus g̃uyde―yobog̃at. Jekawẽn tojotjot'ukayũ g̃uju soat tag̃wi. Cemunaẽhẽyũ g̃u'awero ip. Soat tag̃wi g̃u'awero ip―ipi dag̃wi — io'e Jesus.
31 Ana tounamatar boro taur douduf auman hinatit tafaram tutufin wanawanan umasusun kwafe’en etei God ana sabuw rurubinih hinabow hinita’ay.
32 — G̃ebum cuy epesop wajẽmap kay, figueira'ip kay g̃ebum pima. Figueira'a bikit cẽm puje, “Koato ijasun ma,” i'e'em eyju, dup cẽm pima — io'e.
32 “Ai fofou raurihimaim ebi’obaiyih kwanaso’ob, ai raurih boubuh tititit kwa kwaso’ob, ai hai buwayan ana veya i natit.
33 — Imẽnpuxim ipiat'ajoap kabia ajẽm pima, “G̃axĩn ma Deus emunaẽ jajẽm,” i juy epe'e. Wekawẽn puye, eyetaybit epe'e — io'e Jesus.
33 Bai’obaiyen i ta’imon, sawar iti na’atube hinamamatar kwa boro kwanaso’ob, veya i nakabom etawan awanamaim ebatabat.
34 — G̃asũayũ'in iboap coco je'ũ awap, soat pe wekawẽn jebapug̃―soat ma. G̃ebum cuy epesop iboap kay — io'e Jesus jewejuacat pe.
34 Anababatun a tur ao’owen, sabuw iti boun yawas kwama’am boro iti sawar namatar kwana’itinibo kwanamorob.
35 — Kabi i'ũm, ipi dak; wekawẽn pit i'ũm g̃u. Wekawẽn kayayũ bit soat em jeedop — io'e Jesus.
35 Mar tafaram i boro nasawar, baise ayu au tur boro men nasawar.
36 — ausente —
36 “Orot men yait ta Jesu ana na isan veya o sumar so’obamih. tounamatar maramaim men hiso’ob na’atube i Natun auman men so’ob, baise Tamah akisinamo so’ob.
37 — ausente —
37 Noah ana veya’amaim abisa mamatar na’atube Orot Natun nanan boro na’atube namatar.
38 — Muba'atxiri ajẽm awap, soat ip tikõnkõn'uk osodop. Jekõnkõn'uk ip osodop. Jewebumũnmũn'uk ip osodop. Imẽn ma osodop, kobexixi be Noé õm awap.
38 Nati ana veya tuw yena’e ana veya orot babin hiyuw hibow, hiaa hitom, hitabin hibiyasisir ufut Noah ark wanawanan run;
39 Itaybit g̃u osodop ip ajo je'bapug̃ iam. Kobexixi be Noé õm puje acã, muba'atxiri ajẽm puje acã itaybit o'e ip. Itabut g̃u ip Noé kay osodop. Imẽnpuye muba'atxiri wiwim g̃u ip. Imẽnpuye dak soat ip oakõm. Wajẽm puk pima, imẽn ma dak. Ka'ũma ma wajẽmap wiwim je'e — io'e Jesus.
39 naatu so’oba’e hima’am kwanekwan tuw yen etei e’aruwih hin himorob. Imih orot Natun nanan ana itinin i boro nati na’atube.
40 — Wajẽmap kabia be xepxep kapikpig̃ e'em jekat pe―ag̃okatkayũ. Pũg̃ ixeyũ'in tujowat jeweju―Deus emunaẽ eju. Wara'acat tujowat g̃u.
40 Orot rou’ab boro hai masaw hinama hinabob, Orot ta boro tounamatar hinabora’ah ta boro hinihamiy nama.
41 Trigo mug̃ẽg̃ẽap ka be xepxep trigo mug̃eg̃ẽm e'em―aoyũ. Imug̃ẽg̃ẽm pima, pũg̃ ixeyũ'in tujowat jeweju―Deus emunaẽ eju. Warara'acat tujowat g̃u — io'e.
41 Baibin rou’ab boro hinama maiwok hinakakair, babin ta boro hinabora’ah, babin ta boro hinihamiy nama.
42 — Ag̃ cuy epesop — io'e cebe ip. — Eyetaybit g̃u buye pujuat kabia eykukukat jajẽm iam — io'e Jesus.
42 “Isan imih mata to niwa’an, anayabin men kwaso’ob mar biy boro a Regah nan.
43 — ausente —
43 Baise tur iti ao i naniyan kwanab. Orot bar matuwan bainowan hai veya nasoso’ob, boro matan nanuw nama’am nanunih hinabihir, ana bar boro men hinakwib hinabainuwimih.
44 — ausente —
44 Imih mar etei mata to niwa’an kwanabobuna kwanama, anayabin Orot Natun boro men o veya kunotanotamaim natitamih.
45 — Kariwa jekapikpik'ukat kay pimaap, itaybit cĩcãat kudadam je'e. Xipacat mug̃ẽg̃ẽ'ukat kudadam je'e. Ig̃o kapikpik'ukat warara'acayũ kukuk'ukat kariwa a'õbiat. Irere bima ip, soat em ixat je'g̃ũm ip cebe―warara'acayũ be―kapikpik'ukayũ be. Jexat o am awero am ip cebe, icũg̃ ãm je'g̃ũm.
45 “Akir wairafin bosunusunubayan naatu not wairafin ana orot ukwarin boro nayara’ah akir wairafih afa nakaifih hai bay ana veya’amaim nitih.
46 Jekariwa a'õ kay kũyjobin pima, ig̃o kapikpik'ukat icokcok je'e jekariwa ajẽm puje.
46 Naatu ana orot ukwarin namatabir nanan bowabow gewasin nabowabow na’itin boro niyasisir.
47 Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e. — “Obubut kukukan cuy ece―soat ma,” i je'e cekariwa ig̃o kapikpik'ukat pe.
47 A tur ao’owen nati akir wairafin boro nayara’ah sawar etei nakaifen.
48 Imẽnpit je'g̃ũm g̃u wara'at pe―kapikpik'ukat pe, “O'jekuyan ma wekariwa,” i'e'em puye. Ikẽrẽat kug̃ xeku.
48 Baise akir wairafin nitafasar nao, ‘Au orot ukwarin men saise matabir enanamih.’
49 Ibureyũ mupokupog̃ je'e. Tikõnkõn je'e ika'oayũ eju. Jekõnkõn tak je'e ceweju ip.
49 Naatu natatabir akir wairafih afa narauw ni’a’afiyih bay naa, harew tomayah bairi hinaa hinatom hinabikoko’aw wanawanan
50 Jekariwa wiwim g̃u xeku. Itaybit g̃u je'e pu kabia wekariwa jajẽm iam, pu ehora iam tak.
50 veya naatu sumar so’oba’e nama’am kwanekwan ana orot ukwarin namatabir nan natit.
51 — Iwiwim'ũm pima, je'pit cekariwa. Ipiat supi'ajoat jekapikpik'ukat pe. Jekapikpik'ukat ipiat supi'ajo wuyjuyũ mug̃uykuku'ukayũ ipiat supi'ajojoap co'i. Ixeyũ tõtõn cĩcã ip je'e ipiat'ajojoap ka be. Ipi kug̃ puye, tũy yeiyei ip je'e dak — io'e Jesus jeweju etaybitbinayũ be.
51 Naatu orot ukwarin nati ana akir wairafin boro nab narab ufun narauwatait, sabuw afa wanawanah rerekabih bairi baimakiy kakafin hinab hinama hinarerey wah takitak niwa’an.
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Mateus 24, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.