João 4

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — ausente —
1 Pharisee hinowar Jesu i bigegesairih naatu John natabir ana bai’ufununayah moumurih na’in bapataito ebitih,
2 — ausente —
2 turobe iti i men Jesu bapataito ebitih, baise i ana bai’ufununayah.
3 — ausente —
3 Anamaramaim Jesu, i Judea ihamiy naatu matabir maiye in Galilee.
4 — G̃a'a aju Samaria eipi dag̃ — io'e Jesus.
4 Boun ana remoramaim i boro Samaria wanawanan narun nan.
5 Ibocewi oajem ip ag̃oka be―Sicar ka be. Kuyje Jacó jekat o'g̃ũm jekpot pe―José be. Sicar ka José katpuk tẽg̃ ma o'sukadop.
5 Imih i Samaria bar merar wabin Sychar tit, Jacob ana me kamar i natun Joseph bitin i sisibinamaim.
6 Jesus o'ju idibikũy kay. Ig̃okũy Jacó juk o'sukũykocat kuy bima. Jesus taopipi o'e cũg̃cũg̃ãm. Jebodoy am oabik. Oabik idibikũy xe o'sukopibareren puye. Kaxicug̃ o'e.
6 Jacob ana harew karakar i nati’imaim, naatu Jesu ef nan hahar, karakar sisibin mara’at ma. Nati i ouyit.
7 — ausente —
7 Samaria babin harew huninamih nan anamaramaim, Jesu babin isan eo, “Karam harew ititu atatom?Jesus Samaritan babin hairi tibidudur|alt="Jesus talking to Samaritan woman" src="CN01674B.TIF" size="col" loc="Jhn 4.7" copy="©1978 David C. Cook Publishing Co." ref="4.7"
8 — ausente —
8 I ana bai’ufununayah hin bar merar bay tobonamih.
9 — Ap! — io'e. — Ẽn Judeu. Õn pit Samaria eipi beat — io'e ayacat. — Apẽnpuye ẽn e'em owebe “Etibu buk wekõnaptim,” i? — io'e.
9 Samaria babin Jesu isan eo, “O i Jew naatu ayu i Samaria babin. Mi’itube ayu isou harewamih kufefefeyan?” (Jew hai naukwat, o hai kerowas boro men Samaria bairi hinafaram hinaa hinatom.)
10 — Deus tei'ũma iũmũm wuywebe. Etaybit g̃u iboam — io'e. — “Etibu buk wekõnaptim,” i oce ewebe. Etaybit g̃u dak abu õn iam — io'e. — Etaybit õn ibima, “Etibu buk wekõnaptim,” i kuka ece owebe. Oxewi tiojuyjuy bima, ekõnaptim kuka otiũm ewebe. Itedi kõn puje, ag̃uyisum eceku. E'ũ buje dak soat em etait ecesũy Deus xe — io'e Jesus.
10 Jesu, babin isan iya’afut eo, “O God ana siwar itasoso’ob na’at yait o isa harew tomamih efefeyan, o boro itibatiy i boro yawas ana harew tit itatom”.
11 — Tapu — io'e. — Tibubuap kug̃ g̃u ẽn — io'e. — Ikũyberen cĩcã idibikũy. Pomawi kuka ig̃odi etibu―wuymutaiticapti? — io'e.
11 Babin eo, “Aro, o taratarfuruwen men ibai ina naatu karakar ana sou i manin na’in ra’iy in. Karakar menatanamaim boro iti yawas ana harew inab?
12 — Ocedobu'ũm ya'õbuyxi osunuy―Jacó'ũm — io'e ayacat. — Soat xe ya'õbuyxi osunuy. Ixe'ũm itekũy o'sukũykocat ocewebeam kuyje. Ixe Jacó'ũm tikõnkõn'uk osunuy itekũy bewiati. Cebekitkiyũ dak tikõnkõn'uk osodop, iõhõyũ dak. Ya'õbuyxi osunuy ixe'ũm Jacó'ũm. Ẽn pit ibodi ma'g̃u a'õbuyxi? — io'e Jesus pe.
