João 9

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 G̃ebuje Jesus ita'ũmat o'jojojo doze beayũ eju cũg̃cũg̃ pima. Ikap puje ma ita'ũm osunuy. Dinheiro ojuyjuy'uk osunuy ita'ũm puye.
1 Orot matan fim auman tufuw ma’am Jesu remor inan itin.
2 — Ocemutaybitbin'ukat — io'e ceweju etaybitbinayũ. — Apẽnpuye ite ita'ũm o'kap? Ita'ũm o'kap ite ma ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye du? — io'e ip. — Pãm g̃uto cebay ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye du? Pãm g̃uto ixi ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye du? — io'e ip.
2 Ana bai’ufununayah Jesu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, yait ana kakafinamaim iwa’an iti orot matan fim auman tufuw? I taiyuwin ana kakafin o i hinah tamat hai kakafinamaim?”
3 — Ita'ũm ma o'kap ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye g̃u, cebay ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye g̃u dak, ixi ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ puye g̃u dak — io'e Jesus. — Deus ja'õbacaap jomõg̃ wuyetabutpe jabeku. Imẽnpuye ita'ũm o'kap — io'e.
3 Jesu eo, “Orot matan fim i men anabowabow kakafinamaim iwa’an matan ifimemih o i hinah tamah hai kakafinamaim, baise i ana fimemaim God ana fair iti orot biyanamaim nirerereb hina’itin.
4 — ausente —
4 Iti ana veya’amaim yait ayu iyunu anan i ana bowabow tanabow, gugumin i enan men karam yait ta nabow.
5 — ausente —
5 Ayu boun iti tafaramamaim ama’am, ayu i tafaram ana marakaw.”
6 O'jexi ipi ju. Xih. A'a'a. Ka'wi o'g̃u'a'a jebidim. Wũnxik. Porog̃. Ka'wi'a'a o'yamuy ita'ũmat eta be imu'ada am. (14) Judeuyũ ebodoydoyap kabia be o'yamuy ita be imu'ada am.
6 Iti tur eo ufunamaim, Jesu kwei me yan re naatu iyuriyur bai bora’ah orot matan idadawir.
7 — Eju juy idibi'it'iti be―Siloédi be — io'e Jesus. — Ecewedopawuy juy idibim — io'e.
7 Naatu iu, “Kwen harew Siloam kukuf (nati wab anayabin iyafar) imaim kururub.” Imih orot in rurub naatu matan nuw sawar itah auman matabir au bar in.
8 Imẽnpuye ita'ũm tũibit tuk'a etakobeayũ o'jekawẽn ip jeweweju, ita'ũm tũibit o'jojojo'iayũ dak.
8 Orot tain tuwan naatu sabuw afa marasika hi’i’itin ma fefefeyan, hibatiy, “Iti orot ta’imon mar etei ema efefefeyanaban i iti?”
9 — Ijoce osunuyiat teku — io'e ip pũg̃pũg̃pũg̃.
9 Sabuw afa hi’o, “Orot i nati.” Afa hi’o, “En nati i ana yumatabe.”
10 — Apẽn etate g̃asũ? — io'e ip cebe.
10 Sabuw hibatiy, “Mi’itube o mat igewasin kunuwanuw?”
11 — Ag̃okatkat oajẽm okay — io'e ita'ũm tũibit. — Ibutet Jesus i — io'e. — Ka'wi o'g̃u'a'a. O'yamuy weta be weta mu'ada am. “Eju juy Siloédi be,” i juk o'e owebe — io'e. — “Ecewedopawuy juy,” i dak — io'e. — Imẽnpuye oju. Ocewedopawuy. Wetate oceu — io'e ita'ũm tũibit. — Wecoan put oce — io'e.
11 Orot iyafutih eo, “Orot wabin te’o Jesu i yur bai matou idadawir naatu na Siloam harew kukufamaim rurubamih iuwu. Imih ayu an arurub, naatu matou to iwa’an anuwanuw.”
12 — Poce omuy ixe Jesus? — io'e ip.
12 Sabuw hibatiy, “Bo iti orot i menamaim ema’am?”
13 G̃ebuje Fariseuyũ kay tuk'a etakobeayũ ita'ũm tũibit o'tujowat.
13 Nati orot Jesu biyawas hibai hina Pharisee biyah hitit.
14 — ausente —
14 Baiyarir ana veya’amaim Jesu nati orot matan fim yuramaim idawir matan igewasin nuw.
15 — ausente —
15 Isan imih Pharisee ibanak maiye orot hibatiy mi’itube matan igewasin. Orot hai tur eowen eo, “I yuramaim matou idadawir uwu harewamaim arurub naatu boun i anuwanuw.”
16 — ausente —
16 Pharisee afa hi’o, “Iti orot i men Godane na, anayabin Baiyarir ana ofafar i men ekakaif.”
17 — Pãm ẽn? — io'e ip ita'ũm tũibit pe. — Ixe etadaat. Abu ixe exe? — io'e ip.
