João 8

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 Jesus pit o'ju co'a kay―Oliveira dip'a kay.
1 Imaibo Jesu Olive Oyaw na’at tit yen in.
2 Kabia isum Jesus waram o'jepit Deus eju kawẽnwẽnap'a be―yabog̃at'a be. Adeayũ o'je'awero Jesus ekawẽn co pin puye. Ixe oabik. Adeayũ mutaybitbin o'e.
2 Maraumanika Jesu matabir maiye Tafaror Bar ana meraramaim bat, sabuw moumurin maiyow hiru’ay hi’arbebera’uh naatu i busuruf ma sabuw i’ubaibiyih.
3 G̃ebuje Fariseuyũ eju Moisés ekawẽn imutaybitbin'ukayũ ayacat o'tojot Jesus kay. Ayacat itoptep ma'g̃u osunuy. Inaka warara'acat itop kay itabiku osunuy. Warara'acat itop eju o'tobuxik ip Fariseuyũ. O'tojot ip Jesus kay. Adeayũ etabutpe ip o'tojot.
3 Ofafar bai’obaiyenayah naatu Pharisee babin turan aawan hairi hi’inu’in hibai hina hirun. Naatu hi’u kou’ay nahimaim bat.
4 — Kariwa — io'e ip Jesus pe. — Ite ayacat ocetobuxik wara'acat itop eju. Imẽnpuye ocetojot ekay — io'e ip.
4 Naatu Jesu isan hi’o, “Bai’obaiyenayan, iti babin i turan aawan hairi hi’inu’in atita’ur.
5 — Moisés o'e wuydobuyũ'ũm'ũm pe: “Wara'acat itop eju jepopomat cuy epeyabug̃bug̃ wita'am,” i. Imẽn Moisés ocemutaybitbin. Pãm ẽn? Apẽn ẽn ece'e? — io'e ip Jesus pe.
5 Ofafaramaim Moses aki iti na’atube eobaiyuni, babin yait ta iti na’atube nasisinaf boro kabayamaim anarab namorob. O a not ta ema’am boro inao.”
6 Imẽn o'e ip Jesus pe. Tũybe cũg̃'ũma jede iãn o'e ip. “Cũg̃ g̃u ẽn e'em,” i'e ojuy ip Jesus pe. “Moisés ekawẽn tag̃ g̃u ẽn e'em,” i'e ojuy ip cebe.
6 Iti baibat hibai hititit i mi’itube Jesu hitikubibiruw, saise abitur ta’o na’at imaim hitabat ubar hititin isan.
7 — Apẽn ẽn ece'e? — io'e ip waram.
7 Hi’u hibibabatiy anamaramaim, Jesu nakwetan tara’ah naatu isah eo, “O yait aur bowabow kakafin men nama’am na’at, o wan kabay kubai babin isan kurouw.”
8 Waram o'je'aetoro. Waram jebum ipi mukorepkorem. Koreh.
8 Naatu i kwafure maiye me yan ma kubebebeyan.
9 O'jẽm ip cekawẽn co buje. Koap aypapayũ o'jẽm õn tak ikẽrẽat kug̃ iam itaybit puye. Warit. Xerewun. Wara'at. Xerewun. Wara'at. Xerewun. G̃uyjom warara'acayũ o'jẽm yaypan'isuayũ. Warit. Xerewun. Wara'at. Xerewun. Soat ip o'jẽm. Jesus acã o'jepoyat. Ayacat Jesus xe o'e cũg̃'i.
9 Iti tur hinonowar anamaramaim ta’ita’imon hitabartaitit hin, oro’orot atamanih wan hi’iyon hibusuruf hitit. Babin akisinamo hihamiy Jesu nanamaim bat
10 Kirik'ãy. Jesus o'ãy. O'jeak ayacat kay.
10 Jesu totofar misir babin itin basit isan eo, “Babin iti sabuw menika hin? Naatu yait ta o isa rouw’ouri ai en?”
11 — Kariwa — io'e. — Ka'ũmg̃u ip — io'e. — O'jẽm ip — io'e. — Weiwat xeyũku.