12 Iti karakar i aki agir Jacob kair imaim ma tomatom, naatu ana haru ana for ouman. Iti karakar aki iti. O taiyuw ku’o’o, o Jacob inatabir?
13 — Itekũybewiati kõn puje, waram tak ebipuruk ece'e — io'e Jesus.
13 Jesu iya’afut eo, “Orot babin etei iti harew natomatom boro sikan namamah maiye,
14 — Wemudiũmti kõn puje bit, waram ebipuruk g̃u ece'e―pũg̃ em tak ka'ũma — io'e. — Wemudiũmti bit tiwaru. Idi'a buxim je'e ewebe―tiapep'ũmati buxim. Imẽnpuxim je'e wemudiũmti. Tiapap g̃u je'e. Wemudiũmti kõn puje, waram eybipuruk g̃u epe'e. Itedi kõn puje, eyag̃uyisum epeku ijodi. Soat em eyetait epesop Deus xe eye'ũ buje dak — Jesus o'e cebe.
14 baise yait ayu harew anitin natomatom boro men sikan namamah. Naatu harew nati ayu anabitin boro wanawananamaim harew buruburur namatar. Naatu yawas’anaharew imaim na’in nitin, naatu yawas wanatowan nab.
15 — Tapu — io'e. — Itedi buk etiũm owebe! — io'e. — Etiũm waram obipurukap puxim — io'e. — Etiũm puk waram ijoce tibum wajẽmap puxim — io'e Jesus pe.
15 Babin Jesu isan eo,” Aro, harew nati ayu kwiti saise ayu men sikou namamaa nan naatu men mar etei iti’imaim harew huninamih anan.”
16 — Ektop cuy eg̃udot okay — io'e cebe. — Ektop eju juy ecepit — io'e.
16 Jesu babin iu, “Kwen ku’af aaw isan naatu kumatabir kuna.”
17 — Tã — io'e. — Oktoptep g̃u — io'e.
17 Babin iya’afut eo, “Ayu aawu en.” Jesu eo,” O aaw en ku’o’o i turobe.”
18 — Cinco beayũ eju juk a'g̃u ecewebumũn―emumukukukyũ eju — io'e. — G̃asũ ewejuat ektop g̃u — io'e. — Imẽn ikẽrẽ Deus xe — io'e. — Icẽmãn ẽn e'em pit “Oktoptep g̃u,” i — io'e.
18 Anababatun, o oro’orot etei five, i aa’awanen naatu orot iti boun airi kwama’am i men o aawamih. Abistan iti boun i’o’o i turobe.”
19 — Tapu — io'e. — G̃asũ bit iba'arẽm g̃u o'e oxe. Ẽn Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukat ma — io'e ayacat.
19 Babin eo, “Aro, ayu ai’iti, o i dinab orot.”
20 — “Cũg̃ ma wuywebe Deus kay g̃ebum ma ijoce ma―co'a be―Gerazim'a be,” i juk adi o'e ocedobuyũ'ũm'ũm. Eyju bit Judeuyũ. “Cũg̃ ma wuywebe Deus kay g̃ebum am wara'atka be g̃u―Jerusalém ka be acã,” i eyju e'em — io'e. — Abuyũ icẽm g̃u e'em exe? — io'e Jesus pe.
20 “Aki ai a’agir iti oyawemaim hikwakwafir, baise kwa Jew kwa’o’o kwafiren efan i Jerusalemamaim tanakwafir.”
21 — ausente —
21 Jesu eorereb eo, “Babin ayu initutumu, veya i enan anamaramaim kwa boro men Tamat no oyawemaim o Jerusalemamaim kwanakwafir.
22 — ausente —
22 Kwa Samaria men kwaso’ob abistan kwakwakwafir, aki aso’ob abistan a kwakwafir, anayabin yawas i Jew sabuw biyahine na.