17 Imih Pharisee hitatabir orot ibanak hibatiy maiye, “Iti orot o mata iwa’an bigewasin isan o boro mi’itube inao?”
18 Judeuyũ kukuk'ukayũ ibu'u ip o'e jetabut am ita'ũm tũibit a'õ kay. — Ita'ũm g̃u teku osunuy — io'e ip itabut'ũm puye.
18 Jew hai ukwarih men kafa’imo hititumatum iti orot matan fim ma’am naatu bounabo matan nuw, naatu orot hinah tamah isah hi’af hina, imaibo hibatiyih.
19 — ausente —
19 “Iti orot i kwa natu? Kwa kwa’o’o i matan fim auman tutufuw kekeban iti? Naatu boun i mi’itube enuwanuw?”
20 — ausente —
20 Hinah tamah hiyafutih hi’o, “Aki aso’ob iti kek i aki natu, naatu matan fim auman tufuw.
21 — Wetaybit g̃u bit apẽn xe'e o'jewetada iam — cebay o'e. — Wetaybit g̃u abu ixe o'g̃u'ada iam — io'e. — Ig̃o eju ma juy epeyekawẽn — io'e ip Judeuyũ kukukayũ be. — Ite ma jewetadaap g̃uwẽn eywebe. Bekit g̃u g̃oku — io'e ip.
21 Baise aki men aso’ob, boun i mi’itube enuwanuw, o yait matan iwa’an igewasin, kwaibatiy i sanaman, karam taiyuwin isan boro nao.”
22 Imẽn o'jede ip, Judeuyũ kukukayũ buxim iparara buye. Judeuyũ kukukayũ juk o'e jebekitkit pe:
22 Hinah tamah iti tur hi’o, i Jew sabuw isah hibir, anayabin iti tur i marasika Jew ukwa’ukwarih hi’o hibasit, yait Jesu isan naorereb Keriso nararauw boro kou’ay barene hinabotait ufun nama.
23 Imẽnpuye iparara o'e ip Judeuyũ kukukayũ buxim. Imẽnpuye ixeyũ o'e:
23 Iti isan imih i hinah tamah hi’o, “Kwa taiyuw kwaibatiy kwa’itin, i sanaman.”
24 Fariseuyũ waram ita'ũm tũibit o'tojocat jewekay.
24 Mar bairu’abin orot matan fim nuwanuw isan hi’af na, naatu hibatiy maiye, “Turobe God nanamaim ai tur ina’owen! Aki aso’ob orot yait o biyawasi i bowabow kakafin wairafin.”
25 — Wetaybit g̃u ikẽrẽat kug̃ xe'e ixe iam — io'e ita'ũm tũibit. — Wetaybit wetate g̃u ojop iam. G̃asũ bit wetate ma oce — io'e.
25 Orot iyafutih eo “Ayu men aso’ob i bowabow kakafin wairafin o en? Ayu sawar ta’imonamo asoso’ob i ayu matou fim ama’am naatu boun i anuw a’i’itah.”
26 — Apẽn sute o'e ewebe? — io'e ip. — Apẽn etada? — i waram o'e ip.
26 Naatu orot hibatiy, “Abistanawat o isa sinaf? Mi’itube sinaf o mata botawiy?”
27 — Kuy juk iboap og̃uwẽnuwẽn eywebe — io'e. — Eyju bit eyetabut g̃u wa'õ kay. Apẽn eyju dak waram wa'ĩjo pin eyxe? — io'e ita'ũm tũibit. — Ixe ebekitkiyũm pin paxi eyju dak? — io'e cebe ip.
27 Orot iyafutih eo, “Ayu marasika kwa isa aoka naatu kwa men kwanowar. Aisim kwakokok anao maiye kwananowar? Ta’itin kwa auman kwakokok i ana bai’ufununayah kwanamatar?”
28 — Ap! Ixe ebekitkiyũm pin g̃u oceju! — io'e ip. — Ekawẽnkẽrẽ jĩjã ocexe! — io'e ip.
28 Hi’obaibiyab naatu hi’o, “O i nati orot ana bai’ufununayan, baise aki i Moses ana bai’ufununayah.
29 — Ocetaybit Deus a'õbi Moisés e'e'uk osunuy iam. Ocetaybit g̃u abu a'õbi sute e'em iam — io'e ip.
29 Aki aso’ob God mutufor Moses hairi hi’o, baise orot nati Jesu tibiwab, aki men kafa’imo aso’ob i menane na?”
30 — “Abu-a'õbi sute e'em?” i eyju e'em — io'e. — “Deus a'õbi ite wetada,” i õn pit e'em — io'e. — Iboap iwaru jĩjã oxe — io'e.
30 Orot matan fim bigewasin iyafutih eo, “Abifofofor men kafaita! I menane nan kwa men kwaso’ob, baise i ayu matu fim iwa’an anuwanuw.