11 Babin eo, “Regah men yait ta ema’am.” Naatu Jesu eo, “Basit gewasin! Ayu auman men karam boro anibatiyi. Kwen, iti boun inabubusuruf bowabow kakafih men inasinaf maiye.”
12 Waram pima Jesus o'jekawẽn adeayũ eju.
12 Jesu sabuw isah eo maiye, “Ayu i tafaram ana marakaw. Yait ayu ebi’ufnunu i boro men guguminamaim naremor, baise i boro yawas ana marakaw nab.”
13 — Ẽn acã xipan jewemuwẽnuwẽn — io'e Fariseuyũ. — Cũg̃ g̃u ẽn kawẽnwẽn — io'e ip napa ma.
13 Pharisee Jesu isan hi’o, “Iti tur ku’o’o i o taiyuw isa ku’o’orerereb naatu abistan o ku’o’orerereb i men turobe.”
14 — Cũg̃ ma õn kawẽnwẽn — io'e Jesus. — Eyetaybit g̃u pomawi ojot iam, poma õn cum iam tak — io'e. — Õn pit wetaybit pomawi ojot iam, poma õn cum iam tak — io'e. — Cũg̃ ma õn kawẽnwẽn wetaybit puye — io'e.
14 Jesu iyafutih eo, “Ayu taiyuwu isou ana’orerereb na’at, ayu ao’orereb i turobe, anayabin ayu aso’ob menane ana naatu menamaim ananan. Baise ayu menane ana naatu menamaim ananan kwa i men kwa so’ob.
15 — Eyju e'em “Cũg̃ ma ẽn kawẽnwẽn,” i, eyxe warara'acat e'eap ibapuk'ũm ma'g̃u. Imẽn g̃u õn pit e'em — io'e.
15 Kwa sabuw hai itininamaim kwa’itih kwabibabatiyih. Ayu men yait ta ana itininamaim aitin abibabatiyimih.
16 — “Cũg̃ g̃u ẽn kawẽnwẽn,” i õn e'em pima bit, cũg̃ ma kuka oce. Cũg̃ ma kuka oce, omudocat tak imẽn e'em puye. Webay omudot. Pũg̃ tag̃ ma oceju e'em — io'e.
16 Baise ayu anabibatiyi na’at, ayu au baibatiyen i turobe. Anayabin ayu i men akisu. Ayu Tamai iyunu anan i airi ama’am.
17 — Imẽn e'em Moisés ekawẽntup:
17 Kwa taiyuw a’ofafaramaim iti na’atube hikirum, anamaramaim sifroubonayan orot rou’ab te’orereb tebibasit nati i turobe.
18 — Õn ma xipan jewemuwẽnuwẽn. Webay dak xipan omuwẽnuwẽn―omudocat. Pũg̃ tag̃ ma omuwẽnuwẽn oceju―õn, webay dak — io'e.
18 Ayu i orot ta taiyuwu isou ao’orereb; Tamai ayu iyunu anan ayu au sifroubounayan ta.”
19 — Poce omuy ebay? — io'e ip Jesus pe.
19 Naatu sabuw hibatiy, “O Tamat i menamaim ema’am?” Jesu iyafutih eo, “Kwa ayu men kwaso’ob na’atube Tamai auman men kwaso’ob. Kwa ayu kwatasusu’ubu na’at Tamai auman boro kwatasu’ub.”
20 Imẽn Jesus o'e Deus eju kawẽnwẽnap'a be―yabog̃at'a be. Adeayũ mutaybitbin osunuy. Dinheiro muõmõmap'a xe imutaybitbin osunuy. Cekay itakomaayũ Jesus daomũn ojuy. Imẽnpit o'taomũn g̃u ip taomũnap kabia g̃u buk puye.
