Lucas 22
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Peta ajẽm pima paĩyũ kukukayũ Jesus aoka ojuy ip, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak. Peta butet Páscoa i osunuy.
1 Faraw Wanawanan Yeast en ana hiyuw wabin Tar Nowaten aa isan ana veya i na kabom.
2 Ixe epeta bima Judeuyũ pão'a o'o'uk osodop―yamuyuhuhuaptõmtẽm'ũmat'a. Soat kabia Jesus aoka ojuy oekuku ip paĩyũ kukukayũ, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak.
2 Naatu nati ana veya’amaim firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah wa’iwa’iramaim ef hinunuwet mi’itube Jesu hitab hitarab tamorob isan, anayabin bebeyanamaim sinafumih sabuw hibiruwih.
3 — ausente —
3 Nati ana veya’amaim, Jesu ana bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot Judas wabin ta Iscariot Satan dogoron wanawanan run.
4 — ausente —
4 Basit na firis ukwarih naatu Tafaror Bar ma’utenayah hai orot ukwarih biyah tit, Jesu mi’itube nab nabitih isan bairi hiyakitifuw.
5 Icokcok cĩcã ip o'e paĩyũ kukukayũ, Deus eju kawẽnwẽnap'a wiwi'ukayũ kukukayũ dak.
5 Naatu orot ukwarih hiyasisir Judas kabay baitinin isan hio’matan.
6 — Ha'a, dinheiro juy eg̃ũm owebe — io'e cebe ip.
6 Judas ibasit naatu ef ana gewasin wa’iwa’iramaim nuwet, mi’itube Jesu tab tabitih, sabuw men hitaso’ob.
7 — ausente —
7 Faraw Wanawanan Yeast en hiyuw ana veya natit, nati ana veya’amaim i Tar Nowaten isan sheep natunatuh lamb terouw sibor teya’aya.
8 — ausente —
8 Imih Peter, John hairi Jesu eobaimanih iyafarih eo, “Kwanan Tar Nowaten ana hiyuw kwanabogaigiwas tanaa.”
9 — Pu'a be xe'e oceyoyoy wuyxat? — io'e ip.
9 Hibatiy hio, “Menamaim kukokok boro ana bogaigiwas?”
10 — Eya'õpicũg̃cũg̃ cuy epesop! — io'e. — Ikabog̃atka be eyõm puje, ag̃okatkat eydopabijuk―idibi mũn'a kukat. Ixe nomuju juy epeju — io'e. — Ixe be uk'a be iõm puje, eyju dak epeõm ig̃o'a be — io'e.
10 Jesu iyafutih eo, “Kwanan Jerusalem kwanatitit auman orot ta boro noukwatamaim harew nahun na’abar nanan bairi kwanitar, naatu kwani’ufunun bairi kwanan bar erurumaim kwanarun.
11 — Uk'a iwat pe juy epeyekawẽn. “Ocemutaybitbin'ukat o'jewa'õmudot ewebe,” i juy epe'e cebe. “ ‘Pu'abi be ebikuy omujum jekõn ãm oweju etaybitbinayũ eju Páscoa kabia bima,’ i juk o'e ocemutaybitbin'ukat,” i juy epe'e uk'a iwat pe — io'e Jesus.
11 Naatu bar matuwan orot kwanibatiy, ‘Bai’obaiyenayan,’ o isa iti na’atube eo. ‘Ayu au bai’ufununayah bairi nanawan bar awan menatan boro imaim Tar Nowaten ana bay anaa?’
12 — Uk'a iwat yabimubapuk eywebe umat'abi, yabog̃at'abi, soat opop iat'abi — io'e. — Ibo'abi be juy ovelha epejoyoy wuyxan — io'e cebe ip.
12 Naatu i boro bar awan gagamin yate tafan ni’obaiyi kwana’itin, nati’imaim sawar etei hirereb hiyabuna inu’in, imaim kwanabogaigiwas.”
13 O'ju ip ikabog̃atka be. Apẽn cuk adi Jesus o'e cebe ip iap tag̃ o'tobuxik ip soat tag̃. Ovelha o'joyoy ip ig̃o'abi be.