23 — G̃axĩn ma Deus pe eykukukan epesop — io'e. — Ixe bikuyap tag̃ epeku. Ixe ekawẽn kay kũyjobin epesop. Imẽn eyeku buje, Deus kay g̃ebum epesop soat em. Eyebay ibikuy imẽn ma eyeku am — io'e Jesus.
23 Veya i enan naatu natitaka anamaramaim anababatun kwafirenayah boro Regah turobe naatu Anuninamaim hinakwafir, naatu kwafirinayah iti na’atube i boun Regah enunuwet.
24 — Deus ijebitbet g̃u. Ijo ba'ore eywebe — io'e. — Ixe kay juy g̃ebum epesop ijojom g̃u ma'g̃u. Ixe biõg̃buk a'õbi juy epesop g̃ebum cekay. Cekawẽn tag̃ tak cuy epesop g̃ebum cekay―kawẽn icẽmat tag̃ — io'e Jesus.
24 God i Anunin, naatu i ana kwafirenayah i turobe naatu Anuninamaim hinakwafir.”
25 — Wetaybit Cristo omuyku iam. Wuydaxijo am Deus emunaẽ omuyku — io'e ayacat. — “Deus emunaẽ ixe,” i wuyju e'em, “Wuydaxijo ixe,” i dak — io'e. — Yajẽm puje soan ocemutaybin ixe — io'e.
25 Babin eo, “Ayu nati Roubininenayan i aso’ob (Keriso terarouw) i enan. I nanan ana veya i boro sawar etei it isat nakubuna.”
26 — Õn ma Cristo — Jesus o'e ayacat pe. — Õn ma kawẽnwẽn eweju — io'e.
26 Imaibo Jesu eorereb eo, “Ayu i yait? Ayu yait airit ta’o’o.”
27 Iboam e buje, ceweju etaybitbinayũ o'jepit Jesus kay jexat kug̃. Yag̃uybabi'ũm o'e ip ibapug̃ ma Jesus ayacat eju kawẽnwẽn puye. Imẽnpit:
27 Jesu eo oumatan, ana bai’ufununayah himatabir hina hitit naatu Jesu babin hairi hibidudur hi’itih hi’ororsa’ir. Baise men yait ta kok babin tibatiy, o Jesu hitibatiy, “Anayabin aisimamih babin airi kwabidudur?”
28 G̃ebuje ayacat o'jepit jeka kay. O'ju jeka beacat kay. Timũn'a o'yaiwat idibikũy xe. Jay. Oajẽm.
28 Naatu babin ana harew hunihun ihamiy, i matabir in bar merar tit naatu sabuw nati’imaim hima’am hai tur eo’wen,
29 — Epesot cuy ag̃okatkat com — io'e cebe ip―jeka beacayũ be. — Idibikũy xe omuy — io'e. — “Ẽn cuk adi ikẽrẽat eg̃ujurũg̃rũg̃,” i juk o'e owebe — ayacat o'e. — Ixe xe'e Cristo? — io'e. — Ixe xe'e Deus emunaẽ? — io'e ayacat.
29 Kwana tan orot kwa’itin, sawar abistanawat asisinaf etei’imak au tur eowen. Ta’itin i Roubinineyan wariten?”
30 O'ju ip Jesus kay. O'jẽm ip ag̃oka bewi.
30 Naatu bar merar hihamiy naatu sabuw etei ef hinuwet hin Jesu biyan hitit.
31 Ag̃oka bewiayũ ajẽm awap ceweju etaybitbinayũ o'jekawẽn Jesus eju.
31 Nati ana veya’amaim ana bai’ufununayah hi’o, “Bai’obaiyenayan bay ta ku’aan ya kurutan!”
32 — Oxat g̃u omucokcokcog̃―wara'at acã. Eyetaybit g̃u iboam — io'e―Jesus o'e.
32 Baise i isah eo, “Ayu au bay menamaim ana’ani’aan kwa men kafa’imo kwaso’ob.”
33 — Warara'acat xe'e ixat o'tojot cebe? — io'e ip jeweweju.
