Marcos 14

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Xepxep kabia peta e awap cekay itakomaayũ Jesus daomũn ojuy ip―Páscoa epeta e awap. Ixe epeta bima Judeuyũ pão'a o'o'uk ip osodop―yamuyuhuhuaptõmtẽm'ũmat'a. Ijop epeta mug̃ẽg̃ẽm pima apẽn Deus wuydobuyũ'ũm'ũm o'tujujẽm Egito eipi bewi iap kay g̃ebum'uk ip osodop. Iba'arẽm Jesus daomũn ojuy ip. Paĩyũ kukukayũ Jesus aoka ojuy osodop ip, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak. Jesus kay itakoma osodop ip.
1 Tar Nowaten naatu Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw i veya rou’ab nahimaim bat. Naatu firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah i wa’iwa’iramaim ef hinuwet mi’itube Jesu hitab hita’asabun isan.
2 — Petatam pima bit Jesus ataomũn g̃u adeayũ be wuyaokaap puxim — io'e ip jewewebe.
2 Naatu hio, “Men hiyuw tanabowabow wanawanan tanasinafumih, anayabin rakit boro tanaku’ub.”
3 Jesus Betânia ka be osunuy. Simão duk'a be osunuy―ierep tũibit tuk'a be. Jekõnkõn pima ayacat oajẽm Jesus kay. Timũn'a kug̃ oajẽm―wita'a mug̃ẽg̃ẽ'a kug̃. (Wita'a butet alabastro i osunuy). Tide'oati otinuy ya be. (Tide'oati butet nardo i osunuy). Judeuy'u ce'ũat mude'o'o'uk ip osodop nardodim. Tideibog̃ cĩcã otinuy. Ayacat oajẽm Jesus kay. Timũn'a ũ o'su'ũkaka. Tideo'ati o'tidi Jesus a be Jesus ikukpin cĩcã cexe buye.
3 Jesu in Bethany orot Simon biyan kokom ani’anin ana bar wanawanan run, ma bay eaau basit babin ta kibub kabayamaim hikwak raiy yamurin gewasin hisuwai batabat bai narun, iti raiy i ana baiyan gagamin, kibub sikan ana gigiwaiyomaim takakir Jesu aribun yan isuwai re.
4 Iboceayũ bit pũg̃pũg̃ itakoma o'e ayacat kay ixe o'tidi buye.
4 Sabuw afa nati’imaim hima’am hi’i’itin yah so’ar naatu taiyuwih hima higam hio, “Aisim iti raiy yamurin gewasin asir ebisuwai kwanikwaniy?
5 — Tide'oati deida buje, kajuk teibog̃ ejat! Ade kuka juk dinheiro isurũg̃at ejat prata mug̃ẽg̃ẽ — io'e ip. — 300 be kuka juk ejat! Tadaybotbocayũ be kuka juk dinheiro eg̃ũm — io'e ip cebe.
5 Iti raiy i 300 denari tafanamaim auman boro hitatubun naatu kabay sabuw bai’akirayah hitibaisih!” Naatu babin hi’i’iyab higam hiu kwanikwaniy.
6 — Ãg̃ jeenuy ayacat jekpiwan — Jesus pit o'e. — Epeg̃ukorẽm g̃u juy — io'e. — Cekaykay g̃u! Xipacan ma teku o'e owebe! — io'e.
6 Baise Jesu eo, “Babin kwaihamiy! Aisim kwaowa’awa’an? Sawar gewasin maiyow ayu isou sinaf.
7 — Tadaybotbocayũ soat em ma eyxe — io'e. — Eybikuy bima, ixeyũ buywan put eywebe. Õn pit soat em g̃u og̃uy eyxe. Soat em g̃u xipacan ey'e but owebe — io'e.
7 Kwa boro mar etei bai’akirayah bairi kwanama, veya afa baibaisih isan kwanakokok boro kwanibaisih. Baise ayu boro men mar etei bairit tanama’amih.