20 Iti tur i tafaroror bar wanawanan kabay teya’ay ana efan sisibinamaim Jesu ma i’obaibiyih. Men yait ta bai fatumimih, anayabin i ana veya men baimih.
21 — ausente —
21 Jesu ibanak isah eo maiye, “Ayu boro kwa anihamiyi anan, naatu kwa boro ayu isou kwananuwet naatu kwa a kakafih wanawanahimaim boro kwanamorob. Ayu menamaim ananan kwa boro men imaim kwanan.”
22 — ausente —
22 Naatu Jew hai ukwarih hi’o, “I eo, ayu menamaim anan kwa men karam kwanan. Iti eo anayabin i boro taiyuwin na’asabun?”
23 — ausente —
23 Baise Jesu eo maiye in, “Kwa i babe ma’ani, Ayu i yate ma’anu. Kwa i tafaram nowan, baise ayu i men tafaram nowan.
24 — ausente —
24 Ayu ao kwanowaraka, ayu men kwanasu’ubu kwanabitutumu na’at, kwa boro anababatun a kakafih wanawanahimaim kwanamorob. Ayu’uban tur iti ao’o.”
25 — Abu ẽn? — io'e ip.
25 Hibatiy hio, “O i yait?” Jesu iyafutih eo, “Tabubusurufika kwa a tur aowen taremor tana.
26 — Adeat muwẽn pin mabuk õn eywebe. “Cũg̃ g̃u eyju kawẽnwẽn” i'e pin mabuk oce eywebe. Omudocat ekawẽn muwẽnuwẽn acã õn. Ixe icẽmãn e'em — io'e Jesus.
26 Kwa isa ayu boro tur moumurika anao anibabatiyi. Baise yait ayu iyunu anan i turobe? Naatu abistan i eo anonowar ayu sabuw hai tur ao’owen.”
27 Jesus jemudocat muwẽn puje, jebay o'g̃uwẽn. Iboap ekawẽn pit Judeuyũ kukayũ itaybit g̃u.
27 Jesu Tamah isan sabuw hai tur eo’eowen naniyan men hibai.
28 — Soat wag̃o õn — io'e Jesus. — Obamuapay epe'e we'ũ am korosa be. Obamupaya buje, “Icẽmãn xeku kabi bewiat,” i epe'e. “Ja'õbi g̃u xeku oeku―jebay a'õbi acã,” i epe'e — io'e. — “Wuyebay e'eap muwẽnuwẽn xeku oeku,” i epe'e — io'e Jesus.
28 Imih Jesu eo, “Orot Natun kwanabobora’ah anamaramaim, kwa boro kwanaso’ob; Ayu i Yait; naatu ayu men taiyuwu au kokomaim asisinafumih, baise Tamai abistan tur mutufor bi’obaiyu’umaim ao’o.
29 — Soat em omudocat bikuyap tag̃ õn jekukum. Imẽnpuye soat em ag̃ okay. Ixe opere g̃u — io'e Jesus.
29 Naatu yait ayu iyunu anan airi ama’am i men ihamiyu, anayabin mar etei i ana kokomaim asisinaf isan ebiyasisir.”
30 Imẽneju ade oitabun Jesus kay―ya'ĩjojo'ukayũ'in.
30 Nati eo’omaim sabuw moumurih maiyow hitumitum.
31 Jesus waram o'jekawẽn Judeuyũ kukukayũ eju. Pũg̃pũg̃ ixeyũ'in o'e: — Teku icẽmãn e'em — i.
31 Imih Jesu Jew sabuw iyab i hibitumatum isah eo, “Ayu au bai’obaiyen kwanabubukikin na’at, kwa i anababatun ayu au bai’ufununayah,
32 — Kawẽn icẽmat muwẽnuwẽn õn eywebe — io'e. — Kawẽn icẽmãn eyetaybit pima cekariwa be imudadaybotbot'ibiyũ buximayũm g̃u epesop — io'e cebe ip.
