Hebreus 12

Deus ekawẽntup Kawẽn iisuat ekawẽn (MYU) vs AAI

Sair da comparação
AAI TUR GEWASIN O BAIBASIT BOUBUN
1 — Oceju ma juk adi ocetabut cĩcã ocesop Deus kay — i'e'em wuywebe soat ixeyũ kuyjeayũ. — Eyju dak eyetabun cĩcã juy epesop cekay — i'e'em ip wuywebe.
1 Isan imih it i sabuw maramaim kau’ay gagamin na’in sisibit roun roun hi’ar bebera’uh hibat hi’itit tanununuw. Imih sawar kakafih erorowen tanit tanisrouwen naatu bowabow kakafihine fatumit tama’am tanarufamit tanatit, nunuwamih hi’u’uwit saise tanitarfofor tananunuw gewas.
2 G̃ebum cuy ajop Jesus kay! Ixe ma juk adi wuymutabun. Ixe dak wuybuywatwan jeenuy wuyetabucap epereap puxim.
2 Matat etei Jesu tana’itin, ata baitumatum an naatu yomanin, sabuw hibai onaf afe’en hi’onaf hibi’i’iyab, men biyan eohow. Anayabin yasisir nanamaim ma’am i so’ob, imih wainab in yomaninamaim yen God ana asukwafune mare bonamanamarinamaim ema’am.
3 G̃ebum cuy epesop apẽn cuk adi ixe Jesus ipiat o'supi'ajojo iap kay. Itakoma jĩjã ip osodop cekay ikẽrẽat mujurũg̃rũg̃'ukayũ. Iboap kay juy g̃ebum epesop eyetabut am eybu'u'uap puxim, eyetabucap epereap puxim tak.
3 Sabuw kakafih wanawanahimaim wawainab i kwananot, isan imih kwa men kwanahahar naatu gubam nahuriramih.
4 Ikẽrẽat mug̃ẽg̃ẽ'ukayũ mukorẽmrẽm cĩcã juk adi epesop. Imẽnpuye juk adi ipiat o'supi'ajoat ip eywebe. Inaka eyaoka g̃u buk ip.
4 Anayabin bowabow kakafih bairi kwabiyow ana veya kwa men yait hi’asbuni imorobomih.
5 Deus kawẽnwẽn eywebe apẽn cebayũ kawẽnwẽn jekpotpoyũ eju iap puxim. Kawẽnwẽn eywebe eya'õmucan am. Imẽn ixe e'em:
5 Buk Atamaninamaim God kwa i natunatun rouw koufair tur bit kwanotanot? Iti na’atube eo,
6 Wuykukukat ipiatpi'ajoan jewe ikukpinayũ be cũg̃ ma jekuap ojuy, i. Jekpotpoyũ mukorẽmrẽm imukũyjo am ip, i.
6 Anayabin Regah orot babin iyab isah ebiyabow boro baikwatutunen nitih, naatu orot babin iyab i natunatunamih ebowabow boro baimakiy nitih.”
7 Eyetaxim cuy epesop ipiat'ajojom pima. Ipiatpi'ajojom pima:
7 Biyababan fokarih wanawanan kwana fair nawainabi nati i kwa a baikwatutunen na’atube, anayabin kwa i natunatun imih ebi’obaiyi. It tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit i kwaso’ob.
8 Imukorẽmrẽm'ũm pima wuyetabi kuka ace ite ipocat iap kay.
8 God natunatun etei baikwatutunen ebitih, naatu o baikwatutunen men inabaib na’at, nati ana itinin o i men natun anababatun. O i tamat en, ometakek.
9 Ijodi ixeyũ be wuymukorẽm puje dak, ibuyxim ma wuyebayũ ajukuk. Ixeyũ a'õ kayap podi ma juy kũyjobin ajop wuyebayat a'õ kay―kabi beat a'õ kay, wuykay ag̃at a'õ kay. Ixe a'õ kay kũyjobit pima, soat em acesop cexe wuyetait.
9 Kek ana veya, tamatanah baikwatutunen hibitit i taso’ob, naatu takakafiyih. Imih Tamat maramaim baikwatutunen nabitit ana maramaim tanakakafiy gewas, saise boro ma’ama wanatowanamaim tanama.
10 Wuyebayũ ma ipiatpi'ajojoan wuywebe wuymukũyjobit am. Ipiatpi'ajojoan ip wuywebe ipiatpi'ajoat pin osodop ip puye. Darem ma ip wuymukorẽmrẽm. Deus pit ipiatpi'ajojoan wuywebe xipan wuykug̃ap tomuju. Ixe ipiatpi'ajojoan wuywebe soat tag̃ wuymuisun am. Ipiatpi'ajojoan wuywebe soat tag̃ wuyisu jejo'i am.
10 Tamatanah baikwatutunen titit tibi’obaiyit, nati i it ata ma gewasin isan. Baise God baikwatutunen ebitit i turobe naatu gewasin, anayabin i ekokok, i ana kakafiyin bairi tanafaram.
11 Wuywebe ipiatpi'ajoan pima, wuycokcok g̃u wuyju―wuyg̃uycũg̃ acã. G̃uyjom pit cebay be imukorẽm'ibiyũ cedag̃ ma jekukum, kaba'ũm tak ip warara'acayũ eju.