8 — Ite ayacat tide'oati kug̃ osunuy. Tiũm put owebe. Ojebit o'g̃ude'on, oje'ũ g̃u buk ma'g̃u. Wetabẽg̃ pima ma kuy omude'on okot awap — io'e.
8 Babin abistan sisinaf i karam ayu isou sinaf, raiy yamurin gewasin biyau imaim isuwai re’er i ayu yanowahu biyau eyayabunai ufibo hinayai.
9 — Okay itabucayũ kawẽn idipat g̃uwẽnuwẽn soat kaka dag̃. Apẽn ite ayacat o'tidi wa be iap g̃uwẽnuwẽn tak ip soat kaka dag̃. Soat ka watwat g̃ebum je'e apẽn ixe o'e iap kay. G̃ebum cuy epesop iboap kay — io'e Jesus.
9 Anababatun a tur ao’owen, iti Tur Gewasin tafaram tutufin wanawanan hinao hinabibinan, iti babin abisa sisinaf sabuw boro isan hinao naatu hinanuh.”
10 G̃ebuje Judas Iscariotes o'ju paĩyũ kukukayũ kay.
10 Imaibo Judas Iscariot Jesu ana bai’ufununayan orot ta nah 12 wanawanahimaim tit in firis ukwarih biyah tit saise ef tanuwet Jesu umahimaim tayai hitarab tamorob.
11 Ixe ekawẽn co buje, icokcok cĩcã o'e ip paĩyũ kukukayũ.
11 Naatu abistanawat eo hinonowar hiyasisir men kafaita, naatu kabay baitinin isan hi’omatan. Judas misir ef ana gewasin nuwet imaim Jesu tab titih hita’asabun isan.
12 Jesus o'jekõn jeweju etaybitbinayũ eju Páscoa epeta bima. Páscoa epeta bima Judeuyũ ovelha aokaka'uk osodop ip―koapat kabia bima. Soat ip pão'a o'o'uk osodop―yamuyuhuhuaptõmtẽm'ũmat'a. Ixe kabia be ceweju etaybitbinayũ o'jekawẽn Jesus eju.
12 Faraw Wanawanan Yeast En ana hiyuw aa ana veya wantoro’ot ebubusuruf, nati’imaim Tar Nowaten ana hiyuw aa isan bobaituw sheep natunatuh wabih lamb imaim terouw tisisibor. Imih Jesu ana bai’ufununayah hibatiy, “O kukokok boro menamaim Tar Nowaten ana hiyuw ana bogaigiwas o isa?”
13 G̃ebuje Jesus xepxepayũ o'g̃uju Jerusalém ka kay jeweju etaybitbinayũ.
13 Basit Jesu ana bai’ufununayah orot rou’ab eobaimanih eo, “Kwanan bar oto’otowen kwanatitit nati’imaim orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nan bairi kwanitar,
14 — Uk'a be iõm puje, epeõm cuy ceweju — io'e cebe ip. — “Ocekariwa e'em: ‘Apu'a be juy ocekõn Páscoa kabia oweju etaybitbinayũ eju?’ i,” i juy epe'e ig̃o duk'a iwat pe — io'e Jesus.
14 naatu kwani’ufunun bairi kwanan, bar menatan erur imaim kwanarun. Nati’imaim bar matuwan kwanau, ‘Bai’obaiyenayan ebibat bar awan menatan ayu au bai’ufnunayah bairi Tar Nowaten ana hiyuw anaa?’
15 — Ixe jeduk'a yabimubapuk eywebe―umat'abi, yabibog̃at'abi — io'e. — Kuy mesa kake ig̃o'abi be, abikbikap tak. Soat ixipan je'e kuy — io'e. — Ig̃o'abi be ovelha juy epejoyoy wuywebe i'o am Páscoa kabia be — io'e.
15 Naatu bar tafantoro’ot awan ta gewasin hiyabun inu’in nabi’obaiyi imaim kwanabogaigiwas.”
16 G̃ebuje ceweju etaybitbinayũ o'ju ikabog̃atka be. Soat o'tobuxik ip apẽn cuk cebe ip Jesus o'e iap tag̃. Ig̃o'a be ovelha ip o'joyoy Páscoa kabia be i'o am.