32 naatu kwa boro turobe kwanaso’ob naatu turobe boro imaim narufami kwanatit.”
33 — Abu ocemudadaybotbot'uk osunuy? Ka'ũma ma! — io'e ip. — Abraão naxeg̃ebitbit oceju! — io'e ip. — Apẽnpuye ẽn e'em ocewebe “Cekariwa be imudadaybotbot'ibiyũ buximayũm g̃u epesop,” i? — io'e ip.
33 Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Abraham ana a’agir. Naatu aki men yait ta ana akir wairafin. Mi’itube inarufami anatit isan kuo’o?”
34 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e Jesus. — Cekariwa be imudadaybotbot'ibiyũ be iba'ore jekariwa epere am. Imẽnpuxim ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukat pe iba'ore ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ap epere am, Satanás ixe ekariwa buye — io'e.
34 Jesu sabuw isah eo, “Turobe a tur ao’owen, o yait ta bowabow kakafin kukusisinaf i bowabow kakafin ana akir wairafin imatar.
35 — Cekariwa be imudadaybotbot'ibit ma soat em g̃u cekariwa duk'a be dopdom. Kariwa imujẽm pin pima, g̃ujẽm. Kariwa ipot pit, soat em jebay duk'a be dopdom. Cebay ixe g̃ujẽm g̃u — io'e.
35 Akir wairafin taitin tuwahinah wanawanahimaim i boro namarorore, baise Natun i ana efan wanatowan.
36 — Õn ma Deus ipot. Owebe eydaxijo buje, Satanás g̃u eykukukan jeenuy — io'e. — Imẽnpuye ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ap epere but epesop — io'e.
36 Imih Natun kwa narurufami, kwa i anababatun narufami,
37 — Icẽmãn eyju Abraão naxeg̃ebitbit — io'e. — Inaka eyju oaoka ojuy wa'õ kay kũyjobit'ũm puye — io'e―Jesus o'e.
37 Ayu aso’ob kwa i Abraham ana a’agir, baise kwa i ef kwanunuwet ayu kwana’asbunu. Anayabin kwa dogor wanawanan, ayu au tur ana efan i men ema’am.
38 — Webay be omutaybitbinap muwẽnuwẽn õn eywebe. Satanás ebekitkit eyju. Ixe ekukuap tag̃ eyju dak jekukum — io'e Jesus.
38 Ayu Tamai ana taragub wanawanan abistan i’obaiyu ai’itin i a tur ao’owen, naatu kwabo tamat demon hi’o kwanonowar na’at kwasisinaf.”
39 — ausente —
39 Sabuw hiya’afut hi’o, “Abraham i aki tamai.” Jesu eo maiye, “Kwa Abraham natunatun na’at kwa boro i sisinafube kwatasinaf.
40 — ausente —
40 Itinin i iti. God anababatun au tur eowen ao kwanonowar isan kwa a not kwabobaifufun ayu asabunu’umih. Abraham iti na’atube men sinaf.
41 — Satanás ekukuap co'i eyju jekukum — io'e.
41 Kwa tamatanah mi’itube hisisinaf na’atube kwasisinaf.” Sabuw hiya’afut hi’o, “Aki Tamai i ta’imon God akisinamo, aki i men ometakek aki i natunatun anababatun.”
42 — Deus xewi ojot. Wa'õbi g̃u ojot. Ixe ma omudot — io'e Jesus. — Deus eyebay bima, kajuk okukpin eyxe og̃uy — io'e.
42 Jesu sabuw isah eo, “God kwa Tamat na’at ayu boro kwatiyabuwu, anayabin ayu Godane ana naatu boun iti bairit tama’am. Ayu men taiyuwu au kokomaim anamih, baise i ayu iyunu ana.
43 — Wekawẽn kay jekũyjobin pin g̃u eyju. Imẽnpuye wekawẽn pa'arẽm eyxe — io'e.
