Marcos 9
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 — Deus soat kukukan pima ka'ũma ma ixe jo'ian je'e ya'õbacaan. Ixe xe ma epesop ixe soat kukukan pima. Ijo'ũm puje epe'ũ'ũ g̃u pũg̃pũg̃ ey'in — io'e Jesus.
1 Jesu sabuw iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen kwa afa iti kwama’am boro morobo’e yawas kwanama’am maramaim God ana aiwob fairin boro nanan kwana’itin.”
2 5 xet kap puje Jesus Pedro o'tujowat jeweju, João dak, Tiago dak. O'ju ip co'a kay―yaumat'a kay. Oajẽm ip. O'jeu ip.
2 Veya etei six sasawar ufunamaim Peter, James naatu John, Jesu buwih bairi akisihimo hiyen hin oyaw tafantoro’ot hitit. Nati’imaim matah yan hi’itin Jesu ana yumat botabir.
3 Cesay isopsep cĩcã o'e. Irut cĩcã o'e. Iba'ore wuywebe say murun am cesay rucap co'iam.
3 Naatu ana faifuw hina hikwes anababatun, men karam tafaramamaim orot babin ta na’atube tasouwen hitikwes.
4 G̃ebuje aypapayũ'ũm'ũm o'jebapuk iboce. Kabi kadiwi o'jebapuk ip. Moisés o'jebapuk, Elias dak.
4 Nati’imaim Elijah, Moses hairi hirerereb Jesu bairi hibat hio’o bai’ufununayah nah tounu hi’itih.
5 Kawẽnwẽn osodop ip Jesus eju. Pedro o'jekawẽn Jesus eju.
5 Peter Jesu isan eo, “Regah aki bairi tanan i gewasin maiyow, aki boro sis tounu ana wowab, ta o isa, ta Moses isan, naatu ta Elijah isan.”
6 Itaybit g̃u o'e jede am jeparara pibun. Pedro bureyũ dak iparara ip o'e.
6 Nah tounu hai bir ra’at Peter tur erekasiy auman eo kwanekwan.
7 Kabikerereat o'jebapuk. O'g̃uba'arẽm ip Jesusyũ.
7 Naatu sakuk earuw na ana youninamaim tarsumih naatu sakuk wanawanan orot fanan hinowar eo, “Iti i ayu Natu au yabow, tain kwanarub nao kwananowar!”
8 Ceweju etaybitbinayũ jeakag̃ pima, xepxepayũ o'jeu ma'g̃uto―kabi kadiwi oajẽm'iayũ. Wara'acat g̃u o'jojojo ip―Jesus acã.
8 Naatu matah doda iwa’an hibat hibinuwanuw men yait ta hi’itin, baise Jesu akisinamo bairi hibatabat hi’itin.
9 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn jeweju etaybitbinayũ eju. Co'a dag̃wi kopkom pima o'jekawẽn ceweju ip.
9 Oyawane hire hinan auman abisa hi’itin isan Jesu tur fokarin maiyow eofafarih eo, “Men yait ta ana tur kwana’owen kwanama’am Orot Natun morobone namisiribo.”
10 Imẽneju kũyjobit osodop ip Jesus a'õ kay. O'jojojoiap o'g̃uwẽn g̃u ip warara'acat pe. Imẽnpit jeweweju ma ip o'jekawẽn.
10 Jesu abistan eo i fanan hibai, baise morobone misir maiye eo anayabin hikasiy taiyuwih hima hibabatiyih.
11 — Apẽnpuye Moisés ekawẽn ocemutaybitbin'ukayũ e'em “Elias koam omuyku,” i? — io'e ip Jesus pe.
11 Imaibo Jesu hibatiy, “Aisim Ofafar bai’obaiyenayah hio Elijah i boro wan nan?”
12 — Icẽmãn õn e'em eywebe — Jesus o'e. — Elias co'iat koam omuyku adeayũ muisun ãm. Adeayũ ag̃uymuwarurun je'e itabut am ip Deus kay — io'e. — Kuyje omuwẽg̃aptup ip o'tupmubararak. Imẽn e'em ibodup:
12 Jesu iyafutih eo, “Kwanaso’ob Elijah i wan Roubininenayan orot aunan i’iyon na sawar etei yabuna, baise aisimamih Bukamaim hikikirum hio, ‘Orot Natun nanan i boro hinakwahir naatu bai’akir gagamin na’in nab.’
13 — Icẽmãn õn e'em eywebe. Elias co'iat kuy oajẽm. Warẽmtag̃ ma ip o'jukuk. Ikẽrẽm cĩcã ip o'jukuk — io'e Jesus. — O'g̃udadaibotbon cĩcã ip. Kuyjeatup ekawẽn tag̃ ikẽrẽm ip o'jukuk — io'e.