16 Bai’ufnunayah hitit hin bar oto’otowen hitit naatu Jesu iu’uwih na’atube sawar etei’imak hitita’uren, naatu Tar Nowaten ana hiyuw hibogaigiwas.
17 Kabiog̃ pima Jesus oajẽm ig̃o'a be jeweju etaybitbinayũ eju―12 beayũ eju. Oabik ip mesa akokoreren.
17 Veya re birabirab Jesu ana bai’ufununayah 12 bairi hina
18 Jekõnkõn pima Jesus o'jekawẽn ceweju ip.
18 hima bay hi’aa wanawanan Jesu misir eo, “Anababatun a tur ao’owen kwa wanawananamaim orot ta boro babau nao anamorob, nati orot i ayu airi efan ta’imon ama a’au.”
19 Ig̃uycũg̃cũg̃ o'e ip.
19 Bai’ufununayah gubamih hurir himisir ta’ita’imon Jesu hibabatiyih, “O kunotanot ayu ai en?”
20 — Pũg̃ eyju'in — io'e Jesus. — Oweju prato be pão'a o'yamuerep'iat ma — io'e.
20 Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12 wanawanamaim yait ana rafiy nab ayu airi tew yan anabubutu’ub orotoban nati.
21 — Soat wag̃o õn. Apẽn oje'ũ iaptup tag̃ oje'ũ―Deus ekawẽntup tag̃ — io'e. — Karem g̃u ipiat supi'ajo oũmat pit. Xipat kuka adi a'g̃u ixe bit o'jebapuk'ũma — io'e Jesus.
21 Orot Natun i boro namorob Bukamaim hikikirum na’atube, baise yait Orot Natun baban eo emomorob i boro bai’akir kakafin maiyow nab, gewasin nati orot iti tafaramaim men tatufuw.”
22 — We'ũap kay g̃ebum cuy epesop — io'e Jesus cebe ip.
22 Bay hi’aa wanawanan Jesu rafiy bai merar yi yoyoban sawar imasib, ana bai’ufununayah itih eo, “Kwabai kwa’aan, iti i ayu biyou.”
23 Tikõnkõnap o'jat. Uva'abidi o'tinuy tikõnkõnap pe.
23 Naatu kerowas bai God ana merar yi sawar, ana bai’ufununayah itih etei’imak hitom.
24 — Juku. Epetikõn. Ite odoy — io'e Jesus. — We'ũ buje odoy jedoyekoreren “Adeayũ bewi ikẽrẽat oju'uk,” io'e Deus puye — io'e. — Imẽnpuye Deus adeayũ g̃uisun. Cũg̃ ma jeedop ip cexe―Deus xe — io'e.
24 Naatu iuwih eo “Iti i ayu au rara au Obaibasit Boubun kwa etei isa abisuwai.
25 — Icẽmãn õn e'em eywebe. Waram g̃u otikõn uva'abidi soat ipi watwat Deus a'õ kay kũyjobit'ũm pima. Soat ipi watwat ya'õ kay kũyjobin pima bit, tiisuati otikõn uva'abidi — io'e Jesus. Imẽn Jesus o'e cebe ip: — We'ũap kay g̃ebum cuy epesop — i.
25 Anababatun a tur ao’owen, Ayu iti wine boro men anatom maiye, anama’am wine boubun Tamai ana aiwobomaimibo anatom.”
26 G̃ebuje soat ip o'jebibododon Deus kay. Umat'a bewi ip o'kop. O'ju ip co'a bicũg̃pe―Oliveira dip'a bicũg̃pe.
26 Naatu ew hitabor sawar himisir hitit hin Olive oyawemaim hitit.
27 Oajẽm ip Oliveira dip'a bicũg̃pe. Jesus waram o'jekawẽn ceweju ip.
27 Jesu ana bai’ufununayah hai tur eowen eo, “Kwa etei’imak boro kwanabihir ayu kwanihamiyu, anayabin Bukamaim iti na’atube hikirum.”