43 Aisimamih ayu tur ao’o naniyan men kwabaib? Abistan ayu ao men kwananonowar anayabin kwa tain i gugurih.
44 — Ibiõg̃buk kẽrẽayũ kukat ebekitkiyũ eyju―Satanás ebekitkiyu — io'e―Jesus o'e. — Apẽn ixe ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ iap co'i eyju dak ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ — io'e. — Ixe warara'acat aokaka'uk osunuy ipi mujurũg̃ isum. G̃asũ dak wuyjuyũ muy'ũ'ũ'uk ixe — io'e. — Kawẽn icẽmat kay kũyjobit'ũm osunuy ixe — io'e. — Iba'ore ixe be kawẽn icẽmat kay kũyjobit am. Icẽm g̃u teku e'em. Napa ma e'em. Napa ma e'em pima, je'e pinap tag̃ e'em cexe. Dapxi teku — io'e. — Icẽm'ũmãn e'em ip ixe ebekitkiyũ.
44 Kwa i tamat demon mowan natunatun, naatu kwa a kok i tamat esisinafube kwani’ufunun. Aneika i asbunubunuwenayan, i men turobe’emaim batamih, anayabin i wanawanan turobe en. Baifufuwen nati i ana tur, anayabin i baifufuwenayan naatu baifufuwenayah etei tamah.
45 Icẽmat õn pit e'em eywebe — io'e. — Inaka eyetabut g̃u wekawẽn kay — io'e.
45 Baise ayu tur anababatun ao’o, kwa i men kwabitutumu.
46 — Ka'ũma ma icẽmãn e'em owebe “Ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ ẽn” i — io'e. — Icẽmãn wekawẽn. Apẽnpuye eyetabut g̃u wekawẽn kay? — io'e.
46 O yait ta karam ayu au kakafin inaorerereb? Ayu turobe ana’o na’at, aisim men kwabitutumu?
47 — Kũyjobit ip cekawẽn kay Deus ebekitkit. Eyju bit Deus ebekitkit g̃u. Imẽnpuye Deus ekawẽn kay g̃u eyju — io'e Jesus Judeuyũ kukukayũ be.
47 Yait Godamaim ema’am naatu ana tur enonowar i i God nowan. Kwa tur men kwanonowar anayabin Kwa i men God nowan.”
48 — Icẽmãn oceju e'em ewebe “Ibiõg̃buk kẽrẽat a'õbi ẽn e'em” i, “Akpidapi ẽn,” i dak — io'e ip. — “Cũg̃'ũma ẽn jekukum Samaria eipi wat puxim,” i oceju e'em ewebe. Icẽmãn oceju e'em — io'e ip.
48 Jew sabuw Jesu hiya’afut hi’o, “Aki’ima turobe ao’o, oma Samaria mowan naatu demon hitounbuburi kuma’am.”
49 — Icẽm g̃u eyju e'em — Jesus o'e. — Ibiõg̃buk kẽrẽat a'õbi g̃u õn e'em. Webay kug̃ õn ibuyxim. Eyju bit obuyxim g̃u okug̃ — io'e.
49 Jesu iya’afutih eo, “Ayu men demon hitounbuburu ama’am. Ayu Tamai akisinamo akakakafiy, baise kwa ayu men kwakakafiyu.
50 — Õn ma obuyxim okug̃ap kudadam g̃u — io'e. — Webay bit obuyxim okug̃. Ixe obuyxim g̃u okukat g̃uju ipiat'ajojoap pe — io'e.
50 Ayu men taiyuwu wabu bora’ara’ahin isan anunuwet, baise orot ta i ayu isou akisinamo nanuwet naatu i boro ayu nibabatiyu.
51 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e. — Wekawẽn tag̃ jekuku'ukat soat em g̃u jeedop ce'ũ'ũayũ xe — io'e Jesus.