13 Baise a tur ao’owen, Elijah i marasika na naatu sabuw hai kokomaim yawas kakafin maiyow isan hisinaf mi’itube Bukamaim eo na’atube.”
14 Warara'acayũ kay, jeweju etaybitbinayũ kay yajẽm puje, ade jĩjã wuyjuyũ o'jojojo yakokoreren ip. Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ Jesus eju etaybitbinayũ a'õxikxig̃ o'e ya'õberen.
14 Hire hinan ana bai’ufununayah afa bairi hibita’imon ana veya sabuw hiru’ay hi’a’ar bebera’uh hi’itih. Naatu Ofafar bai’obaiyenayah afa auman hina hibusuruf bairi higam.
15 Jesus co buje adeayũ itabẽg̃bẽg̃ o'e ip ijojom. O'jedau ip cekay―Jesus kay.
15 Sabuw hiru’ay Jesu hi’i’itin ana veya hifofofor men kafaita naatu hinunuw hin hibai ana merar hiyi.
16 — Oajẽm — io'e Jesus. — Apẽnpuye eyju oweju etaybitbinayũ a'õxikxig̃? — io'e.
16 Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih, “Abistan isan bairi kwagamigam?”
17 — Ocemutaybitbin'ukat, axik opop okpot pe — io'e pũg̃. — Ixe axik okpot a'õmu'ũmu'ũm, ya'õpimu'ũmu'ũm tak.
17 Orot ta kou’ay wanawanan iya’afut eo, “Bai’obaiyenayan ayu au kek abai ana o isa, anayabin afiy kakafin iwanasum awan bofafaren tur men eo’omih.
18 Axik pe ixe bu buje, okpot muy'at'an. Ibidopabok cẽmcẽm ibi bewi dak, jenũyekũnũykũnũy dak, ibaca'ũm e'em tak — io'e cebay. — Imẽnpuye okpot otojot ekay. Ajẽm awap “Axik cuy epeg̃ujẽm okpot pewi,” i juk oce eweju etaybitbinayũ be. Imẽnpit iba'ore o'e cebe ip imujẽm ãm — io'e Jesus pe.
18 Naatu afiy kakafin kaun eyey ana veya ebai erouw me yan ere awan fusifusin ekubar naatu wan eyob takitak tebiwa’an naatu an uman etei’imak tewowofaf. Ayu a bai’ufununayah afiy kakafin nuninamih auwih, baise men karam hitasinaf.”
19 — Eyetabut g̃u Deus kay — io'e adeayũ be. — Pug̃ũn og̃uy eyxe? Ade koato eyxe og̃uy bima dak, kuka eyetabut'ũm ma epesop okay — io'e. — Yaypan'isuat cuy epetojot okay — io'e Jesus cebe ip.
19 Jesu iuwih eo “Kwa iti boun ana sabuw ayu men kwabitutumu, mar boro bai’ab bairi tanama? Ayu boro men manin kwa bairit tanama tanabow? Kek kwabai kwana aitin.”
20 Imẽnpuye yaypan'isuat o'tujowat ip.
20 Kek hibai hina Jesu biyan hitit, afiy kakafin nuw Jesu i’itin ana veya kek busuruf an uman duduwar rab naatu me yan re rab firur awan fusifusin kubar.
21 — Puju ku ite ekpot o'e imên? — io'e Jesus cebay be.
21 Jesu kek tamah ibatiy, “Iti kek sawow maninaka bai ma?” Tamah iya’afut eo, “Tasiyar ana mareika sawow bai,
22 — Bekin pin ma — io'e. — Ade em imuy'at'an daxa be. Imu'akõmkõm idibi be imuy'ũap ojuy. Etabotaidabotbon cuy eg̃uy ocekay — io'e. — Ocebuywan cuy ece ewebe i'e but pima — io'e.
22 matan fufur asabuninamih ebai en wairaf wan eyey naatu harew yan ere’er, baise o baiyawasin isan isa nakakaram na’at basit kwiwanbabanu baibais kwiti.”
23 — “I'e but ewebe bima,” i'ũmg̃u juy ece! Okay etabut pima etaybit ece'e soat i'e but owebe iam — io'e Jesus.
23 Jesu iya’afut eo, “Karam, o inabitumatum na’at sawar etei o isa boro hamehameh maiyow hinamatar.”
24 — Wetabut cĩcã g̃u — io'e cebay. — Wetabutsũ ma. Obuywan cuy ece wetabut cĩcã am — io'e ya'õberen g̃ebuje bit.
