João 6
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Ibocewi Jesus iodi o'timudek―Galiléia eipi beati. Tiberíades tibutet osunuy.
1 Nati ufunamaim ana veya ta, Jesu Galilee harew isobon rabon rewan rounane (wabin ta Taibirias kukuf.)
2 G̃ebuje adeayũ o'ju Jesus kay.
2 Naatu sabuw rou’ay gagamin maiyow hi’ufunun hin anayabin sabuw sawusawuwih biyahimaim ina’inan sinaf biyawasih hi’itan isan.
3 O'jeu Jesus co'apẽn pe. Jeweju etaybitbinayũ eju oabik―doze beayũ eju.
3 Naatu Jesu yen in oyaw sisibinamaim tit naatu ana bai’ufununayah hina biyanamaim himarir hima.
4 Judeuyũ epeta wap osodop ip―Páscoa epeta wap.
4 Jew sabuw hai Tar Nowaten hiyuw ana veya i na biyubin.
5 — ausente —
5 Jesu nuw ra’at sabuw rou’ay gagamin maiyow isan hinan itih, naatu Philip ibatiy, “Rafiy menamaim boro tanatobon iti sabuw tanituwih?”
6 — ausente —
6 Iti i Philip fufunin isan ibibatiy, anayabin i ana notamaim so’obaka i boro abistan nasinaf.
7 — 6 kaxi be wuyekapikap teim pão'a bu buje, kuka o'e g̃u adeayũ xat'am — io'e Filipe.
7 Philip iya’afut eo, “Orot ana baiyan sumar eight ana fofonin tatab rafiy tatutubun sabuw ta’ita’imon tatabituwih i kikimin kwanekwan.”
8 Wara'acat o'jekawẽn Jesus eju jeweju etaybin'ibiyũ'in. André o'jekawẽn ceweju. Simão Pedro wag̃o osunuy André.
8 Imaibo ana bai’ufununayah orot ta, Andrew, Simon Peter tain awan tara’ah eo,
9 — Ak'i! — io'e André. — Yaypan'isuat otobuxik. Cinco be pão'a kug̃. Axima kug̃ tak xepxep — io'e. — Imẽnpit apẽg̃ãm kuka ajat cexewi? O'e g̃u kuka adeayũ xat'am — io'e.
9 “Kek ta iti’imaim rafiy afu’afusar umat roun naatu siy rou’ab umanamaim hima’am aitin. Baise anotanot boro men nakaram, sabuw i ra’at kwanekwan.”
10 — “Epabik cuy,” i juy epe'e adeayũ be — Jesus o'e jeweju etaybitbinayũ be.
10 Nati’imaim samar gewasin tuw inu’in, imih Jesu eo, “Sabuw kwa’uwih samar yan timarir. naatu sabuw samar yan himarir hima, naatu oro’orotowat hibiyab etei 5,000.
11 G̃ebuje Jesus pão'a o'yabu. O'jekawẽn Deus eju.
11 Jesu faraw bai, God ana merar yi, naatu sabuw himarir hima’am faramih, siy bai ef ta’imon sinaf, etei hi’aa yah gadid hai fofonin bai.
12 Soat ip ibeg̃beg̃ o'e Jesus ixat o'g̃u'aren cĩcã buye.
12 Naatu hai fofonin baib ufunamaim, Jesu ana bai’ufununayah iuwih eo, “Hi’aa tuturih etei kwaita’ay, men ta kwanihamiy.”
13 Soat cepayat ip o'jat. Pag̃eiro'a jo'iat'a be o'g̃uõm ip. O'yamuporan ip cepoyan. Doze be o'yamunopapũn pa'geiro'a jo'iat'a.
13 Basit hi’aa tuturih hi’o’on naatu kaifet hibiwanen etei 12, iti i rafiy fafar umat roun naatu siy rou’abamaim sabuw bituwih.
14 Imẽn Jesus wuywebe i'e ba'oreat o'g̃ubapuk soat etabutpe. Ixat o'g̃u'aren cĩcã. Imẽnpuye:
14 Iti ina’inan Jesu sinaf sabuw hi’i’itin ufunamaim hibusuruf hi’o, “Turobe iti orot i dinabamon, i namih hi’o’oban na tafaramamaim tit.”