51 Tur anababatun au’uwi, yait ayu au tur ebobosiyasiyar boro men namorob.”
52 — Ibiõg̃buk kẽrẽayũ kukat a'õbi ẽn kawẽnwẽn — i napa ma o'e ip Judeuyũ kukukayũ. — Abraão'ũm oe'ũ. Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ'ũm'ũm tak oe'ũ'ũ. “Wekawẽn tag̃ jekuku'ukat soat em g̃u jeedop ce'ũ'ũayũ xe,” i ẽn pit e'em — io'e ip.
52 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “Aki bounabo aso’ob o i demon hitoububuni kuma’am! Abraham morob naatu dinab oro’orot himorob, baise o ku’o’o yait ta ayu au tur nabobosiyasiyar boro men namorob.
53 — Ocedobu'ũm oe'ũ―Abraão'ũm. Abraão bit toto osunuy ya'õbuyxiat. Ixe'ũm podi du a'õbuyxi? — io'e ip. — Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ'ũm'ũm tak oe'ũ'ũ. Ixeyũ'ũm'ũm pit toto osodop ya'õbuyxiayũ. Ixeyũ'ũm'ũm podi du a'õbuyxi? — io'e ip. — Abu dak ẽn? — io'e ip Jesus pe.
53 Aki tamai Abraham i morob o men taiyuw inabora’ahi Abraham inanatabir? Naatu God ana dinab auman himorob. O kunotanot o i yait?”
54 — Õn ma xipan jewemuwẽnuwẽn pima, abu kuka wa'õ kay o'e? Ka'ũma ma! — io'e. — Webay bit xipan omuwẽnuwẽn. “Ka'ũmg̃u okpot co'iat ya'õbuyxiat,” i'e'em ixe. “Ẽn acã ocekukukat,” i te'e ma eyju e'em webay be — io'e Jesus.
54 Jesu iya’afutih eo, “Ayu taiyuwu anabobora’ahu na’at ayu au bora’ara’aten anayabin en. Ayu Tamai kwa a God kwarouw kwa’o’o i akisinamo ayu ebobora’ara’ahu.
55 — Eyju ma eyetaybit g̃u abu ixe iam. Õn pit wetaybit ixem. “Wetaybit g̃u ixem,” i õn e buje, napa ma kajuk oce. Eybuxim kajuk oce dapxi. Imẽnpit wetaybit cĩcã ixem. Kũyjobit õn cekawẽn kay — io'e.
55 Kwa i men kafa’imo kwasu’ub, baise ayu asu’ub. Ayu men su’ubin anarouw ana’o na’at, ayu boro baifuwenayan kwa ana karam, baise ayu i asu’ub naatu i ana tur abobosiyasiyar.
56 — Wuydobu'ũm Abraão'ũm itaybit o'e ipi kay teku jajẽm wuydaxijojo'ukan iam. Imẽnpuye icokcok o'e — io'e Jesus.
56 Kwa tamat Abraham ayu au na ana veya nuw i’itin i iyasisir naatu veya na titit isan i kawasa.”
57 — Aypa g̃u ẽn — io'e ip. — Cinquenta koato g̃u buk ẽn — io'e ip. — Abraão ejojojo g̃u! — io'e ip. — Icẽm g̃u ẽn e'em — io'e ip Jesus pe.
57 Jew sabuw Jesu isan hi’o, “O a kwamur i men 50 baimih naatu mi’itube Abraham i’itin.”
58 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e Jesus. — Abraão kap awap ma kuy wetabẽg̃ og̃uy — io'e.
58 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu wan ama’abo Abraham tufuw.”
59 G̃ebuje wita'a o'yabu ip Jesus kay yamuju am Judeuyũ kukukayũ. Yaoka ojuy ip napa ma tũybe e'em iãn. Jesus pit o'jemunẽm adeayũ parakpe. Xerewun. O'jẽm Deus eju kawẽnwẽnap'a bewi―yabog̃at'a bewi. Akiju o'jẽm.
59 Nati isan sabuw kabay hi’o’on Tafaror Bar wanawanan hitarabimih baise Jesu sabuw umah aren sorabon ufun tit.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 8, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.