33 Imih bai’ufununayah taiyuwih hima hi’o, “Ta’itin sabuw afa bay hibow hina hitin eaa wariten?”
34 — Eyju ma eycokcok eyxat kug̃ pima. Õn pit ocokcok omudocat bikuyap tag̃ weku am — io'e. — Omudocat kapikap o'g̃ũm owebe. Ocokcok oce wekapikap mu'ũm ãm — Jesus o'e cebe ip.
34 Jesu eo, “Ayu au bay, i yait ayu biyafaru i anakok anabosiyasiyar anasinaf naatu bowabow ayu bitu i anabow anisawar.
35 — “Ebadipdip kaxi kap puje, wuyku beat'a yaop je'e,” i eyju ma e'em. “G̃axĩn ma yaop,” i õn pit e'em eywebe. Imẽnpuxim eyxe adeayũ ibu'u jemutabun am okay. “Ak'i epe'e iteyũ kay―ajẽmjẽmayũ kay,” i õn pit e'em — Jesus o'e. — “G̃axĩn ma ip itabun okay,” i — io'e.
35 Kwa iti na’atube kwa’o’o, ’Sumar kwafe’en o tafanamaim aki boro anafour’. Baise a tur ao’owen, Kwa matatoniwa’an me kwana’itin gewas naatu bay iyamur sawar fourin isan ana veya tit.
36 — Kadaidaidada'ukat jekapikaptei bubum, jeku beat'a bubu'ukat tak. Icokcok e'em ip jeku beat'a kug̃ pima. Imẽnpuxim omuwẽnuwẽn'ukat icokcok je'e warara'acat pe itabut puje, warara'acat mutabunbun'ukat tak. Itabucayũ soat em itait jeedop ip webay xe kabi be — Jesus o'e.
36 Boun auman fourayan boro hibaiyan ana kabay nab, naatu bay four eya’ay ma’ama wanatowan isan, imih ta’itin tanumayan naatu fourayan i hairi auta’imon hiniyasisir.
37 — ausente —
37 Abistan hi’o’o i turobe, “Orot ta’imon etatanum naatu orot ta’imon efafour”.
38 — ausente —
38 “Efan men imaim ima ibowabow, ayu aiyafari kwenan inafouramih naatu i hai fairamaim hibowabow o nonowatin inafour inaa’amih”.
39 — ausente —
39 Samaria moumurih maiyow nati bar merar Jesu hitumitum anayabin babin ana turamaim, “I ayu au sinaf etei eo anowar”.
40 — ausente —
40 Imih anamaramaim Samaria sabuw hina Jesu biyan hititit, hifefeyan bairi ma isan, imih veya rou’ab bairi hima.
41 Warara'acayũ Jesus kay itabut o'e cekawẽn co buje. Ade jĩjã itabut o'e cekay.
41 Sabuw moumurin maiyow hitumatum anayabin i ana turamaim,
42 — Koap ma ekawẽn oceya'ĩjojo. Imẽnpuye ocetabut cĩcã ixe kay — io'e ip ayacat pe. — Ixe ekawẽn oceya'ĩjojo g̃asũ bit. Ixe ipi dag̃acat taxijojo'ukat wuyxe — io'e ip.
42 naatu babin isan hi’o, “Aki bounabo abitumatum, men babin i’o isan, baise abistan tur eo’o aki taiyuwika taini anowar”.
43 Xepxep xet o'kap. Jesus waram o'ju Galiléia eipi kay. Ixe ka Galiléia eipi be o'sukadop―Nazaré ka.
43 Veya rou’ab sasawar ufunamaim Jesu efan nati ihamiy, naatu au Galilee na’at misir in.
44 — Warara'acayũ xe Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukat ya'õbuyxi. Jeka beacat xe bit ka'ũma — i juk o'e Jesus.