15 Jesus dakoy ojuy ip o'e. “En ma juy ocekukan ece” i'e ojuy ip cebe.
15 Jesu itih so’ob boro kafa’imo hinan hinab naatu hinau’kikin ni’aiwob, imih i hamenamo nati efan ihamiy naatu akisinamo yen in oyaw wan.
16 Kabiog̃kabiog̃'i bima ceweju etaybitbinayũ o'kop iodi kay―doze beayũ.
16 Veya re birabirab ana bai’ufununayah hire hin harew kukuf hitit,
17 Iodi mudek ojuy ip.
17 Jesu isan hima hikakaif mar bu’u’um, men na biyah tit, imih wa hibai hiboy hirabon au Capernaum.
18 Tipodoybog̃ cĩcã o'e kabidobog̃ puye. Daum cĩcã kobe tipodoy dag̃.
18 Nati ana veya kotar bitufuwan wanawanan hin naatu yabat busuruf ra’at.
19 Wũy jĩjã o'jekoykoy ip. 5 kilometro o'jekoykoy ip. Jesus o'jojojo ip. Xĩg̃xĩg̃ oeku idibi adopa dag̃ Jesus. Yakõmkẽm g̃u tipodoy dag̃. Xĩg̃xĩĩĩĩĩh. Ti'adopa dag̃ cũg̃cũg̃ ma oajẽm. Oajẽm pin kobe kay. Iparara jĩjã ip o'e ti'adopa dag̃at tobuxik puje―xĩg̃xĩg̃at tobuxik puje.
19 Hiboy hitit hire hikuyowen five o six kilometres na’atube hinuwanuw Jesu nahine riy yan bat remor wa isan nan hi’itin yah birubir fafar.
20 — Eypararam g̃u juy epesop — io'e. — Wara'at g̃u õn. Õn ma — io'e Jesus.
20 Baise isah eaf eo, “Ayu o! men kwanabirumih!”
21 Iparara g̃u ip o'e doze beayũ Jesus ekawẽn co buje. Icokcok cĩcã ip o'e. Imẽnpuye:
21 Imaibo ereyasisir hiu na wa afe’en yen, naatu men yok efan hinot hinanamaim awar hiyut.
22 Kuyaje tomukudadaayũ Jesus o'tobuxik g̃u.
22 Marto, sabuw rou’ay nati harew kukuf rounane hima hinunuwabon wa ta’imon nati’imaim batabat hi’inan, naatu hiso’ob Jesu i men nati wa’amaim isra’at bairi hinamih, baise ana bai’ufununayah akisihimo hinan hi’itih.
23 Kawẽnwẽn pima wĩnãbuayũ oajẽm jekobe dag̃. Tiberíades ka bewi ip oajẽm. O'jemũg̃ ip. Mug̃. Wuyjuyũ be pão'a o'oap pe o'jemũg̃ ip. Jebay eju kapusu wuykukukat Jesus o'jekawẽn iap pe o'jemũg̃ ip.
23 Imaibo wa afa Taibiriasine hina efan nati Regah faraw bai igegewasin sabuw bituwih sisibinamaim hirun.
24 — Jesus pit ijoce g̃u omuy — io'e ip―tomukudadaayũ o'e yajẽm'ibiyũ be. — Ceweju etaybitbinayũ dak ijoce g̃u omuy — io'e ip. — G̃a'a atimudek eyekobe dag̃ — io'e ip.
24 Naatu sabuw wa afe’en hinunuwatet Jesu ana bai’ufununayah bairi men hi’it fa’arih, matah kabiy wa hibow au Capernaum na’at Jesu hinuwih hin.
25 O'tobuxik ip. Wĩnãbu ip o'tobuxik.
25 Jesu harew kukuf rewan rounane ma’am hitita’ur, naatu hibatiy, “Bai’obaiyenayan, biyika ina itit kuma’am?”
26 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn ceweju ip.
26 Jesu iyafutih eo, “Anababatun a tur ao’owen, ayu kwanunuwuhu i men ina’inan asisinaf kwa’i’itin isan, baise kwa rafiy kwa’aan ya gagadid isan ayu kwanuwuhu kwanan.
27 — Eyxat kay acã g̃u juy epeyeg̃ebu. Eybeg̃beg̃ eyxan ijodi bima acã — io'e. — Wara'at tak opop eyxat eyag̃uymuisusunap xat — io'e. — Ixe xat o buje, eyag̃uyisum epeku ijodi bima. Soat em epesop eyetait Deus xe eye'ũ buje dak — io'e. — Soat wag̃o õn. Deus webay. “Obikuyap tag̃ ẽn jekukum soat em,” i juk o'e Deus owebe — io'e. — “Imẽnpuye ẽn ma ibiat xat ũmũm'uk eg̃uy wuyjuyũ be,” i juk o'e owebe — io'e. — Eyju dak Deus bikuyap tag̃ cuy epekuku soat em ma — io'e.