28 — Imẽnpit we'ũap tomukadi Deus waram g̃uto omutait. Õn ovelha kukukat puxim. Okay itabucayũ ovelhayũ buxim. Oju eywap Galiléia eipi be — io'e.
28 Baise morobone ana mimisir ufunamaim ayu boro wan anan Galilee anatit.”
29 — Soat ip jepere obureyũ. Õn pit jepere g̃u — io'e Pedro.
29 Peter iya’afut eo, “Au ofonah boro hinabihir, baise ayu boro men anihamiy ana bihiramih.”
30 — Tapu, icẽmãn õn e'em ewebe — io'e Jesus Pedro be. — Ijop exima ma: “Obure g̃u teku,” i napa ma ece'e ebapũg̃ em — io'e. — Xepxep em sapokay ede awap: “Obure g̃u teku,” i napa ma ece'e — io'e Jesus.
30 Jesu Peter isan eo, “Anababatun a tur ao’owen boun gugumin o mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro mar rou’ab nao’o inanowar.”
31 — Oce g̃u ma buk “Obure g̃u teku,” i, eweju waokaap puxim — io'e Pedro. Ya'õpurug̃ o'jede. Soat cewejuayũ imẽn o'e'e.
31 Peter fair raro’on rab eo, “Ayu boro men kafa’imo nati tur ana’omih, ayu o airit morobomih wabin abatun.” Naatu bai’ufununayah etei’imak tur ta’imon hio.
32 G̃ebuje o'ju ip kadaihiaptip kay. Kadaihiaptip putet Getsêmani i osunuy.
32 Naatu hina efan wabin Gethsemane imaim hitit, Jesu ana bai’ufununayah isah eo, “Iti’imaim kwanama ayu anan anayoyoban.”
33 Ibocewi Jesus o'ju kawẽn ãm Deus eju. Pedro o'tujowat jeweju, Tiago dak, João dak. Ig̃uycũg̃ cĩcã o'e. Yag̃uy'ũm o'e ipiatpi'ajoap kay.
33 Peter, James, naatu John buwih bairi hin. Dogoron wanawanan busuruf yababan naatu biyababan ana bit tatam.
34 — Je'ũmayũ jo'i õn og̃uycũg̃ap pibun — io'e. — Ag̃ cuy epesop ijoce — io'e.
34 Naatu ana bai’ufununayah nah tounu isah eo, “Dogorou wanawanan yababan i ra’at kwanekwan kafa’imo nimfufuru, imih iti’imaim kwamare naatu mata nanuw kwanama.”
35 Bosusu Jesus o'ju. Iboce o'jepo ipi ju jeg̃uycũg̃ap pibun.
35 Jesu in kafa’imo yumatan aubabe me yan ra’iy naatu yoyoban saife ef tama’am na’at bai’akir ana veya tanan men tab.
36 — Bay — io'e. — Webay ẽn. Soat iba'ore g̃u ewebe. Omuwedem ece ip owebe ipiat'ajoap puxim. Wa'õbi bit we'ũ pin g̃u. Ẽn ebikuy bima bit, oje'ũ — io'e Deus pe.
36 Jesu yoyoban eo, “Tamai, Taimaya! Sawar etei i hamehamen karam boro inasinaf iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok baise o a kok.”
37 G̃ebuje ebapũg̃ayũ kay o'jepit―Pedro kay, Tiago kay dak, João kay dak. Ixet ma ip o'tobuxik.
37 Naatu Jesu matabir maiye nan ana bai’ufununayah nah tounu hi’inu’in itih Peter isan eo, “Simon o mata fot ku’inu’in? Karam boro one hour ana fofonin mata hitanuw bairit tatama?”