13 Orot rou’ab hitit hinan sawar etei Jesu eo na’atube hi’itah, basit Tar Nowaten hiyuw hibogaigiwas.
14 Jekõn pima Jesus o'jekawẽn jemumujuyũ eju―12 beayũ eju. Kaxikxik'i osodop ip mesa be.
14 Bay aa isan ana veya tit, naatu Jesu ana tur abarayah bairi bay aa ana efanamaim himare.
15 — Páscoa xat o pin cĩcã õn eyweju ijop epeta bima — io'e. — G̃axĩn ma juy õn ipiat'ajom — io'e.
15 Baise iuwih eo, “Ayu akokok kwanekwan iti Tar Nowaten ana bay kwa bairit tanaa, imaibo ani’akir biyau nababan.
16 — Deus soat kukukan'ũm pima Páscoa xat ojo'o g̃u. Imẽnpit Deus soat kukukan pima, ojo'o waram — io'e.
16 Anayabin a tur ao’owen, ayu i boro men kafa’imo iti bay anaa maiye, ana veya’amaim iti sawar yabin anababatun niturobe God ana aiwob wanawananamaim.”
17 G̃ebuje Jesus uva'abidi o'timuõm tikõnkõg̃ap pe.
17 Imaibo Jesu kerowas bai, God ana merar yi, naatu ana bai’ufununayah itih eo, “Kerowas iti kwabai etei’imak kwafaram kwatom.
18 — Ijodi g̃u waram uva'abidi otikõn. Deus soat kukukan pima bit, waram otikõn — io'e Jesus.
18 A tur ao’owen, veya iti boun ebubusuruf ayu iti wine boro men anatom, ayu boro iti na’atube ana ma nan God ana aiwob nan natit.”
19 G̃ebuje pão'a o'yabu.
19 Naatu rafiy bai God ana merar yi sawar, imasib ana bai’ufununayah itih eo, “Iti i ayu biyou, kwa abit, iti na’atube kwanasinaf saise imaim ayu kwananuhu.”
20 Jekõn epere buje, uva'abidi o'tiũm cebe ip.
20 Naatu kerowas isan i na’atube sinaf, bay hi’aa ufunamaim bai itih eo. “Iti kerowas i God ana Obaibasit Boubun ayu au rara’amaim ibour kwa etei isa ebisuwai.
21 — Mesa be xik'i owejuat ma oũm okay itakomaayũ be — io'e.
21 Baise kwanaso’ob orot yait ayu morobomih babau eo, i iti gemamaim airi ama’am.
22 — Soat wag̃o õn. Oje'ũ apẽn cuk adi webay ibikuy osunuy iap tag̃. Imẽnpit Deus ipiat supi'ajoat oũmat pe — io'e.
22 Orot Natun i boro namorob God isan yayakitifuw na’atube, baise orot yait baban eo emomorob i boro baimakiy gagamin na’in nab.”
23 — Abu xe'e wuy'in kuka Jesus o'g̃ũm cekay itakomaayũ be? — io'e ip jewewebe Jesus eju jekõnkõnayũ.
23 Basit bai’ufununayah taiyuwi hibabatiyih hio, “Iti kou’ay wanawanamaim o yait iti na’atube sinafumih iyakitifuw ima kunotanot?”
24 G̃ebuje Jesus eju etaybitbinayũ o'jewa'õbubu jeweweju.
24 Bai’ufununayah taiyuwih wanawanahimaim gamin matar hai kokok hitaso’ob yait i orot gagamin.
25 Jesus o'jekawẽn cebe ip.
25 Jesu iuwih eo, “Tafaram wanawanan Eteni Sabuw hai aiwob ana sabuw kaifih isan i hai fair ema’am imih sabuw tekakaifih, naatu sabuw iyab onowaten hibai sabuw tebobonawiyih, i tekokok wabih nara’at Bonawiyenayah hinarouw.
26 Eyju bit imẽn g̃u juy epesop. Kariwa yobog̃at pin pima, ya'õbuyxi'ũmat puxim cuy epeku — io'e Jesus cebe ip. — Warara'acat kukukat pin pima juy ibuywatwan ip epesop — io'e cebe ip.
26 Baise kwa wanawanamaim i men na’atube nama, o yait orot gagamin mataramih taiyuw inayare inikek, naatu o yait bonawiyenayan mataramih taituwa isah ini’akir inabow.