27 Bay nati eafe’af isan men kwanabowamih, baise ma’ama wanatowan ana bay isan i raro nanababan, nati bay i Orot Natun boro kwa nit. Anayabin God ayu Tamai ana baibasit nati bay roufaramin isan ana fair ayu itu.”
28 — Apẽn xe'e oceku soat em Deus bikuyap tag̃? — io'e ip Jesus pe.
28 Imaibo Jesu hibatiy, “Bo aki boro mi’itube anasinaf saise God abistan eo imaim anasinaf?”
29 — ausente —
29 Jesu iyafutih eo, “God ana bowabow bow isan i iti. Orot yait God biyafar i kwanitumitum.
30 — ausente —
30 Imih i hibatiy, “Ina’inan fairin menatan boro inasinaf aki ana’itin naatu o anitutumi? O boro abistan inasinaf?
31 — ausente —
31 It ata a’agir arar yanamaim i rafiy wabin manna hi’aa; Buk Atamaninamaim hikirum hi’o’o na’atube, I mar ana rafiy itih hi’aa.”
32 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e Jesus cebe ip. — Ja'õbi g̃u Moisés pão'a jo'iat'a mudodot'uk osunuy eydobuyũ'ũm'ũm pe―Deus a'õbi acã. Moisés Deus xewiatxat g̃u imudodot'uk osunuy cekay ip. Deus pit jexewiatxat mudodon eywebe―eyag̃uymuisusunap xat — io'e Jesus.
32 Naatu Jesu hai tur eowen eo, “Anababatun a tur ao’owen, “Iti mar ana rafiy kwa kwa’ani’aan i men Moses kwa itimih, baise ayu Tamai rafiy anababatun marane kwa it.
33 — Deus cuk omudot jexewi kuyje pão'a jo'iat'a mudocap co'i — io'e. — Õn kabi kadi wiatxat co'i ojot ijodiat ag̃uymuisun am — io'e. — Okay itabucayũ yag̃uyisum jeku — io'e. — Õn ijodiat ag̃uymuisusun'ukat — io'e.
33 Anayabin God ana rafiy i orot yait marane rara’iy sabuw etei tafaram wanawanan yawas ebitih.”
34 — Kariwa — io'e ip Jesus pe. — Ibiatxat cuy eg̃ũm ocexan. Soat em cuy eg̃ũmg̃ũm ocewebe.
34 Sabuw hi’o, “Regah iti rafiy i mar etei initi ana’aan.”
35 — Õn Deus xewiatxat — Jesus o'e. — Õn ma ijodiat ag̃uymuisusun — io'e. — Okay eyetabut puje, soat em eycokcog̃ epesop ibeg̃beg̃at co'i. Okay eyetabut puje soat em eycokcog̃ epesop ibipuruk'ũmat co'i — io'e Jesus.
35 Imaibo Jesu iuwih eo, “Ayu i yawas ana rafiy. Orot Yait ayu isou enan i boro men kafa’imo bayumih namorob, naatu orot yait ayu isou ebitumatum boro men kafa’imo sikan namamahimih.”
36 — “Eybu'u eyetabut am okay,” i juk adi ocece eywebe — io'e Jesus.
36 Naatu iti tur i ao kwanowaraka naatu mata yan kwa’i’itin baise men kafa’imo kwabitutumu.
37 — Webay pũg̃pũg̃ayũ mutabunbun okay. Imẽnpuye itabut ip okay. “Eyetabun g̃u juy epesop okay,” i'ũmg̃u õn pit e'em cebe ip―itabun ojuyayũ be―pũg̃ pe dak ka'ũma — io'e.
37 Sabuw iyabowat ayu Tamai bitu boro ayu isou hinan, naatu orot babin yait ayu isou enan boro men ananun ufun natitamih.
38 — Kabi kadiwi juk oajẽm obikuyap tag̃ weku am g̃u. Omudocat bikuyap tag̃ weku am oajẽm — io'e.
