João 12
Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI
1 Jesus waram o'ju Lázaro kay―waram g̃uto o'jetait'iat kay. Betânia ka be osunuy Lázaro. O'ju peta mug̃ẽ awap. Seis kabia kuka Páscoa epeta ip o'g̃uy'at. Oajẽm doze beayũ eju.
1 Veya six nasasawar ufunamaim i Tar Nowaten ana veya, Jesu na Bethany tit, Lazarus morobone biyawas i ana bar merar.
2 Marta puybit mõg̃mõg̃ o'e Jesus pe i'o am, doze beayũ be dak. Lázaro jekõnkõn o'e Jesusyũ eju.
2 Nati’imaim rabirab ana bay hibogaigiwas Jesu bairi aa isan, Martha ibaisih bairi bay hisemor. Lazarus orot afa auman Jesu bairi himarir gem sisibinamaim hima’am.
3 G̃ebuje Maria tide'oati o'tibu. Ti'ade o'tibu. Nardo i tibutet osunuy. Tiwekoykeyati g̃u o'tinuy―nardodi acã. Tideibog̃ cĩcãati o'tinuy. Puy. O'suiabi Jesus i. O'suisup jadam. Tide'okuati o'tinuy. Soat tag̃ o'e uk'a yabi de'o. De'ooooh. Imẽn o'e Maria ma.
3 Raiy yamurin mamarin wabin nard i ai rourin hibun iroro’on hibai. Nati raiy iroro’on ana baiyan i gagamin na’in, Mary bai na isuwei ra’iy Jesu an rororon ihurufen, naatu aribunamaim safam. Naatu yamurin ana mamarin bar wanawanan etei itakwar.
4 Judas Iscariotes pit Maria o'g̃ukorẽm―Simão ipot. Ixe Judas doze beayũ'in osunuy. Ixe Judas Jesus o'g̃ũm cekay itakomaayũ be g̃uyjom Jesus aoka am cebe ip. Ixe bit Maria o'g̃ukorẽm.
4 Baise ana bai’ufununayan orot ta, Judas Iscariot boro ufibo baban nao, i eo,
5 — Apẽnpuye ig̃odi o'tideida g̃u dinheiro bu am? — io'e―Judas o'e jebureyũ be. — 300 dinheiro isurũg̃at kuka tidei o'e! — io'e. — Tidei kajuk ag̃ũm ibubut'ũmayũ be — io'e Judas Iscariotes. (Pũg̃ dinheiro isurũg̃at pũg̃ kabia be wuyekapikaptei osodop).
5 “Ana gewasin iti raiy yamurin mamarin ana baiyan 300 silver coins tatayai sabuw hitatubun naatu kabay tatab bai’akirayah tatibaisih.”
6 Judas Iscariotes doze beayũ edinheiro mũn kug̃ oeku. Imũn pewi i'uk'uk'uk osunuy jewebe ma.
6 Iti tur eo’o, asir sabuw hinanot i akir sabuw baibaisih isah not eo hinarouw, baise i bainowan orot ta, anayabin hai kabay koukufet kakaif, abistan ekokok i ebai ana kokomaim esisinaf.
7 — Ãg̃ cuy Maria jeenuy kaba'ũm — io'e Jesus Judas pe. — Ijudi o'timuxipan we'ũ awap ojebit mude'onaptim — io'e.
7 Jesu iya’afut eo, “Babin kwaihamiy! Abistan biyanamaim ema’am i ayu anamorob hinayaya’u isan eyayabuna.
8 — Soat em eybubut'ĩn iũm put epesop ibubut'ũmayũ be — io'e. — Owebe bit ka'ũma. Darem ma eyxe og̃uy — io'e.
8 Kwa boro mar etei akir sabuw wanawanahimaim kwanama, baise ayu boro men mar etei kwa bairit tanama’amih.”
9 G̃ebuje ade Judeuyũ o'ju Jesus kay. Jesus Betânia ka be omuy iap awẽg̃ o'yawẽg̃coco ip. Imẽnpuye ip o'ju Jesus com. O'ju ip Lázaro jom tak―Jesus o'g̃utait'iat com―waram o'jetait'iat com.
9 Sabuw moumurin maiyow tur hinowar Jesu i na Bethany ma’am, imih sabuw Jesu itinamih hin, men i akisin itinamih hin baise Lazarus morobone Jesu biyawas auman itinamih hin.
10 — ausente —
10 Imih firis gagamih ef hinuwet hiyakitifuw Lazarus auman hitarab tamorob isan.
11 — ausente —
11 Anayabin Lazarus biyanamaim abistan matar hi’itin Jew sabuw moumurin maiyow himisir firis gagamih hikwahirih naatu Jesu isan higeger hitumitum.