24 Kek tamah mar ta’imonamo iya’afut eo, “Ayu abitumatum baise kwibaisu au baitumatum tafan kuya’abar era’at.”
25 Adeayũ o'jedau cekay ijo am. Ixeyũ jo buje, Jesus axik o'g̃ukorẽm.
25 Jesu sabuw i’itih i hina yaten hiyey, imih Jesu afiy kakafin isan tur fokarin maiyow eaf iu, “O afiy tain gugurin awa gugin au’uwi kek biyanamaim kwihamiy kutit naatu men ina’intabir inarun maiye!”
26 G̃ebuje axik o'jewãwãwã ya'õberen. Ixe dak yaypan'isuat o'g̃ukutukutu jĩjã. O'jẽm cebewi. Yaypan'isuat ce'ũat puxim o'e. Imẽnpuye:
26 Afiy kakafin iwow itarakouw kek busuruf an uman duduwar rab, naatu afiy kakafin rauwatait bihir kek re imamayay in, naatu sabuw hinot i morob hirouw.
27 Imẽnpit Jesus yaypan'isuat o'subaixik. O'g̃u'ag̃obucẽg̃. Yaypan'isuat o'ãy. Xipat o'e.
27 Baise Jesu na ofere kek uman bai ibais imisiruw misir.
28 Ukã be Jesus õm puje, ceweju etaybitbinayũ o'jekawẽn ceweju.
28 Nati ufunamaim Jesu bar wanawanan run naatu ana bai’ufununayah wa’iwa’iramaim hibatiy, “Aisim aki afiy kakafin men anun titamih?”
29 — Soat em ma Deus eju kawẽnwẽn'uk'ũm pima, iba'ore wuywebe ite buximat mujẽm ãm — Jesus o'e.
29 Jesu iyafutih eo, “Men abistanamaim boro sawar iti na’atube hinamataramih, baise yoyoban akisinamo.”
30 — ausente —
30 Jesu ana bai’ufununayah bairi nati efan hihamiy, i hibusuruf Galilee wanawanan hiremor hin. Jesu men kok sabuw etei hitaso’ob i menamaim hinan.
31 — ausente —
31 Anayabin i ana bai’ufnunenayah bi’obaibiyih. Naatu ana bai’obaiyenamaim iuwih eo, “Orot Natun boro hinabonawiy gawan umahimaim hinayai naatu hina’asabun namorob, veya tounu ufunamaim boro namisir maiye.”
32 Imẽn imutaybin ojuy o'e. Imẽnpit pẽg̃ape ite o'e iam itaybit g̃u o'e ip. Ade em cuk adi o'e'e cebe: — Ekawẽn pa'arẽm ocexe — i. Imẽnpuye ibisũsũn o'e ip “Pẽg̃ape ẽn e'em” i'e am cebe.
32 Bai’ufnunenayah iti tur bi’obaiyih naniyan men hibai naatu baibatiyin isan hibir.
33 — ausente —
33 Imaibo hina Capernaum hitit, naatu hirun bar wanawanan hima’am Jesu ibatiyih, “Efamaim tanan kwa abisa isan kwagamigam?”
34 — ausente —
34 Baise fanan men hiya’afutimih, anayabin efamaim hinan i taiyuwih higam yait i orot gagamintoro’ot.
35 Jesus oabik.
35 Jesu mare ana bai’ufnunenayah nah 12 eafih hina biyan hitit naatu iuwih eo, “Yait wan bai’iyonamih, i taiyuwin boro nan uftoro’ot nabat, sabuw etei’imak isah ni’akir nabow.”
36 Ixe dak bekicat o'subuixik. O'tujuajẽm cepidase ip. O'yakobot. O'jekawẽn ma'g̃uto jeweju etaybitbinayũ eju.
36 Naatu kek bai na nahimaim iu bat, uman kek tuwabunamaim rauwabon naatu eo,
37 — Bekitkit xipan cuy epejukuk, eyju webekitkit puye — io'e. — Xipan bekitkit kug̃ pima, xipan okug̃ tak epesop. Xipan okug̃ pima, xipan omudocat kug̃ tak epesop — io'e Jesus.
37 “O yait ayu wabu’umaim kek gidigidih inabuwih hai merar inayiy, ayu au merar kuyiy, naatu o yait ayu au merar kuyiy, men ayu akisu au merar kuyiy baise yait ayu iyunu anan auman ana merar kuyiy.”