38 Anayabin ayu marane arara’iy, i men ayu au kok sinaf isanamih, baise orot yait ayu iyunu anan i ana kok anasinaf.
39 — Soat em ag̃ õn okay itabucayũ kay. Imẽnpuye jetabucap epereperem g̃u ip―pũg̃ tak ka'ũma. Waram ixeyũ og̃uyu kabi kay ce'ũ'ũayũ muyuap kabia be. Og̃uyu ip omudocat bikuyap tag̃ — io'e Jesus.
39 Naatu orot yait ayu iyunu anan ana kok i iti, sabuw iyabowat ayu bitu etei men ta anikasiy, baise mar yomaninamaim etei’imak anabuwih hinamisir.
40 — Okay itabucayũ og̃uyu ce'ũ'ũayũ xewi, webay soat ce'ũ'ũayũ muyuap kabia be — io'e. — Soat ip jeedop itait Deus xe soat em―abu õn iam itaybicayũ. Imẽn webay ibikuy — io'e Jesus.
40 Anayabin ayu Tamai ana kok i sabuw iyab matah etei Natun akisin ti’i’itin naatu tibitumitum boro ma’ama wanatowan ana yawas hinab; naatu mar yomaninamaim ayu boro anabuwih hinamisir.
41 Imẽneju Jesus ekawẽn kay g̃u ip o'e Judeuyũ kukayũ. Jewa'õxikxig̃ o'e ip jeweweju.
41 Imaibo Jew sabuw hibusuruf Jesu isan higam, anayabin i eo, “Ayu i mar ana rafiy.
42 — Jesus ma teku! — io'e ip jewewebe. — José'ũm ipot teku — io'e ip te'e ma. — Wuyetaybit ixim, cebay'ũm tak. Apẽntak “Deus xewi ojot,” i teku e'em? Dapxi teku — io'e ip te'e ma.
42 Basit sabuw hi’o, “Iti orot i Jesu, Joseph natun, hinah tamah i taso’ob. Naatu baise boun i eo’o, Ayu i marane ara’iy.”
43 — Wa'õxikxig̃ g̃u juy epesop — io'e Jesus.
43 Jesu iyafutih eo, “Taiyuw men kwanagam.
44 — Webay wuyjuyũ mutabunbun okay―omudocat — io'e. — Imutabun'ũm pima, kuka itabut g̃u ip o'e okay. Okay itabucayũ acã og̃uyu kabi kay. Webay soat ce'ũ'ũayũ muyuap kabia be ip og̃uyu. Soat em jeedop ip webay xe — io'e.
44 Sabuw boro men ayu isou hinan kwaneyan, baise Tamai ayu iyunu anan boro nabonawiyih hinan ayu biyau hinatit; naatu mar yomaninamaim ayu boro ana bora’ahih hinamisir.
45 — Kuyje Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukayũ o'tupmubararak. Imẽn ibararak opop tup pe:
45 Dinab oro’orot hikirum hi’o na’atube, ‘Sabuw etei boro God ni’obaiyih. Orot yait Tamai fanan nowar naatu biyanane so’ob ebaib boro ayu isou nan.
46 — Pũg̃ ma webay o'jojojo. Warara'acat pit ka'ũma — io'e. — Õn acã webay ojojojo — io'e.
46 Men yait ta Tamai itin; baise orot yait Godane nan i akisinamo Tamai itin.
47 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e―Jesus o'e. — Okay eyetabut pima, soat em epesop eyetait Deus xe eye'ũ buje — io'e.
47 Turobe a tur ao’owen, orot yait ebitumatum, yawas wanatowan i baika.
48 — Õn ma Deus xewiatxat — io'e. — Ijodiat ag̃uymuisusun õn — io'e.
48 Ayu i yawas ana rafiy.
49 — Wuydobuyũ'ũm'ũm mana'a o'o'uk osodop uk'a'ũmat pe bima. Inaka oe'ũ'ũ ip.
49 Kwa a’a’agir hai veya, rafiy wabin manna arar yanamaim hibow hi’aa, baise etei himorob.
50 Kabi bewiat kay eyetabut puje, Deus wi wũy g̃u epesop — io'e.
50 Baise rafiy iti i marane ra’iy, sabuw iyab hinab hina’ani’aan boro men hina morob.
51 — Õn ma kabi bewiat — io'e. — Kabi bewi ojot ijodiat ag̃uymuisun am. Okay itabucayũ yag̃uyisum jeku ijodi bima. Soat em jeedop ip itait Deus xe ce'ũ buje. We'ũ buje, oẽn osuẽnũm ijodiat xatẽn — io'e.