12 — ausente —
12 Marto sabuw rou’ay gagamin maiyow hiru’ay Tar Nowaten ana Hiyuw isan, tur hinowar Jesu i enan au Jerusalem.
13 — ausente —
13 Sabuw ai rourih hikakir naatu hitit hin Jesu nan bairi baitaramih, hitarkoukuw hi’o, “God tanifai! Regah wabinamaim enan, God nigegewasin! Israel hai aiwob inigegewasin!” Hitit hin bairi hitar.
14 — ausente —
14 Bobaituw boubun wabin donkey hitita’ur naatu afe’enamaim mara’at ma remor yen in. Buk Atamaninamaim hikirum hi’o na’atube.
15 — ausente —
15 “O Zion Natun Babitai, Men inabir;
16 — ausente —
16 Abistan nati ana veya himamatar ana bai’ufununayah men hiso’ob. Baise Jesu ana fair nabaib ufunamaim, imaibo hina’itin hinaso’ob. Buk Atamaninamaim i isan hi’o hikirum, naatu hisinafen himatar.
17 — ausente —
17 Sabuw iyab Jesu bairi hin rahemaim hitit Lazarus morobone yawas misir hi’i’itin hi’o tur ra’at tasasar.
18 — ausente —
18 Sabuw moumurin maiyow hitit hin Jesu biyan hitit, anayabin tur hinowar i ina’inan iti na’atube men tisinaf emamatar i sinaf matar.
19 — ausente —
19 Imih Pharisee taiyuwih himare hi’o, “It abistan tayayakitifuw men kafa’imo emamatar. Sabuw etei i’etaw tebi’ufunun kwa’i’itin!”
20 G̃ebuje Gregoyũ Jesus co pin o'e―Grécia eipi watwat. Adeayũ eju kuy oajẽm ip Jerusalém ka be peta mug̃ẽ ãm.
20 Greek sabuw afa wanawanahimaim bairi hiyen hin Jerusalem hiyuw ana veya imaim kwafirin isan.
21 O'ju ip Filipe eju kawẽn ãm. Ixe Filipe Betsaida ka bewiat osunuy. Galiléia eipi bewiat osunuy. O'ju ip Filipe be.
21 Hina Philip biyan hitit, i Betsaida orot Galilee wanawanan, isan hifefeyan hi’o, “Aro, aki akokok Jesu ana’itin.”
22 Filipe o'ju André mukũyjo am.
22 Philip in Andrew ana tur eowen, naatu Andrew Philip hairi hin Jesu ana tur hi’owen.
23 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn xepxepayũ be. Adeayũ etabutpe o'jekawẽn ceweju ip.
23 Jesu iyafutih eo, “Orot Natun baifa’in naatu bora’ara’ahin isan ana veya na kabom.
24 — Kadaida taida buje, ipi be atamõg̃ — io'e. — Tamõg̃ puje, tae'ũata jo'i tadop ipi be ma. Pũg̃ta ma tadop ipi be. Kadai aypan puje bit, ta'ade tadop kadai dag̃ — io'e.
24 Ayu turobe a tur ao’owen, sanabey tutufin ta’imon hinama’ub me yan hinataun na’inu’in, naatu nabikubobun boro moumurih na’in hinayen naatu ani’anin boro moumurih na’in naya.
25 — “Ocebu'u jĩjã ipiat'ajom,” i wuyju e'em pima, “Ocebu'u jĩjã oce'ũ ãm,” i dak, “Imẽnpuye ocekupinap tag̃ acã oceju,” i dak, ace'ũ. “Ocebu'u g̃u ipiat'ajom,” i wuyju e'em pima bit, “Ocebu'u g̃u oce'ũ ãm,” i dak, “Deus bikuyap tag̃ acã oceku,” i dak, wuyag̃uyisum aceku ijodi. Soat em Deus xe acesop wuye'ũ buje dak — io'e Jesus.
25 Orot yait taiyuwin ana yawas ebiyabuw i boro yawas narusa’ir, naatu yait iti tafaramamaim taiyuwin ana yawas ekwakwahir boro nabotan yawas wanatowan isan.”
26 — Obikuyap tag̃ jeku ojuyat kũyjobin cuy wa'õ kay. Obikuyap tag̃ jekuku'ukat oxe ma jeenuy. Webay dak je'e cebe “Ẽn xipat oxe,” i — io'e Jesus.
26 Yait ayu isou nabowabow, i ayu ni’ufnunu, naatu ayu menamaim ama’am au akir orot boro airi imaim anama. Yait ayu isou ebowabow Tamai boro nifai nabora’ara’ah.
27 — Wag̃uybabi'ũm cĩcã oce — Jesus o'e jewebe ma. — “Bay, obuywan ece we'ũap puxim,” i du oce webay be? — io'e jewebe ma. — Ka'ũma! Imẽn g̃u juy oce cebe. We'ũ ãm ma ojot ijodi — io'e jewebe ma.