38 Ag̃ cuy epesop! — io'e cebe ip ebapũg̃ayũ be. — Xen g̃u juy epesop. Deus eju juy epeyekawẽn eyewebe ikẽrẽat mug̃ẽap puxim―eywee Satanás a'õ kay kũyjobicap puxim — io'e. — Eybu'u jĩjã ikẽrẽat mug̃ẽ ãm. Imẽnpit ikẽrẽat epeg̃ug̃ẽ eya'õbaca'ũm puye. Imẽneju Deus eju juy epeyekawẽn ixe a'õbacaan kug̃ eyeku am — io'e cebe ip.
38 Nah tounu isah eo, “Mata to’iwa’an kwayoyoban saise men routobon kwanab, ayub i ekokok baise biya i himorob.”
39 G̃ebuje bosusu o'ju waram. Kuyat ekawẽn puxim waram o'jekawẽn Deus eju.
39 Jesu matabir maiye yoyobanamih in, tur ta’imonabanak eo yoyoban.
40 Jesus waram o'jepit ebapũg̃ayũ kay. Ixet ip o'tobuxik ma'g̃uto. Itaxeebaca o'e ip xet pibun.
40 Naatu matabir maiye nan ana bai’ufununayah biyah tit matah koun bit sawar hi’inu’in itih, naatu Peter tur o isan kasiy awan bit.
41 Jesus waram o'jepit bosusu. Waram o'jekawẽn Deus eju. Waram g̃uto o'jepit ebapũg̃ayũ kay.
41 Jesu mar baitounin matabir maiye na ana bai’ufununayah biyah tit eo, “Kwa i boro’ika kwai’in kwabiyarir? Kwaiyariraka! Mata tenuw. Orot Natun i sabuw kakafih umahimaim hiyai hinab hinafatumimih.
42 Epe'ãy! — io'e cebe ip. — Ak'i juy epe'e! Oũmat omuyku! G̃a'a atopabijuk ip — io'e.
42 Kwamisir tan, kwa’itin, orot yanuwayan i natitaka, nabuwu’umih.”
43 — ausente —
43 Jesu ana tur eo sawara’e, bai’ufununayah nah 12 wanawanahimaim Judas yanuwayan, firis ukwarih, Ofafar bai’obaiyenayah naatu regaregah ai’in kou’ay gagamin kaiy kefat auman Judas nawiyih bairi hina hitit.
44 — ausente —
44 Yanuwayan i kou’ay eobaimanih, “Orot menatan ayu anab ana mamamay kwa a kok orotoban nati, kwanab kwanafatum naatu kwanakaif auman kwanan.”
45 Yajẽm'isum ma Judas o'ju Jesus kay.
45 Basit hina hititit ana veya Judas mutufor in Jesu biyan tit eo, “Bai’obaiyenayan!” Naatu mamay.
46 Judas eju oajẽmiayu Jesus o'jat. Cem ma o'taomũn ip.
46 Naatu Jesu hibai hirab hifatum.
47 Imẽnpuye Jesus ejuat jepaja o'ju'uk iyuk pewi. Paĩyũ kukukayũ ebekit g̃uybuikibi o'sug̃uybuikibika. O'sug̃uybu'uk pajam.
47 Baise orot ta nati’imaim batabat kaiy bai firis ukwarin ana akir wairafin tainin buru’um.
48 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn oajẽmiayu eju.
48 Jesu awan tara’ah kou’ay isah eo, “Kwa a kaiy, a kefat kwaiteten kwanan ayu fatumu’umih ana itinin ayu i bainowan orot na’atube.
49 — Ade kabia adi og̃uy eyxe. Imukũyjojom'uk cuk adi og̃uy Deus eju kawẽnwẽnap'a be―yabog̃at'a be — io'e. — Ig̃o'a be g̃u bit eyju odaomũn. Kuy bima o'tupmubararak ip Deus ekawẽntup apẽn ip odaomũn iaptup — io'e. — “Ibabikurukat taomũnap puxim ixe taomũn ip,” i'e'em ig̃odup — io'e. — Imẽn ma odaomũn ip g̃asũ dak — io'e Jesus.