31 — Wuyetaybit Deus ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukat ekawẽn a'ĩjojom g̃u ibuywat am iam. Jebikuyap tag̃ jekuku'ukat ekawẽn a'ĩjojom pit ibuywat am. Jebuyxim jekukat ekawẽn a'ĩjojom Deus.
31 It Taso’ob bowabow kakafih wairafih God hai tur men enonowar. God ana sabuw i ana kok tesisinaf naatu isan tekakakaf i hai tur enonowar.
32 Ka'ũma ma teku ita'ũm o'kap'iat o'sutada iap awẽg̃ o'yawẽg̃tobuxik. Kuyje dak iboap awẽg̃ o'yawẽg̃tobuxik g̃u — io'e. — G̃asũ bit Jesus wetada — io'e.
32 Men yait ta tafaram wanawanan orot matan fim auman tufuw ma’am matan botawiy nuwanuw ana tur nowaramih.
33 — Deus a'õbi'ũm pima, iba'ore kajuk o'e cebe wetada am. Deus a'õbi ma ite wetada — io'e ita'ũm tũibit.
33 Iti orot men Godane tanan na’at, i boro men karam iti bowabow tasinaf.”
34 — Warara'acat podi ma ikẽrẽat kug̃ ẽn! Eta'ũm ekap ikẽrẽat kug̃ cĩcã buye! — io'e ip napa ma. — Ẽn tu ocemutaybin pin? Ejẽm cuy ocexewi! — io'e ip. — Ejẽm cuy Deus eju kawẽnwẽnap'a bewi! — io'e ip. — Waram cuy eõm g̃u ijop'a be — io'e ip.
34 Iti isan hi’o, “O bowabow kakafin wanawanan itufuw ira’at iyey, i boun aki ini’obaiyi!” Naatu kou’ay barene hibotait tit ufun ma.
35 G̃ebuje Jesus ita'ũm tũibit o'tobuxik. O'tobuxik Fariseuyũ be ixe mujẽm iap awẽg̃ tobuxik puje. O'jekawẽn ceweju.
35 Jesu orot hinun tit ufun ma’am ana tur nowar, naatu titita’ur anamaramaim ibatiy, “O Orot Natun kubitumitum?”
36 — Abu sute, Kariwa? — io'e ita'ũm tũibit. — Ixe juy eg̃ubapuk omutabut am — io'e.
36 Orot Jesu ibatiy, “Regah, iti orot i menatan ku’o anowar saise i anitumitum!”
37 — Ixe jojom ẽn g̃asũ―eweju kawẽnwẽnat cocom — io'e. — Õn ma ixe — io'e Jesus.
37 Jesu orot isan eo, “Orot i iti kwi’i’itin, boun iti airi kwa’o’o.”
38 O'jẽg̃'aecõg̃cõg̃ Jesus wap Jesus ya'õbuyxi cexe buye.
38 Naatu orot eo, “Regah, Ayu abitumatum.” Naatu Jesu nanamaim sun yowen kwafir.
39 — Pũg̃pũg̃ ipi dag̃ayũ'in cũg̃ ma Deus xe wedot puye. Okay itabucayũ cũg̃ ma cexe. Itateayũ buxim ip — io'e Jesus. — Warara'acayũ bit ikẽrẽ cexe. Itabut'ũmayũ ikẽrẽ cexe — io'e. — “Wetaybitsũ mabuk Deus ekawẽn. Imẽnpit wetaybin pin cĩcã,” i'e'em warara'acayũ. G̃uyjom ixeyũ itabut je'e okay — io'e Jesus. — Warara'acayũ bit te'e ma e'em “Wetaybit Deus ekawẽn,” i. Itabut g̃u je'e ip okay. Ita'ũmayũ buxim ip — io'e.
39 Jesu eo, “Ayu ana iti tafaramaim atitit anayabin i sabuw ana kusibih, saise iyab mata fim boro hinanuw, naatu iyab tenuwanuw boro matah fimabe hinamatar.”
40 — Te'e ma du oceju e'em “Ocetaybit Deus ekawẽn,” i? — io'e ip Jesus pe, pũg̃pũg̃ Fariseuyũ'in.
40 Pharisee afa nati’imaim bairi hima’am iti tur eo’o hinowar, naatu hibatiy, “Nati tur ku’o’o, aki auman matai fim?”
41 — “Ocetaybitsũ ma Deus ekawẽn. Imẽnpit ocetaybin pin cĩcã,” i ey'e buje, ikẽrẽat kug̃ g̃u kajuk epe'e Deus xe. Imẽnpit te'e ma eyju e'em “Ocetaybit cĩcã Deus ekawẽn,” i. Imẽnpuye ikẽrẽat kug̃ eyju cexe — io'e Jesus.
41 Jesu iyafutih eo, “Kwa mata fim na’at, kwa boro men kakafimih. Baise boun kwa kwa’o’o aki matai anuwanuw, kwa a kakafih i tema’am.”

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 9, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.