27 “Ayu dogorou i yababan awan karatan, Tamai ayu boro mi’itube anao? Iti bai’akir ana veya iniyawasu? ‘Aiyabin, Tamai iti bai’akir ana veya nan anabaib isan ana atit.
28 — Bay — io'e Deus pe. — Edipap cuy eg̃ubapuk soat pe ijodiat pe “Deus idip cĩcã” i'e am ip — io'e jebay be.
28 Tamai o wab anabora’ah.” Naatu marane fanan tit eo, “Ayu wab abora’ahika naatu boro anabora’ah maiye.’”
29 Adeayũ kacũg̃cũg̃'i osodop iboce. Tũybe o'jexirikxirik iãn o'e ip pũg̃pũg̃ ixeyũ'in. Tũybe Deus ekawẽn tojotjot'ukat o'jekawẽn cebe iãn o'e ip warara'acat ixeyũ'in.
29 Sabuw rou’ay nati’imaim hibatabat hinowar, afa hi’o, gunum rab naatu afa hi’o, “Tounamatar isan eo.”
30 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn ijoceat eju.
30 Jesu eo, “Iti fanan i kwa isa eo, men ayu isou.
31 — G̃axĩn ma Deus je'e soat pe okay itabut'ũmayũ be: “Eyju ikẽrẽat kug̃ oxe,” i. G̃axĩn ma itabut'ũmayũ kukukat a'õbacaap o'gu'ũm. Abu-kukukan je'e? Ka'ũma ma! — io'e.
31 Veya boun iti tafaram baibabatiyin isan naatu iti tafaram ana aiwob boun boro hinabosair.
32 — Okay itakomaayũ omuyu korosa eju oaoka am — io'e. — Omuyu buje adeayũ itabut je'e okay — io'e Jesus ijoceat pe.
32 Baise Ayu iti tafaramamaim hinabobora’ahu anamaramaim, sabuw etei boro anabonawiyih hinan ayu akisu biyou hinatit.”
33 Jesus iboam o'e imutaybin am ip osubamupaya ip korosa eju we'ũ ãm iam.
33 Iti tur eo, i mi’itube ti’obaiyih i ana morob ana itinin boro mi’itube namorob.
34 — Moisés ekawẽntup e'em:
34 Sabuw hi’o, “Aki ofafaramaim anonowar Keriso boro nama wanatowan, naatu o mi’itube ku’o’o, Orot Natun boro hinabora’ah. Iti Orot Natunam yait?”
35 — Õn kabiaap puxim — io'e. — Ojot ijodiat mutaybin am Deus ekawẽn — io'e. — Darem ma ijodi og̃uy eymutaybinbin. Okay eyetabun cuy epesop eyetabun put pima. Eyetabun cuy epesop ipiatpi'ajojoap pe eyjuap puxim. Kabiok tag̃ jekuku'ukayũ itaybit g̃u poma oceju iam. Imẽnpuxim itabut'ũmayũ itaybit g̃u ipiatpi'ajojoap kay oceju iam — Jesus o'e.
35 Naatu Jesu uwih eo, “Kwa mar kafai boro marakaw kwanab, marakaw kwabaibimaim kwanaremor, imaibo gugumin nan natarsumi. Orot yait guguminamaim ereremor i men so’ob menamaim enan.
36 — Õn eyxe bima, eyetabun cuy epesop okay — io'e. — Eyetabun puje webekitkiyũm epesop. Kabia dag̃ jekuku'ukayũ buximayũm epesop. Ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ug̃ g̃u epesop. Eyag̃uyisum epeku — io'e.
36 Marakaw nati kwabai kwama’am a baitumatum i kwanitin. Saise kwa boro kwanan marakaw natunatun kwanamatar.” Iti eo’o ufunamaim, Jesu sabuw ihamiyih naatu i taiyuwin ibunwa’ir.
37 Soat em ma Jesus wuywebe i'e ba'oreat mubapukpuk'uk osunuy adeayũ etabun. Inaka ibu'u jĩjã ip osodop jetabut am cekay.
37 Mensanet Jesu wanawanahimaim sawar faifirih imamataren, baise i boro’ika men tibitumitum.
38 Imẽn cuk adi o'tupmubararak Isaías'ũm kuyje―Deus ekawẽn muwẽnuwẽn'ukat'ũm:
38 Iti i mi’itube dinab orot Isaiah ana tur eo’o i titurobe isan. “Regah, yait aki tur a’o ebitumitum? Yait biyanamaim Regah ana fair ebirerereb?”