49 Mar etei Tafaror Baremaim ama abibinan men imaim kwatafatumu? Baise abisa Bukamaim hi’o hikikirum i nan niturobe.”
50 G̃ebuje soat ip Jesus o'jepere ceweju etaybitbinayũ. Soat ip o'watwat.
50 Nati’imaim ana bai’ufununayah etei’imak hihamiy hibihir.
51 Jesus daomũnmũn ip pima ag̃okatkat o'ju Jesus nomuju―yaypan'isuat. Jeekabek kug̃ acã oeku. Iekabek o'jat ip Jesus daomũnayũ. Yaypan'isuat taomũn ojuy ip.
51 Orot boubun ta ana faifuw baban akisin ius Jesu bi’ufunun, hisinaftobon hitab hitafatumimih,
52 Imẽnpit jeekabek o'suiwat jedaomũnap puxim. Toti'ũm ma o'jenapõn jeparara pibun.
52 baise ana faifuwawat hibai i segar bihir.
53 — ausente —
53 Firis Gagamin, orot ai’in, Ofafar bai’obaiyenayah, etei hiru’ay hima’am Jesu hibai hina firis ukwarih ana baremaim hirun.
54 — ausente —
54 Peter ef yokaika i’ufnunih bairi hina Firis Gagamin ana bar merar hitit imaim ma’utenayah wairaf hi’asir hima rararih i na bairi hima rarih.
55 Ibimãmãayũ ekawẽn coco'ukayũ warara'acayũ kudadam o'e ip Jesus muymuy am. Ibikuy o'e ip xepxepayũ be pũg̃ tag̃ ma Jesus muy am. Jesus aoka ojuy ip.
55 Firis ukwarih naatu kanisel ana kou’ay sabuw tutufin etei hisinaftobon baifuwen tur hibow hitit saise imaim Jesu hita’asabun isan, baise ana kakafin men ta hitita’urimih.
56 Adeayũ napa ma ip Jesus o'yawẽg̃mukẽrẽrẽrẽn. Imẽnpit pũg̃ tag̃ g̃u o'yawẽg̃mukẽrẽrẽrẽn ip―wara'at tag̃tag̃tag̃ ma. Jesus muymuy jĩjã o'e ip.
56 Sifrubonayah moumurih maiyow Jesu isan hifufuwen, baise hai tur hio men Jesu sisinafumaim hi’o’omih.
57 Warara'acayũ imẽn napa ma Jesus o'yawẽg̃mukẽrẽrẽn soat etabutpe.
57 Naatu sabuw afa himisir Jesu isan baifuwen tur hibow hit hio.
58 — “Ijop'a Deus eju kawẽnwẽnap'a oyamu'ũm―ijodiat emuamuy'a oyamu'ũm,” i kuy juk o'e ite ma — i napa ma o'e ip. — “Xepxep xet kap puje wara'at'a oyamuy,” i kuy juk o'e ite — io'e ip napa ma. — “Ijodiat emuamuy'am g̃u je'e,” i juk o'e — i napa ma o'e ip. — Imẽn ixe ekawẽn oceya'ĩjojo — io'e ip napa ma.
58 “Aki eo anowar, ‘Sabuw umahimaim Tafaror Bar hiwowowab ayu boro anataraboun nare naatu veya tounu ufunamaim boro ana wowab maiye, men sabuw umahimaim hiwowowab na’atube.’”
59 Imẽnpit pũg̃ tag̃ g̃u ip o'yawẽg̃mukẽrẽrẽn―wara'at tag̃tag̃tag̃ ma.
59 Baise hai tur hio men ta sisinafumaim hi’o’omih.
60 Ixeyũ ekawẽn co buje paĩyũ kukukat o'ãy soat wap jekawẽn ãm Jesus eju.
60 Imaibo Firis Gagamin misir sabuw nahimaim bat Jesu ibatiy, “Orot hairi sif hirurubon inowar naatu boro hai tur wan inay ai en?”