11 Baikwatutunen tabaib ana veya’amaim biyat i ebababan tarererey naatu men tabiyasisir. Baise biyababan ufunamaim sabuw iyab baikwatutunen hibai hibi’akir hai yawas boro namutufor yasisiramaim hinama gewas.
12 Imẽneju ig̃uycũg̃ayũ juy epesubuywan. Jetabucap kay ibu'u'uayũ juy epeya'õmucan waram icokcok i'e am ip.
12 Isan imih kwanunuw uma tehahahar kwana’awanfairen, naatu a hiririm ra’iyemih kwabiwa’an kwanabat gewas.
13 Cũg̃at e dag̃ cuy epeku warẽmtag̃ ma eyekuap puxim.
13 A i namutufor efatut kwanan, saise sabuw afa ah umah ririmih naatu kiyatabirih kwa hi’ufnuni tenan boro men hinawasdidir hinare, baise kwane i boro hai fair hinab maiye hini’ufnuni.
14 Kaba'ũm cuy epesop soat eyxeayũ kug̃. Soat tag̃ eyisum cuy epesop. Soat tag̃ wuyisu'ũm pima, wuykukukat acejojo g̃u.
14 Kwanasinaftobon taituwa bairi tufuwamaim kwanama, naatu kwanayasairi kakafiyinamaim kwanama. Anayabin orot yait ana yawas men ya’asair kakafiyinamaim ema’am Regah ana yumat boro men na’itin.
15 Deus ibikuy xipan wuykuk am. Imẽnpuye jewebuywatwan cuy epesop eybu'uap puxim Deus pe emumuũm pu am. Kadai icupat jexeat muy'ũ'ũm. Imẽnpuxim pũg̃ ma ey'inat jetabut am ibu'u bima, jebureyũ dak kuka o'g̃ubu'un. Imẽnpuye jewebuywatwan cuy epesop eybu'uap puxim, eyetabucap epereap puxim.
15 Mata toniwa’an gewas, men yait ta God ana manaw ana kabeberane namatabiramih. Kwana’itin gewas men yait ta kwa wanawanamaim ihitutu na’atube ub nakufaifaiy, naatu ana fafa’amaim sawar etei hinakokoramih.
16 Jewebuywatwan cuy epesop Deus a'õ kay kũyjobit'ũmap puxim, aoyũ kaykayap puxim tak. Esaú ekuap puxim g̃u juy epeku. Esaú kũyjobit'ũm o'e Deus a'õ kay. Jecokcokap kay acã o'e g̃ebum. Koapat osunuy cebay ipot. Cebay e'ũ buje, soat ma kajuk o'jat jebay'ũm pubut, ixe koapat puye. Inaka:
16 Kwana’itin gewas men yait ta na’in nisesebar kwanekwanemih, o Esau sisinaf na’atube nasinaf koun God nitinimih. Anayabin Esau bay tew ta’imonamaim kek ai’in hai onowaten sawar tutufin etei bora’ah tain itin.
17 Koapat peam tak cebayũ kawẽnwẽn'uk osodop Deus eju kuyjeayũ.
17 Naatu sawar abisa uf himamatar i kwaso’ob, Esau tamah ana baigegewasin isan erererey auman bifefeyan tamah rutawiy. Anayabin abisa marasika sisinaf men dogor baikitabir bai.
18 Co'a jeje Deus jekawẽn muwẽnuwẽn pima, iparara jĩjã osodop ip Judeuyũ―kuyjeayũ. Oajẽm ip co'a ikibi be. Sinai'a ikibi be oajẽm ip―wuyecoanpucat'a ikibi be. Daxa isop ig̃o'a akokoreren. Kabidaudau dak oeku. Kabiok tak oeku dig̃. Kabidoxixi dak oeku ig̃o'a dag̃.
18 Kwa i men kwana oyaw an kwatit Israel sabuw sawar hi’i’itin na’atube kwa’itinimih. Anayabin Israel sabuw hina oyaw Sinai anamaim hititit ana veya wairaf in bitakir hi’itin, gugumin kakafin anababatun hi’itin, wowog gagamin maiyow re’er hi’itin. Naatu nidun hinonowar i
19 Parasuy jo'iat a'õ o'ya'ĩjojo ip. Deus a'õ dak o'ya'ĩjojo ip. Ixe a'ĩjojo buye, “Ecekawẽn g̃u juy ocewebe” io'e kuyjeayũ jeparara pibun.
19 tour nidun hinowar, naatu orot fanan hinonowar ana veya yah birubir fafar Moses hi’u, “Orot ku’otan aki men akokok tur ta nao maiye ananowar.”
20 — Epeyeu g̃u juy co'a kay — io'e. — Eyõhõyũ dak cuy epeg̃uyuat g̃u — io'e. — Ceu pinat cuy epeyabug̃bug̃ wita'am — io'e. — Ojopi eywebe soat pe — io'e cebe ip.
20 Anayabin God ana ofafar tur fokarin iti na’atube eo isan i hibir, “Bobaituw ta nan iti oyaw sisibinamaim natit nabubutubun na’at kabayamaim kwanarab namorob.”