51 Ayu i yawas ana rafiy, marane hiyafaru are. Orot babin yait iti rafiy na’ani’aan na’at boro nama wanatowan. Iti rafiy i ayu finimu boro anit, saise sabuw boro tafaramamaim yawas hinab hinama.”
52 Iboap co buje jewa'õxikxig̃ ip o'e Judeuyũ kukukayũ.
52 Naatu Jew sabuw iti tur hinonowar isan yah so’ar hibusuruf taiyuwih wanawanahimaim higam hikwaris hio, “Iti orot biyan finimin boro mi’itube nitit tana’animih eo?”
53 — Icẽmãn õn e'em eywebe — io'e Jesus. — Soat wag̃o õn. Oẽn'o'ũm pima Deus ebekitkin g̃u epe'e. Odoy kõn'ũm pima dak cebekitkin g̃u epe'e — io'e.
53 Jesu iuwih eo, “Turobe a tur ao’owen, Orot Natun biyan finimin men kwana’aan naatu ana rara men kwanatomatom, kwa wanawanamaim yawas men ema’am.
54 — Oẽn'o buje bit, Deus ebekitkin epesop. Odoy kõn puje dak, cebekitkin epesop. Soat em epesop Deus xe eyetait — io'e. — Oẽn'oat og̃uyu kabi kay webay ce'ũ'ũayũ muyuap kabia be. Odoy kõnat og̃uyu ibo kabia be — io'e.
54 Orot yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom yawas wanatowan i bai, naatu yomaninamaim ayu boro ana bora’ah namisir.
55 — Wuyjuyũ mutaicinatẽn oẽn. Odoy wuyjuyũ mutaicinatoy — io'e Jesus.
55 Anayabin ayu biyou finimin i bay anababatun naatu au rara i harew anababatun,
56 — Obiõg̃buk omuy oẽn'oat pe―odoykõnat pe — io'e. — Obiõg̃buk a'õbacaap kug̃ jekukum ip. Õn tak pũg̃ tag̃ ma jekukum ceweju ip — io'e Jesus.
56 orot babin yait ayu biyou finimin na’aan naatu au rara natomatom boro wanawana’umaim nama naatu ayu i wanawananamaim anama.
57 — Webay ja'õbi ma itabẽg̃ soat em ma. Ixe ma omudot. Õn tak wetabẽg̃ ijodi webay a'õbi — io'e. — Imẽnpuxim õn ma okay itabucayũ ag̃uymuisusun. Yag̃uyisum jekukum ip wa'õbi―oẽn'oayũ — io'e―Jesus o'e.
57 Tamat yawas ana’an i ayu iyunu ana, anayabin i ema’am isan imih, ayu auman ama’am, ef ta’imonaban orot yait ayu biyau’umaim bai eani’aan boro yawasin nama anayabin ayu ama’am isan imih.
58 — Imẽn ma kabi kadi wiatxat — io'e. — Pão'a jo'iat'a buxim g̃u―wuydobuyũ'ũm'ũm xat puxim g̃u. Wuydobuyũ'ũm'ũm pão'a jo'iat'a o'o'uk ip osodop — io'e. — Oe'ũ'ũ ip―ya'o'o'ukayũ'ũm'ũm ma. Kabi bewiat xat õn. Soat em jeedop ip itait Deus xe oẽn'o'oayũ — io'e―Jesus o'e.
58 Iti rafiy marane rara’iy i men kwa a a’agir manna hi’aa hibimumurub na’atube’emih, baise o yait iti rafiy boun marane rara’iy inab ina’ani’aan boro inama wanatowan.”
59 Jesus iboam o'e Judeuyũ e'aweroroap'a be―Deus eju kawẽnwẽnap'a be. Ig̃o'a beacat mutaybinbin osunuy Cafarnaum ka be. Oẽn'oat okay itabucat iape. Odoykõnat tak okay itabucat iape. Imẽnpit cekawẽn pa'arẽm osunuy ixeyũ xe.
59 Tur iti etei i Capernaum Kou’ay Bar wanawananamaim ma sabuw hai tur eowen i’obaibiyih.
60 Imẽneju:
60 Jesu ana bai’ufununayah moumurin na’in tur iti hinonowar hi’o, “Iti bai’obaiyen i fokarin. Yait boro iti tur nanowar nab?”