38 G̃ebuje João o'jekawẽn Jesus eju.
38 John eo, “Bai’obaiyenayan aki orot ta o wabimaim wagabur kakafih nununih ai’itin naatu a’otan, anayabin i men it ata kou’ay orot ta’amih.”
39 Imẽnpit Jesus o'jede:
39 Jesu iya’afut eo, “Orot men kwana’otanimih! Orot yait ayu wabu’umaim ina’inan nati na’atube esisinaf boro men karam nati bowabow ufunamaim ayu isau tur kakafih na’omih,
40 — Wuykay itakoma'ũmat wuykadiat — io'e.
40 anayabin orot babin yait men it isat ibiwosai, nati it nowat.
41 — Icẽmãn õn e'em eywebe. Wara'acat idibi tiũm eywebe tikõn ãm eyju Cristo ebekitkit puye. Deus tak xipacat je'g̃ũm cebe — io'e.
41 Anababatun a tur o’owen, orot babin yait ayu wabu’umaim o harew it kutomatom anayabin o i ayu nowau, i turobe ana baiyan boro nab.
42 — Bekicat mubu'un puje okay itabut am, ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ eyju, okay itabucat mubu'un puje. Imubu'un puje, Deus cuy ipiat supi'ajoat eykay. Imẽn ey'e awap, xipat kuka juk o'e wita'a yabog̃at'a mukirik am eyag̃obu eju idibi be eymuakõm. Imubu'un'ũm piam Deus kuka juk ipiat o'supi'ajoat g̃u eywebe — io'e.
42 Naatu ayu au bai’ufununayah hai baitumatum kikimin, orot yait nan hai not nabi’afiy, gewasin nati orot i boro sikan aumor hita’utan taiyan hititaiy tare.
43 — Eybum ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ pima, epeyewebudakat cuy — io'e. — Xipat kuka o'e eyõm ãm kabi be pũg̃pu bima dak. Xipat g̃u kuka o'e eyõm ãm ipiat'ajojoap pe xepxepu ma―daxa epirẽm'ũmap pe — io'e.
43 O uma nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! Uma rounawat ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit uma rou’abaka itan efan kakafin wairaf wanatowan wan itayen,
44 — (Iboce iohe g̃u―soat em ma ierep. Daxa dak jepirẽmrẽm g̃u).
44 motamot hita’ani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab ta’arahi.
45 Ikẽrẽat mujurũg̃ ãm soat em eyju buje, epeyeweidakat cuy — io'e cebe. — Xipat kuka o'e eyõm ãm kabi be eyeicug̃ tak. Xipat g̃u kuka o'e eywebe eyxik am ipiat'ajojoap pe xepxep im ma — io'e.
45 Naatu a nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, ku’afuw kwisaroun! A dubon ma’ama wanatowanamaim inarur i gewasin, men basit a rou’abaka inan efan kakafin,
46 — (Iboce iohe g̃u―soat em ierep. Daxa dak jepirẽmrẽm g̃u).
46 motamot hina’aani naatu wairaf wanatowan in etoto’ab na’arahi.
47 Eyetam ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ pima, epeyeweta'uk cuy! — io'e. — Xipat kuka o'e eyõm ãm kabi be pũg̃ etam tak―soat ma Deus a'õ kay iap pe. Xipat g̃u kuka o'e eywebe eyxik am daxabog̃ pe xepxep eta bima — io'e.
47 Naatu mata nabonawiy bowabow kakafin inasisinaf na’at, kukubai kwisaroun! Mata ta’imon God ana aiwobomaim inarur i gewasin, men basit mata rou’abaka hinisrouni efan kakafinamaim inare,
48 — (Iboce iohe g̃u―soat em ierep. Daxa dak jepirẽmrẽm g̃u. Iboceayũ soat em ipiatpi'ajojom e'em) — io'e Jesus.
48 nati’imaim
49 — Wuyju puybit muyunuyun ig̃ẽmap puxim. Imẽnpuxim Deus tak ipiat pi'ajoan wuywebe, wuywebe ikẽrẽat mujurũg̃ap puxixim — io'e.
49 Sabuw etei’imak boro wairafamaim na’arahih narusouwih hinan riyabe hinamatar.
50 — Kawta tayu bima, xipat cĩcã. Tayu'ũm pima bit, xipat g̃u. Apẽg̃ãm tak takug̃ kuka acesop? Taxik am acã. Kawta tayuat pit xipat. Xipan cuy epeyewekuk eyju dak — io'e.
50 Riy i gewasin baise naniyan nabi’en boro men karam hiniwa’an naniyan namatar maiye, imih kwa i riy wanawanamaim nama, saise taituwa bairi boro tufuwamaim kwanama.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.