21 Ipararuat o'jojojo Moisés.
21 Abisa matahimaim hi’i’itin i hai bir ra’at, Moses auman ana bir ra’at eo, “Ayu iti sawar aitin abir au umau teo’oror.”
22 Eywebe Deus jekawẽn muwẽn puje bit, eypararam g̃u epesop. Kuy epesot wara'at'a kay co'a kay. Sião'a kay epesot Jerusalém ka beat'a kay. Kuy epesot Deus ka be―soat em itaicat ka be―Jerusalém ka be―kabi beatka be. Tak g̃u ip Deus ekawẽn tojotjot'ukayũ dopdom ig̃o ka be―ade jĩjã ip. Imuweg̃ũn pa'ore wuywebe ade jĩjã ip puye.
22 Baise boun kwa i kwana oyaw wabin Zion imaim kwatit, God wanatowan ma’ama’anin ana bar ana merar, mar ana Jerusalem, tounamatar kou’ay gagamin na’in dones na’atube tibiyasisir wanawanah kwarun bairi kwabiyasisir.
23 Kuy epesot Deus ebekitkiyũ kay―koap itabucayũ kay. Awerom ip dopdom Deus ka be. Icokcok cĩcã ip ibutet ibararak opop kabi beatup pe buye. Kuy epesot Deus kay. Ixe apẽn cuk adi oekuku ip ipi ju bima iap ideida soat pe ipi juacayũ be. Xipacat je'g̃ũm cũg̃ayũ be. Ipiat supi'ajoat kũyjobit'ũmayũ be. Kuy epesot cedag̃ ma jekuku'ukayũ'ũm'ũm piõg̃buk kay―soat tag̃ o'g̃uisun'iayũ'ũm'ũm piõg̃buk kay.
23 Kwa i kwana God natunatun ai’in hai yasisir wanawanan kwarun, natunatun wabih maramaim hikikirum, kwa i kwana sabuw etei hai baibatiyenayan ana God biyan kwanatit. Naatu sabuw gewasih ayubih kouksouwen hibaika tema’am biyah kwatit.
24 Kuy epesot Jesus kay. Ixe juk kawẽn iisuat o'g̃uwẽn wuywebe. Ixe o'jedoyekereren wuywebeam. Apẽn Abel o'jedoyekerereniap kay g̃ebum pima “Eg̃uweik cuy iwag̃o be yaokaap tei” i wuyju e'em Deus pe. Apẽn Jesus o'jedoyekerereniap kay g̃ebum pima bit, “G̃asũ bit ẽn ikẽrẽat uk'ug̃ ocewebewi soat pewi” i wuyju e'em Deus pe.
24 Kwana Jesu obaibasit boubun ana foun batayan biyan kwatit naatu rara boubun suware’er i igewasin kwanekwan men Abel ana rara na’atube.
25 Imẽneju:
25 Kwana’itin gewas God abisa boun eo kwananowar, men kwanakwahir. Anayabin sabuw iyab marasika oyaw anamaim Moses eo hinowar fanan hisasair i baimakiy men kafa’imo hihaiwimih. Naatu boun God fanan i mutufor marane re eo tanonowar, baise kwanitafasar fanan kwanasasair na’at, kwa i kwamorob sawar. Baimakiy kakafin anababatun boro men karam kwanahaiw!
26 Sinai'a jejewi cekawẽn puje, ixe ja'õbi ipi o'g̃uyxixixi. G̃asũ bit waram o'jekawẽn wuywebe.
26 Oyaw Sinai anamaim i fananawat eo, me etei i’uruyuy, baise boun it ata veya’amaim ana omatanen hikirum inu’in na’atube boro namatar, “Veya ta boro men me akisin aniyuwiyuw, baise mar tafaram etei boro aniyuwiyuw.”
27 — Waram pukto — i juk adi o'e.
27 Tur mar ta’imon i bebeyan i’obaiyit taitin, God umanamaim abisa eo himatar tema’am boro etei niyuwiyuw hai efan hinasa’iren. Baise sawar abisa wanatowan ma’amih bimataren boro hai efanika hinama.
28 Deus soat kukukan pima, wuykukukan tak jeenuy. Ixe a'õbacaap mu'ũm pa'ore soat pe. Imẽneju:
28 Imih God ana merar tanay anayabin, it i God ana aiwobomaim tarun, nati efan God boro men niyuwiyuw. Imih God tanifai tanabora’ara’ah ata not tutufin etei kakaf bir auman.
29 Ixe kay acã wuyetabut―Deus kay acã. Daxa soat mu'ũmap puxim ixe dak ja'õ kay kũyjobit'ũmayũ g̃u'ũm.
29 Anayabin ata God i turobe tafaram gurusenayan ana wairaf.

Ler em outra tradução

Comparar com outra

Estude este capítulo no WhatsApp

Peça à IA da Bíblia Fala para explicar Hebreus 12, comparar traduções ou montar um estudo — tudo direto pelo WhatsApp.