61 Warara'acayũ be jemukũyjo'ũm pima, Jesus itaybit o'e ixeyũ ekawẽn. Imẽnpuye o'jekawẽn ceweju ip.
61 Baise Jesu ana bai’ufununayah abisa isan hio higamigam so’ob naatu iuwih eo, “Tur iti kwanonowar imaim kwa a naniyan ebi’afiy?
62 — Soat wag̃o õn. Wekawẽn pa'arẽm eyxe bima, eyetabut g̃u okay — io'e. — Kabi kay waram omuyuap tobuxik puje dak eyetabut g̃u kuka epe'e okay — io'e. — Oka kay wepicap co buje dak kuka eyetabut g̃u epe'e okay — io'e Jesus.
62 Bo Orot Natun nayen ana efan marasika ma’am imaim nama kwana’itin boro mi’itube kwanao!
63 — Ijodiat ag̃uymuisusun oẽn o'o am g̃u — io'e. — Deus biõg̃buk acã ijodiat ag̃uymuisusun — io'e. — “Oẽn cuy epesuẽn'o,” i juk oce eywebe — io'e. — Imẽnpit okay eyetabun cuy epesop iam eymutaybin ojuy og̃uy — io'e. — Wekawẽn kay eyetabut pima, obikuyap tag̃ epeku―eyag̃uyisum epeku — io'e Jesus.
63 Anun Kakafiyin i yawas ebit biyat i aurin fair en. Iti tur kwa isa a’o i ayub ana tur naatu wanawananamaim i yawas ema’am.
64 — Imẽnpit pũg̃pũg̃ ey'in itabut g̃u okay — io'e Jesus.
64 Baise kwa afa iti kwama’am i men kwabitumatum. Anayabin iyab men hinabitumatum naatu orot yait baban na’o Jesu so’obaka.”
65 — Soat g̃u eyetabut okay — io'e. — Webay emumutabunbunyũ acã itabut je'e okay. Kuy iboap og̃uwẽn eywebe — io'e.
65 Ibanak eo maiye, “Anayabin iti isan kwa au’uwi, orot babin boro men asir ayu isou nan kwaneyanamih, baise Tamai ana baibasitamaim boro niwa’an isah naham hinan ayu isou.”
66 Kuy bima ceweju oekuku'iayũ Jesus kay ip ibu'u o'e, cekawẽn kay'ũm puye.
66 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah moumurih na’in hihamiy naatu himatabitabir hina’ufut hin.
67 Jesus o'jekawẽn doze beayũ eju―jeweju etaybitbinayũ eju.
67 Jesu ana bai’ufununayah nah 12 ibatiyih. “Kwa auman kwakokok kwanan?”
68 — Kariwa — io'e Simão Pedro. — Abu-eju kuka oceku? — io'e Jesus pe. — Ẽn acã apẽn itabucayũ yag̃uyisum jekukum iap ekawẽn muwẽnuwẽn ocewebe — io'e. — Ẽn acã Deus xe epesop iap ekawẽn muwẽnuwẽn ocewebe — io'e.
68 Simon Peter iya’afut eo, “Regah yait isan boro anan? Yawas wanatowan ana tur o akisimo biya ema’am.
69 — Ekay acã ocetabut — io'e. — Ocexe ẽn acã Deus emumudot — io'e. — Ocexe ẽn acã xipacat — io'e. — Ẽn acã ikẽrẽat ejukuk g̃u — io'e―Simão Pedro o'e.
69 Aki abitumatum naatu aso’ob o i Kakafiyin Ta’imon Godane ina.”
70 — Õn cuk eynaẽ — io'e Jesus. — Doze beayũ juk otaẽ — io'e. — Imẽnpit pũg̃ ey'in Satanás a'õkayan o'e — io'e.
70 Imaibo Jesu iyafutih eo, “Kwa na 12, i ayu arubini, baise kwa wanawanamaim orot ta i demon mowan.”
71 Jesus Judas o'g̃uwẽn―Simão Iscariotes ipot o'g̃uwẽn. Ixe Judas doze beayũ'in osunuy. Inaka Jesus ũm ojuy o'e cekay itakomaayũ be yaoka am.
71 (Jesu iti tur eo’o i Judas Simon Iscariot natun isan, Judas i bai’ufununayan nah 12 wanawanahimaim orot ta, yomaninamaim i boro Jesu nayanuw namorob.)
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 6, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.