39 Judeuyũ kukukayũ ibu'u o'e jetabut am Jesus kay, Isaías'ũm emudupmubararaktup e'eap puxim o'jebapuk cebe ip puye.
39 Anayabin iti isan, men karam hititumatum, imih Isaiah eo maiye;
40 Imẽn Isaías'ũm ekawẽn:
40 “God iwa’an matah hifim
41 Isaías'ũm iboam o'e kuyje Jesus soat podi ma idip iam itaybit puye. Imẽnpuye Jesus o'g̃uwẽnuwẽn.
41 Isaiah iti eo’o, anayabin Jesu ana marakaw itin naatu isan eo i nowar.
42 Ade Judeuyũ kukukayũ oitabun ip Jesus kay. “Jesus kay ocetabut,” i'ũmg̃u bit e'em oekuku ip Fariseuyũ buxim jeparara pibun. Jetabucap muwẽnuwẽn g̃u ip oekuku Fariseuyũ be ixeyũ mujẽmap puxim Deus eju kawẽnwẽnap'a bewi.
42 Naatu nati veya ta’imon wanawanan Jew ukwa’ukwarih wanawanahimaim Jesu hitumitum. Baise anayabin Pharisee isah hibir, men karam hai baitumatum hitao rereb, i boro kou’ay barene hitabotaitih.
43 Deus mucokcok pin g̃u ip osodop―ijodiat mucokcok pin acã. Fariseuyũ mucokcok pin ip osodop.
43 Anayabin i orot babin isah tibiyabow men boun God isan tebiyabow na’atube.
44 G̃ebuje Jesus o'jekawẽn adeayũ be.
44 Basit Jesu fanan aumetawat eo, “Orot ayu ebitutumu, i men ayu akisu ebitutumu, baise yait ayu iyafaru anan auman ebitumitum.
45 — “Deus ipot teku” i'e'e'ukat “Deus o'g̃udot ijodi,” i'e'em tak.
45 Yait ayu i’itu anamaramaim, ayu iyafaru anan auman i’itin.
46 Ijodi juk ojot Deus ekawẽn eymutaybin am. Okay itabucayũ ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃ g̃u. Yag̃uyisum jeku ip — io'e. — Kabiok tag̃ jekuku'ukayũ buxim g̃u ip―kabia dag̃ jekuku'ukayũ buxim acã — io'e.
46 Ayu i marakaw na’atube ana tafaramamaim atit, saise yait ayu ebitutumu i boro men guguminamaim nama.
47 — Wa'ĩjo buje, kũyjobit'ũm wa'õ kay bima, “Ikẽrẽat kug̃ eyju Deus xe” i'ũmg̃u õn pit e'em eywebe. Ijodi ojot “Ikẽrẽat kug̃ eyju Deus xe” i'e am g̃u adeayũ be. Adeayũ daxijo am acã ojot — io'e.
47 Orot yait ayu au tur enonowar baise men ebaib, ayu boro men anibatiy. Ayu men tafaram fufuninamih ana atit, baise baiyawasinamih ana.
48 — “Ikẽrẽat kug̃ eyju Deus xe,” i õn g̃u e'em okay'ũmayũ be, wa'õ kay'ũmayũ be dak. Warara'acat pit imẽn je'e ixeyũ be webay soat ce'ũ'ũayũ muyuap kabia be — io'e. — Deus acã “Ikẽrẽat kug̃ eyju oxe,” i je'e ixeyũ be. Imẽn Deus je'e cebe ip wekawẽn tag̃ g̃u ip puye — io'e Jesus.
48 Yait ayu ebifutuwu naatu au tur men ebaib i ana baibatiyenayan ema’am. Tur iti ayu a’o i boro mar yomaninamaim nibabatiyi.
49 — Wa'õbi g̃u juk adi ojekukuku — io'e. — Owebe webay e'eap acã juk adi og̃uwẽnuwẽn eywebe. Wara'acat g̃u og̃uwẽnuwẽn eywebe. Iboap acã og̃uwẽnuwẽn — io'e.
49 Anayabin ayu men taiyuwu au kokomaim ao’omih, baise Tamai ayu iyafaru anan tarbaiyunu tur abistanawat anao naatu boro mi’itube ana’o.
50 — Deus ekawẽn tag̃ eyeku buje, eyag̃uyisum epeku ijodi. Deus xe epesop eye'ũ buje dak. Wetaybit iboam — io'e. — Owebe webay o'e'e iap acã õn e'em — io'e Jesus.
50 Naatu ayu aso’ob i ana tarbaiyunen tur boro nabonawiy inan ma’ama wanatowan. Imih ayu abistan ao’o i mutufor, Tamai uwu imih ao’o.”
Atalhos do teclado
- Capítulo anterior←
- Próximo capítulo→
- Versículo anteriork
- Próximo versículoj
- Limpar seleçãoEsc
- Esta ajuda?
Estude este capítulo no WhatsApp
Peça à IA da Bíblia Fala para explicar João 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.