27 — Abu kariwa yobog̃at? — io'e. — Jekõn ãm mesa be xik'iat tu? Ixat tojotjot'ukat g̃u xe'e? Jekõn ãm mesa be xik'iat ma kariwa yobog̃at. Imẽnpit eyxe bima wuyxat tojotjot'ukat puxim cuk adi ojekuku. Warara'acat puywatwan cuk adi ojekuku — io'e Jesus.
27 Yait i orot gagamin, orot bay aayan o orot bay semorayan? Orot mare ma bay eaau i turobe orot gagamin. Baise ayu kwa wanawanamaim i akir wairafin na’atube ama kwa isa abowabow.
28 Eybu'un g̃u juk adi epesop okay, warara'acat a'g̃u ipiat o'supi'ajoat owebe — io'e.
28 Au routobon fokarih wanawananamaim men kwaihamiyu, baise sisibu’umaim mar etei bairi tama’am.
29 — Kuy bima webay o'e owebe “Soat kukukan ecesũy,” i. Imẽnpuxim “Eyju dak soat kukukayũm epesop oweju,” i õn e'em eywebe.
29 Tamai aiwob ana fair itu abi’aiwob na’atube nati fair ta’imon kwa abit kwani’aiwob
30 Õn soat kukukan pima, wemesa be epeyekõn oweju — io'e. — “Eyju ikẽrẽat kug̃ Deus xe,” i epe'e kũyjobit'ũmayũ be. “Eyju ikẽrẽat kug̃ g̃u Deus xe,” i dak cuy epe'e kũyjobicayũ be. Imẽn epe'e Israel naxeg̃ebitbit pe―12 be tiwatwat pe — io'e Jesus jeweju etaybitbinayũ be.
30 Kwa boro au aiwob wanawananamaim kwanaa, kwanatom yasisir kwanab, aiwob hai ura ma’ama’amaim kwanamare Israel sabuw hai big etei 12 kwanakaifih.”
31 — Simão — io'e Jesus Simão Pedro be. — Eya'õpicũg̃ cuy — io'e. — Satanás kuy o'e owebe “Simão buyxijo pin õn, itabut paxi je'e wa'õ kay iam,” i — io'e Jesus Simão be. — Satanás itabucayũ xewi emujẽm pim apẽn wuyju tarekrektata mujẽmjẽm taixee bewi iap puxim — io'e. — “Ha'a. Esubuyxijo,” i juk oce Satanás pe — io'e Jesus. — “Soat cuy esubuyxijo oweju etaybitbinayũ,” i juk oce cebe — io'e Jesus.
31 Jesu eo, “Simon, Simon! Satan i baibasit God biyanane bai, kwa routobon nit nakubaituturimih. Orot masaw bowayan ana rice erab erububunai ani’aanin nabin eyai, naatu kanabin nabin eya’iyai na’atube.
32 — Imẽnpit kuy ocekawẽn Deus eju ewebeam. “Simão juy esubuywan itabucap epereap puxim,” i oce Deus pe — Jesus o'e. — Waram okay etabun pima, eykitpitpiyũ juy esubuywan itabut cĩcã am ip okay — io'e Jesus.
32 Baise Simon, ayu o isa ayoyoyoban, saise a baitumatum men nara’iy, naatu ayu isou inamamatabir ana veya, taituwa koufair initih hinabatkikin.”
33 — Kariwa, jeiwat g̃u õn — io'e Simão Jesus pe. — Obu'un g̃u ekay — io'e. — Daomũnmũnap'a be dak cuy oju eburem. We'ũap kay ma juy oju eburem — io'e Pedro.
33 Baise Peter iya’afut eo, “Regah ayu airit na dibur run naatu na morob isan abobuna ama’am.”
34 — Pedro — io'e. — Sapokay ede'ũm awap, ebapũg̃ em “Ixe bure g̃u õn,” i ece'e — io'e Jesus pit.
34 Jesu eo, “Peter, boun gugumin o boro mar tounu inayoub inao, ‘Ayu orot nati men aso’ob,’ i ufunamaim kokorere boro nao inanowar.”