61 Imẽnpit Jesus mũg̃ ma osunuy. O'jede g̃u.
61 Baise Jesu men kafa’imo tur ta eomih, Firis Gagamin ibanak ibatiy maiye, “O i Roubininayan God Baigegewasinayan Natun?”
62 — Hm hm — io'e Jesus. — Ixe ipot ma õn — io'e. — Soat wag̃o õn — io'e. — Ojojom epe'e. Xik'i og̃uy Deus xe ibaat kadi. Ixe Deus soat podi ma ya'õbacaat. Cexe õn pima ojojom epe'e. Soat kukukan oce ixe eju. G̃uyjom ijodi waram ojot. Kabikerereat tag̃wi okop — io'e Jesus.
62 Jesu iya’afut eo, “Ayu i Natun, naatu kwa etei boro Orot Natun God fairin uman asukwafune namare rofom wanawanan nanan kwana’itin!”
63 — ausente —
63 Naatu Firis Gagamin iti tur nonowar ana faifuw bow seb naatu eo, “Aki men akokok sif rubonayah!
64 — ausente —
64 Baigigimen tur eo kwanowar, mi’itube kwanotanot?” Etei’imak hio, “I bowabow kakafin sinaf naatu i boro namorob?”
65 Jesus o'g̃uxiuxi ip pũg̃pũg̃ ixeyũ'in jetakoma pibun ma. Jesus o'topamuekabek ip pag̃õm. O'yaokaka ip.
65 Sabuw afa Jesu yumatan hikwaitututur naatu matan faifuwamaim hisum hirab hio, “Kuo anowar yait o rabi?” Ma’utenayah auman rebareban hifafar.
66 Pedro mabuk uk'a daxirõg̃ pe bima, paĩyũ kukukat puywatwat'ukat o'ju Pedro kay. Ayacat o'ju cekay.
66 Peter ufun bar meraraka ma’am basit Firis Gagamin ana akirwairafin babitai na sisibinamaim tit,
67 Ixe ayacat Pedro o'jojojo jewewewem daxa etako be. O'jeak cĩcã cekay.
67 Naatu Peter ma wairaf rarar babitai bat itin kikin naatu eo, “O auman Jesu airi Nazarethane kwana.”
68 — Õn g̃u! Apên ẽn e'em? Ixe bure g̃u õn! — i napa ma o'e Pedro.
68 Baise Peter youb, “Ayu men aso’ob o abitur ku’o.” Basit i bar merar ana etawan gagamin ufunane tit, naatu kokorere eo.
69 Ixe ibuywatwat'ukat waram Pedro o'jojojo iboce.
69 Akir babitai Peter itin maiye, naatu nati’imaim sabuw hibatabat tur ta’imon hai tur eowen, “Iti orot i Jesu ana bai’ufununayan ta!”
70 Imẽnpit Pedro napa ma o'e g̃uto:
70 Baise Peter ibanak youb maiye, hima kikimin sabuw bairi hibatabat Peter hiu, “Tur anababatun o i Jesu ana bai’ufununayan orot ta, anayabin o auman i Galilee orot.”
71 — Dapxi ẽn! — i napa ma o'e Pedro. — Ixe bure g̃u õn! Ceweju õn pit ocekuku g̃u — i napa ma o'e. — Õn icẽmãn e'em'ũm pima, Deus cuy ipiat supi'ajoat owebe — Pedro o'e.
71 Peter eobaifaro eo, “Anababatun a tur ao’owen, God baimakiy nitu ayu ana bifufuwen na’at, ayu nati orot men aso’ob!”
72 Sapokay waram o'jede g̃ebuje bit. Pedro Jesus a'õ kay o'jeg̃ebu.
72 Mar ta’imonamo kokorere mar bairou’abin eo, naatu imaibo Peter nuhin taseb Jesu mi’itube eo not, “Kokorere mar rou’ab nao ana veya o boro mar tounu ayu inayoubu.” Naatu Peter busuruf rerey.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Marcos 14, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.