44 Anayabin i taiyuwin isan eorereb eo, “Dinab orot taiyuwin ana tafaram sabuw isan men tekakakaf”.
45 Galiléia eipi watwat pit Jesus o'topabijurũg̃. Icokcok ip o'e. Jesus osunuy ya'õbuyxi cexe i Peta mug̃ẽg̃ẽm ip osodop Jerusalém ka be. Jerusalém ka be bima Jesus e'eap o'jojojo ip. Ja'õbacaap mõg̃mõg̃ap o'jojojo ip. Imẽnpuye icokcok ip o'e Jesus dopabijurũg̃ puje.
45 Imih anamaramaim na Galilee titit, sabuw ana merar hiyi hibai. Anayabin hin Jerusalem Tar Nowaten Hiyuw aa isan hiruru’ay, nati’imaim sawar abistanawat sinaf hi’i’itin isan.
46 Jesus o'jepit Caná ka kay―idibi o'timuwexat uva'abidim iat ka kay. Caná ka Galiléia eipi be o'sukadop. Ipi kukat ebekit ig̃oka be osunuy―Caná ka be. Ixe ipot iwãtaxipi jĩjã osunuy. Po'i osunuy ipot Cafarnaum ka be. Oe'ũ pin ipot jewãtaxipiap pibun.
46 Naatu matabir maiye in Canna tit, nati Canna i Galilee wanawanan, imaim harew botabir wine mamatar. Naatu nati’imaim gawan ana orot ukwarin natun sawow Capernaumamaim inu’in.
47 — Jesus oajẽm ijoce, adeayũ o'e ipi kukat ebekit pe. Oajẽm Judéia eipi bewi — io'e ip cebe.
47 Jesu Judea’ane na Galilee tit ma’am ana tur na nowar. Misir in biyan tit ana tur eowen naatu ifefeyan i tare tan natun sawow inu’in tiyawas i kafa’imo namorob.
48 — Deus ja'õbacaap mõg̃mõg̃ap coco'ũm puje, kuka eyetabut g̃u epe'e okay — io'e Jesus — wuywebe i'e ba'oreat mubapukpukap coco'ũm puje dak.
48 Jesu sabuw iuwih, “Kwa sabuw ina’inan naatu baifofofor kwana’itah, baise boro men kwanitumatum.”
49 — Kariwa — io'e. — Ejot cuy okpot e'ũ awap — io'e.
49 Gawan ana orot ukwarin Jesu isan eo, “Aro, inare tananabo au kek namorob.”
50 — Ecepit cuy eduk'a be — io'e Jesus. — Ekpot kuy o'je'ada. Oe'ũ g̃u — io'e.
50 Jesu orot isan eo, “Kwen! O a kek yawas ema’am!” Orot itumatum abistan Jesu tur isan eo naatu ana ef rura’ah in.
51 Jeduk'a be kapikpik'ukayũ ixe o'topabijuk e dag̃―jeduk'a be yajẽm pima.
51 I ra’iy inan efamaim ana akir orot bairi hitar naatu ana tur hi’owen, “O a kek i yawas ema’am
52 — Poce kaxi bima o'je'ada? — io'e.
52 Naatu ibatiyih, Veya abistanamaim au kek yawas?” Naatu i hiya’afut hi’o, “Fai ouyit one korok na’atube imaim sawow ihamiy”.
53 — Wuyase bima ma Jesus o'jekawẽn oweju — io'e cebay. — “Ekpot kuy o'je'ada,” io'e owebe — io'e.
53 Naatu imaibo tamah not nati ana veya Jesu eo, “O a kek i boro nayawas.” Imih nati ana baremaim hima’am etei hitumatum.
54 Imẽn Jesus waram wuywebe i'e ba'oreat o'g̃ubapuk adeayũ etabutpe―Galiléia eipi beacat etabutpe. O'g̃ubapuk Judéia eipi bewi ijẽm puje.
54 Iti ina’inan bairu’abin men tesinaf emamatar Jesu sinaf matar, no Judea’ane na au Galilee inan ufunamaim.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 4, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.