35 G̃ebuje o'jekawẽn wara'acayũ eju―jeweju etaybitbinayũ eju.
35 Imaibo Jesu ana bai’ufununayah ibatiyih eo, “Kwanotanot ayu ai yuni aur kaukut, hafoy naatu a baibiyon en kwatit kwanan ana veya’amaim, sawar afa isah kwaiyababan.” Hiya’afut hio,
36 — G̃asũ bit — io'e cebe ip — patorõn kug̃ pima juy epetujowat eyekuap tag̃ — io'e. — Sako kug̃ pima juy epetujowat. Payao kug̃'ũm pima juy eyeekabek epeteida ibu am — io'e.
36 Jesu iuwih eo, “Baise a tur ao’owen, o yait aur kaukut, o hafoy ema’am inab, naatu o yait aur kaiy en, a biya baibiyon inab inan hinatubun naatu kabay inab kaiy inatubun uma inisinfafar.
37 — Imẽn e'em Deus ekawẽntup―omuwẽg̃aptup:
37 Anayabin a tur ao’owen, Buk Atamaninamaim iti na’atube hio hikirum, ‘Hi’i’itin i bainowan mowanabe,’ naatu nati tur i ayu isou hikirum, naatu boro anasinaf nan yabin namatar’’”
38 — Kariwa, ak'i ece — io'e ip. — Xepxep oceju payao kug̃ — io'e ip.
38 Bai’ufununayah hio, “Regah kaiy rou’ab iti abobotanen kui’itan.” Jesu iyafutih eo, “Nati ana fofonin.”
39 Ibocewi o'jẽm ip jekõnkõnap'a bewi umat'abi bewi.
39 Jesu ana bai’ufununayah bairi matan fufur tisisinaf na’atube Jerusalem hihamiy hiyen hin Olive Oyawemaim hitit.
40 O'jekawẽn ceweju ip yajẽm puje.
40 Jesu na nati efanamaim titit ana veya, basit ana bai’ufununayan iuwih eo, “Kwanayoyoban saise routobon nanan boro kwanarukouw.”
41 Jesus o'jewerũg̃ jeweju etaybitbinayũ xewi. Bosusu o'ju. Jag̃ẽpũg̃ ma o'e.
41 Imaibo in fotafot wan ana fofonin na’atube, sun yowen yoyoban
42 — Bay, ebu'u bima bit ipiat esupi'ajoat g̃u owebe — io'e Deus pe. — Imẽnpit obikuyap tag̃ g̃u juy ece―ebikuyap tag̃ acã — io'e.
42 eo, “Tamai inakokok na’at, basit iti biyababan ana kerowas biyau’umaim kubosair, men ayu au kok, baise abisa o kukokok na’atube namatar.”
43 Ibocewi Deus ekawẽn tojotjot'ukat o'kop kabi kadiwi Jesus a'õmucan am.
43 — ausente —
44 Big̃ ma ja'õbuyxim o'jekawẽn Deus eju. Jeg̃uycũg̃at pibun ma oe'ũ pin. Topa'adiayey o'e toy buxim, ig̃uycũg̃ cĩcã buye. O'jedopadoyebot ipi ju.
44 — ausente —
45 Deus eju jekawẽn epere buje o'ãy. Kirik'ãy. Jeweju etaybitbinayũ kay oajẽm. Jay. Ixexet ma ip o'tobuxik. Ixexet ip jeg̃uycũg̃ap kug̃ ip yobog̃ cĩcã buye.
45 Yoyoban sawar misir inan, ana bai’ufununayah matah fot hi’inu’in itih, hai yababan ra’at kwanekwan easbunih hi’inu’in.
46 — Apẽnpuye eyxexet? — io'e. — Epeyewurũg̃ cuy! — io'e cebe ip. — Epeyekawẽn cuy Deus eju eywebe ikẽrẽat kukap puxim — io'e.
46 Iuwih eo, “Aisim kwa’inu’in? Kwamisir kwayoyoban saise men routobon kwanab.”
47 Warara'acayũ dak oajẽm Judas eju. Ixe Judas warara'acayũ wap oajẽm jaku Jesus iam imutaybin am ip. Ixe 12 beayũ'in osunuy.
47 Jesu iti na’atube bat eo auman, bai’ufununayah 12 wanawanahimaim orot ta wabin Judas sabuw rou’ay gagamin na’in nawiyih hina hitit. Naatu Judas mutufor in Jesu biyan tit bai mamay. Judas baiyowayah naatu Jews bairi hina Jesu emamamay|alt="Judas kissing Jesus; with soldiers and Jews" src="cn01812B.tif" size="col" loc="Luk 22.47" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="22.47-48"
48 — Judas — io'e Jesus. — Soat wag̃o õn — io'e. — Wag̃obu kõn tu ẽn oũm ãm okay itakomaayũ be? — io'e.
48 Baise Jesu iu, “Judas o iti mamayenamaim Orot Natun ibai rakit sabuw kubitih?”
49 G̃ebuje Jesus eju etaybitbinayũ itaybit o'e Jesus pum ip iam.
49 Bai’ufununayah bairi hibatabat Jesu isan abisa mamatar hi’itin, basit hibatiy, “Regah karam boro kaiyomaim bairi aniyow?”
50 Pũg̃ ixeyũ'in tak paĩyũ kukukat puywatwat'ukat o'sug̃uybu'uk pajam. Tep. Iba'at kadiat g̃uybu o'sug̃uybu'uk.
50 Naatu ana bai’ufununayah orot ta ana kaiy bora’ah, Firis Gagamin ana akir wairafin ta tainin asukwafune buru’um.
51 — Imẽn g̃u bit epesop! — io'e Jesus jeweju etaybitbinayũ be.
51 Baise Jesu eo, “Men inasinaf maiye kunutanub!” Naatu Jesu orot tainin butubun efanin matar maiye.
52 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn Judas ejuayũ eju―paĩyũ kukukayũ eju, Deus eju kawẽnwẽnap'a wiwi'ukayũ kukukayũ eju dak, Judeuyũ kukukayũ eju dak.
52 Imaibo Jesu firis ukwarih, Tafaror Bar ana firis ukwarin, furisiman, naatu regaregah ai’in Jesu bain fatuminamih hinan iuwih eo, “Kwa iti kaiy, kefat yuwu rabu’umih kwabow kwanan ana itinin i ayu orot kakafu bainowan na’atube?
53 — Soat kabia Deus eju kawẽnwẽnap'a be juk adi og̃uy. Epesot g̃u juk adi odaomũn ãm ig̃o'a be bima — io'e. — G̃asũ bit okuk put eywebe eybikuyap tag̃. Eybikuyap tag̃ eyeku but g̃asũ. Kabiokbog̃ tag̃ jekuku'ukayũ kukat ijodiat kukat g̃asũ. Satanás ijodiat kukat g̃asũ. Eyju dak kũyjobit ixe a'õ kay — io'e Jesus.
53 Ayu mar etei Tafaror Bar gagamin wanawanan bairit tama’am, men kwakok boro imaim ayu kwatafatumu? Baise iti boun i kwa a veya, imih abisa kwakokok na’atube kwasinaf. Anayabin gugumin ana orot ebobonawiyi.”
54 Judas ejuayũ Jesus o'jat. O'tujowat ip paĩyũ kukukat duk'a kay. Pedro dak o'ju Jesus nomuju. Wũy ma oeku Jesus nomuju. Oajẽm ip.
54 Jesu hibai hifatum hibai hin Firis Gagamin ana bar hitit, naatu Peter nabineika bat i’uf nunih bairi hin hitit.
55 G̃ebuje daxa o'g̃usop ip paĩyũ kukat tuk'a xe, uk'a ekorara be. Oabikbik ip daxa etako be. Pedro xik'i o'e ixeyũ parakpe.
55 Wairaf merar yan foun hi’asir himare hima rararih, Peter na wanawanah mare bairi hima rararih,
56 G̃ebuje ayacat Pedro o'jojojo―yaypan'isuat―paĩyũ kukukat puywatwat'ukat. O'jojojo Pedro daxa ekabia dag̃ puye. O'jeak cekay.
56 basit akir wairafin babitai ta nuw Peter ma wairaf rarar itin, naatu matan kubar itinbunai sawar imaibo eo, “Iti orot auman i Jesu hairi hima hireremor.”
57 — Ka'ũma — Pedro bit o'e napa ma. — Tũ'ũ, ixe bure g̃u õn — io'e napa ma jebuap puxim.
57 Baise Peter yaub eo, “Babitai, ayu nati orot i men kafa’i aso’ob.”
58 Wara'acat Pedro o'jojojo ibun'ũm pima ag̃okatkat.
58 Hima kafa’imo, orot ta itin maiye eo, “O i ni’i orot ana bai’ufununayan ta.” Baise Peter iya’afut eo, “Aro, ayu men nati orot ana bai’ufununayan ta’amih.”
59 Pũg̃ hora kap puje, wara'acat o'jekawẽn.
59 Hima one hour na’atube sawar, basit orot tabo iban eo maiye “Tur anababatun iti orot i Galilee matuwan Jesu hairi hima hireremor men kasikasiy ta’amih.”
60 — Tapu — Pedro bit o'e. — Wetaybit g̃u apẽn ẽn e'em iam — io'e napa ma. — Ixe bure g̃u õn pit — io'e napa ma.
60 Baise Peter orot iya’afut eo, “Aro ayu men kafa’i aso’ob o abisa kuo.” Iti na’at eo auman kokorere eo.
61 G̃ebuje o'jeak Pedro kay. Pedro dak o'jeg̃ebu Jesus a'õ kay―kuy bimaap a'õ kay.
61 Regah tatabir mutufor nuw Peter itin, naatu Regah abisa eo i not, “Boun gugumin o boro mar tounu ayu inayayoubu ufunamaim kokorere boro nao.”
62 Kacũg̃ kay Pedro o'ju. Jesus bure g̃u õn iap kay o'jeg̃ebu. Imẽnpuye o'tõn cĩcã.
62 Basit Peter misir tit in ufun re rerey i gagagamat.
63 Iwiwi'ukayũ Jesus o'jowayway―o'jat'iayũ. Jesus o'g̃upokupok ip.
63 Orot afa Jesu hima’uh hima’am himisir faifuw ta hibai matan hisum,
64 Jesus eta o'sutamuekabek ip pag̃õm.
64 imaibo hi’i’iyab naatu hiborabirab hio, “Kuo anowar, yait o rabi?”
65 Jesus o'jomuymuy jĩjã ip. Warẽmtag̃ ma ip Jesus o'jukuk.
65 Naatu tur kakafih moumurih maiyow hiu kwanikwaniy hi’i’iyab.
66 G̃ebuje Judeuyũ kukukayũ o'je'awero ip, paĩyũ kukukayũ dak, Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ dak. Judeuyũ awẽwẽ'ukayũ yobog̃ayũ ip osodop. Kabia'isum ip o'je'awero. Jesus o'tujowat ip ixeyũ kay. Waram g̃uto Jesus o'jowaywayway ip.
66 Mar sibisib auman sabuw hai regaregah ai’in, firis ukwarih naatu Ofafar Bai’obaiyenayah etei hiru’ay hita’imon, imaibo Jesu hinawiy hina Kaniser nahimaim bat
67 — Ẽn tu Deus emunaẽ? — io'e ip. “Cemunaẽ bima bit cuy ece ocewebe,” io'e ip Jesus pe.
67 naatu hibatiy, “Kuo anowar o i Keriso?” Jesu iyafutih eo, “A tur ana’owen boro men kwanitutumu’umih,
68 — Omukũyjom cuy epe'e i õn e'em eywebe bima, kuka omukũyjom g̃u epe'e.
68 naatu ana bibatiyi auman boro men kwaniyafutu’umih.
69 Imẽnpit soat wag̃o õn. G̃axĩn ma oabik Deus ba'at kadi―soat podi ma ya'õbacaat ba'at kadi. Ixe jo'i wa'õbaca og̃uy — io'e Jesus. — Jewejojo'i ma ocesop oca'õbacaap kug̃ — io'e.
69 Baise mar enan Orot Natun boro God fairin uman asukwafune namare nama’am kwana’itin.”
70 — Deus ipot tu ẽn? — io'e ip Jesus pe.
70 Naatu etei’imak hibatiy hio, “Bo o God Natun?” Jesu iyafutih eo, “Ayu God Natun kwarouw kwao i tur anababatun kwao.”
71 — Apẽg̃ãm kuka warara'acat atakoy Jesus muy am? Kuy o'e! Kuy ixe ekawẽn oceya'ĩjojo — io'e Judeuyũ kukukayũ. Deus muymuy xeku — io'e ip napa ma.
71 Imaibo sabuw hio, “Men takokok koubuna’ayah sabuw afa tanabow, anayabin tur awanamaim titit i tainitamaim tanowar!”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Lucas 22, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.